1930-luku • Tsirkus Medrano

Kuva: Keravan museo, Sariola kokoelma.

Tämä kuva on otettu Eestin Pärnussa joskus 1930-luvulla. Kyseessä on  Circus Medrano, joka kierteli Suomessakin 1930. Ainakin Suomessa se mainosti itseään unkarilaiseksi. Samannimisiä sirkuksia löytyy toki useastakin Euroopan maasta. Suomen kiertueella sirkus mainosti näin: "Jättiläissirkus MEDRANO näyttää Rifkabylit - Marokkolaisia, auringon polttamia asukkaita Niilin rannoilta. Opetettuja jääkarhuja, merileijonia, jalopeuroja, susia, hyeenoja, käärmeitä, apinoita, ruskeita karhuja, kuin myös komeita jaloja hevosia raskaista Belgialaisista alkaen aina pienimpiin Shetlannin ponyyn asti. Vapaudessa opetettuja voltijehevosia, korkea koulu, jokkeita ja muita kaunoratsastajia. Blondino, huomiota herättäviä nuorallatanssijoita sirkusteltan kupolikaton alla, Bretini akrobaatit täydessä käynnissä olevassa autossa, 4 taiteilijatarta täyttä laukkaa juoksevilla hevosilla, illusioonitaiteilijoita, mestareita polkupyörällä, klovneja, y.m. 2 musiikkisoittokuntaa 30 miestä pitävät huolen repäisevästä soitosta. Lippujen hinta kohtuullinen. Lippuja saa klo 10:stä alkaen sirkuskassassa. Meidän telttaan mahtuu 3,000 katsojaa."




.

1930 • Tivoli Hesperia • Hesperia Funfair

Kuvan reunassa kirjoitus: Hesperia (Töölön tivoli).

Vasemmalta: Trithjof Forsström, Louis Kühn, miss Mazella, naistrio Felicitas, 

miss Wally, Deltorelli, Bertha Clairmont, Frans Könni.

Kuvaaja Daniel Nyblin 1888. Museoviraston kuvakokoelmat.

• Helsingissä Hesperian tivolialueelle pystytetyssä väliaikaisessa sirkusrakennuksessa esitettiin sirkusohjelmaa jo 1887. 
• Koteja Kodittomille Lapsille ry perustettiin 1922. 
• Tiedetään, että ainakin 1927 Lasten Päivänä yhdistyksellä oli pienimuotoinen tivoli Kaartin maneesissa. 
• Toukokuussa 1928 tivoli esiintyi Hakasalmen puistossa nimellä Kevät-Tivoli. 
• Vuonna 1930 tivoli nimettiin virallisesti Tivoli Hesperiaksi ja Ludvig Leonard Syversen nimitettiin tivolitoiminnan johtajaksi. Parhaimmillaan tivoliosastoja oli kaksi. 
• Tivoli Hesperia lopetti 1934. Syversen jatkoi toimintaa yksin nimellä Kansan Tivoli.

Nämä lehti-ilmoitukset ovat Helsingin Sanomista 1.6.1929. 

Tivolin sirkuksena oli Opes Hippodrom. (Tuomo Koiviston arkisto). 

Kaunotar Hesperian kuvaajalla 1929.

Tivoli Hesperia.

.

1930 • 2 Blondino • Nuorallatanssijat • Ropedancers

Kesällä 1930 Tampereella vieraili unkarilainen Sirkus Medrano nelimastoisella 3 000 katsojan jättiläissirkuksella. Se oli matkalla Tukholman maailmannäyttelyyn. Yksi vetonauloista oli  Blondino. Tässä heidän taiteilijakorttinsa. Mainosten mukaan he esittivät huomiota herättävää nuorallatanssia sirkusteltan kupolikaton alla. Minkä maalaisia he olivat?

.

1928 • Sirkus-teltta Olympia • Circus Tent Olympia

Muutama päivä sitten oli juttu Seurue Olympiasta vuonna 1927. Tämä ilmoitus oli tamperelaisessa Kansan Lehdessä 26.6.1928. Sirkuksen omistajan nimi ei ole vielä selvinnyt minulle. Jalmari Hautamäki ilmeisesti lopetti Olympian vuonna 1927. Vuonna 1930–1936 Olympian omisti Karl Viktor Långström eli Ursus tai Sambo, kahlekuningas ja voimamies. Alakuva on siis Långströmin ensimmäiseltä vuodelta.

Sirkus Olympia Impilahden Pitkärannassa 20.7.1930.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

.

Uno Sunell / August Sunell

Tällainen lehtijuttu Tyrvään Sanomissa 8.1.1930 ei nosta rintaa rottingille, mutta näihinkin täytyy jokaisen artistin tottua. Näitä tulee jokaiselle joskus eteen, mutta mitä harvemmin, sen parempi.  Kenelle Sunellin veljeksistä tässä nauretaan? Kyllä – kyseessä on Uno Sunell.

Tässä yllä olevassa kuvassa ei ole Uno Sunell vaikka niin kerrotaan. Kuvassa on häpeäpuut (pranger) kaulaansa asettanut August Sunell. Halvemmaksihan se tuli, kun veljekset käyttivät samaa valokuvaa. Veljeksiä ja sisaruksia oli montakin, mutta sirkukseen liittyvät läheisimmin Karl, August ja Uno. Pojat olivat harrastaneet voimistelua ja esiintyivät aluksi akrobaatteina. Vuonna 1906–1910 August ja Uno kiersivät Amerikkaa ja tutustuivat Houdinin ryhmään, jolta ostivat useita välineitä (mm. tuon yllä kuvatun prangerin). Suomeen tultuaan he esiitivät kahle- ja taikatemppuja. August oli erittäin etevä kahlekuningas ja taikuri. Unosta tuli hänen seuraajansa. Veljekset kiersivät paljon Ruotsissa 1910-luvulla. August lähti takaisin Amerikkaan perheensä kanssa 1914 ja kuoli siellä 1924. Uno siirtyi 1920-luvulla esiintymään Suomeen. Hän kuoli Suomessa 1935 ja haudattiin Malmille. Sunellien syntymä ja kuoliajat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Näitä pidän oikeina:
Karl Johan Emanuel Sunell (24.4.1874–18.5.1916)
Job August Alexander Sunell (13.9.1885–1924)
Uno Petter Wilhelm Sunell (22.2.1888–9.3.1935)

Tässä kuvassa on ilmeisesti Uno Sunell ihan oikeasti. Kahleet on kiinnittänyt ruotsalainen poliisi.

.

Suomen Tivolissa 1930

Tässä pari Suomen Tivoliin liittyvää tuokiokuvaa vuodelta 1930. Tässä poseeraa kaksi tunnettua surmanajajaa vaimoineen Suomen Tivolin surmanajotynnyri taustallaan Hämeenlinnassa. Vasemmalta lukien virolaiset Konstantin Kala, Anna Kala, Lidia Kroll ja Martin Kroll. Leideillä on yllättävän säyseä ilme vaikka molemmilla on samanlaiset leningit. Hatut ja kengätkin taitavat olla samanlaisia.

Kaupunkiin tullessaan sirkukset ja tivolit suorittivat usein paraatin kaupungin halki. Paraatiksi nimitettiin myös sitä mainostempausta joka suoritettiin paikallaan tivolialueen sisällä. Tämä Suomen Tivolin B-osaston paraati pidettiin estradilla, joka oli lavarakennelma lähellä sirkuksen sisäänkäyntiä ja lipunmyyntiä. Kuuluttaja esitteli ympärille kertyneelle yleisölle taiteilijat kehuen heitä maasta taivaisiin. Ylisanoja ei vältelty. Muutamat kuuluttajat olivat muokanneet työstään todellisen taidelajin. Orkesteri antoi lisäpotkua esittelyille. Keitä olivat nämä artistit?

S.W. Harward

Heikki Nevalan kirjasta Huvielämän kiertolaisia löytyi tietoa näistäkin lehmipaimenista. Suomen Tivolilla oli 1930 kaksi osastoa: A- ja B-tivoli. Seuraavana vuonna niitä oli kolme. Edellisten lisäksi C-tivoli. S.W. Harward oli Suomen Tivolin mukana ainakin 1930 ja 1931. Ensin A-tivolissa, sitten B-tivolissa. S.W. Harward oli syntyjään tsekki ja oikealta nimeltään Vaclav Hladik (s.30.11.1895 Praha). Avustajana toimi latvialainen Sute Hladik (s. 12.12.1895). Kovin karamellimaisilta nämä cowboyt näyttävät, jos heitä vertaa esimerkiksi Clint Eastwoodin luomiin nykyisiin hahmoihin. 30-luvulla nuo olivat kuitenkin hienoja.

Suomen Tivoli 1930

Haydarbeyn neekeri- ja arabialaisryhmä oli mahtava vetonaula Tampereella kesällä 1930. Suomen Tivoliin tehtiin kauempaakin maaseudulta ryhmämatkoja. Tivoli oli asettunut Mustanlahden satamaan. Virolainen Prof. de Kastrozza oli toinen vetonaula.  Tivolikentällä oli myös Ennustusmaja, silhuetinleikkaaja, valokuvaamo ja vohvelipaahtimo. Cometassa oli yksi näytös arkisin ja kaksi pyhisin.

Sariolalla liikkui tähän aikaan useitakin tivoliosastoja. Vuonna 1930 Afrika-ryhmä liikkui Suomen Tivolin osastojen välillä, siten että kun paikkakunnalla oli jokin muu yleisötilaisuus (markkinat, maatalousnäyttelyt jne.) lähetettiin Afrika-ryhmä esiintymään paikkakunnalla ajoitetun tivoliosaston vahvistukseksi.

Kahlekuningatar Elisabet 1930 Shackle Queen

Eilen kyselin kahlekuningas Ursuksen perään. Tänään kyselen hänen artistitoverinsa Kahlekuningatar Elisabetin oikeaa nimeä. Tämä lehtileike on marraskuisesta Hesarista 1930. Kertokaa, jos tunnistatte.

Kahlekuningatar esiintyy myös lehti-ilmoituksessa Seurue Olympian tullessa Tampereelle saman vuoden joulukuussa, mutta tekstissä ei mainita hänen nimeänsä. Uskottiin kuvan tehokkuuteen.

Kommentit:

Katso:

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2015/02/ursus-1943.html  

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2013/08/kahlekuningas-ursus.html  

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2013/08/kuka-oli-ursus.html  

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2015/01/taikuri-ja-kahlekuningas-k-v-langstrom.html  

.

Suomen Tivoli 1930

Tässä Suomen Tivolin ilmoitus Kansan Lehdessä 27.5.1930. Tuona vuonna Suomen Tivoli kiersi maatamme kahdella osastolla, A- ja B-tivolilla. Tampereella vieraili A-tivoli. En ole varma, mutta veikkaan, että Cometa oli tivolin sirkusteltta. Taikuri Prof. de Kastrozza, Afrika, Apinateatteri ja Miss Volta toimivat ehkä omissa Side Show -teltoissaan.

Mutta mikä oli tuo Langattomia näköaloja? Elettiin toki näköradion syntyaikoja, mutta jotain muuta sen täytyi olla.

Lotta Mattila-Lahtinen kirjoittaa kirjassaan Tivolihuveja Keravalta, että A-tivolin mukana oli myös Vahingollisten kotituhoeläinten mikroskoopillinen näyttely, jota ylläpiti viipurilainen rouva A. Puukka. Olikohan se Tampereellakin mukana.

Ja lähiseudun autonkuljettajia kehoitettiin järjestämään huvimatkoja tivoliin.

Alli Wad 1930

Solmu Mäkelän julistekokoelmasta valmistettu postikortti esittelee venäläisen taikurin Alli Wad, oikealta nimeltään Alexander Alekseevich Wadimow-Markeloff (1895–1967). Hänen alkoi uransa näyttelijänä ja matkusti teatterin seurueen mukana. Ennen Venäjän sisällissotaa hän löysi  paikkansa taikurina. Alli-Wadin tavaramerkki oli intialainen turbaani. Vuonna 1927 hän opiskeli tunnetun taikurin Conradi-Horsterin oppilaana Saksassa. Alexanderista tuli menestyvä humoristinen taikuri. Hän esitti myös  uskomattomia  illuusioita ja levitaatioita. Esimerkiksi hänellä oli rutiini, jossa hän  sai  tusinan lasten itkua yksistä lastenvaunuista. Myöhemmin urallaan kylmän sodan aikana Alli-Wadille tuli esityksiiinsä voimakas anti-kapitalisminen sävy.

Sirkus Maxim 1930

Lotta Mattila-Lahtinen kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta, että Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono ja että he olivat itsenäisiä yrittäjiä Suomen Tivolissa vuonna 1929. Teltan kerrottiin olevan halkaisijaltaan 20 metriä. Tämä Sariolan tivoli taisi käyttää myös nimeä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla nimeä Messu Tivoli. Sirkus Maximista löytyy maininta myös vuodelta 1923. Mutta keitä olivat sen omistajat Väinö ja Aurora Bono? Lähtivätkö he yksin kiertämään Suomea 1930 ilman ison tivolin tukea?

Tämä lehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 23.7.1930. Superlatiiveja ei säästellä ja kehumista ei kainostella. Siihen aikaan vielä kaikki mikä oli sanomalehdessä, oli monelle totta.

Seurue Olympia 1930

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 04.12.1930. Seurue Olympia oli lähtenyt talviselle kiertueelle esiintyen joka toinen päivä. Toinen päivä oli matkapäivä. Kortteereina käytettiin usein työväenyhdistysten tiloja. Tässä ilmoituksessa esiintymispaikoiksi ilmoitetaan Tampereen T.Y:n Konserttisali, Kangasalan T.Y:n talo ja Valkeakosken T.Y:n talo. Ilmoituksen katseenvangitsijana toimii heikkotasoinen valokuva naisesta, joka näyttää kenties olevan kahleissa.

Ohjelmassa esiintyy ensiluokkaisia kansainvälisiä taiteilijoita, naisia sekä herroja. Suggession esitys, sekä lisäksi opetettuja koiria. Lopuksi 2:si tuntia tanssia.

Ketkä olivat Seurue Olympian takana? Sirkus Olympian omistajia olivat 1922 Johannes Noro ja 1924–1925 Ilmariset eli Jalmari Hautamäki, A Edman ja Aune Hildén. Oliko tämä Seurue Olympia sitten jatkoa näille sirkuksille?

Muuten – Sirkus Finlandian tämänvuotiset kamelit ovat lainassa Cirkus Olympiasta Ruotsista.

Unkarilainen Medrano 1930

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 19.06.1930:

Sirkus MEDRANO
PETOELÄINNÄYTTELY
Ensimmäinen Unkarilainen neljämastoinen jättiläissirkus ja Petoeläinten näytäntö antaa kiertomatkalla Euroopassa ja matkalla Tukholman mailmannäyttelyyn näytäntöjä
TAMPEREELLA Sorinahteella venäläisen kirkon luona
Ainoastaan lyhyt aika Tampereella.
Avausnäytäntö perjantaina kesäkuun 20 p:nä klo 8.30
Joka päivä on näytäntöjä klo 8.30 ip. Keskiviikkona, lauantaisin ja sunnuntaisin kaksi näytäntöä, klo 4 ip. ja 8.30 ip. Päivänäytännössä on sama ohjelma kuin illallakin. Lapset ja sotilaat maksavat puolet kaikilla paikoilla. Joka päivä klo 10:stä alkaen näytetään Eläimet.
Jättiläissirkus MEDRANO
näyttää Rifkabylit-Marokkolaisia, auringon polttamia asukkaita Niilin rannoilta. Opetettuja jääkarhuja, merileijonia, jalopeuroja, susia, hyeenoja, käärmeitä, apinoita, ruskeita karhuja, kuin myös komeita jaloja hevosia raskaista Belgialaisista alkaen aina pienimpiin Shetlannin ponyyn asti. Vapaudessa opetettuja voltijehevosia, korkea koulu, jokkeita ja muita kaunoratsastajia. Blondino, huomiota herättäviä nuorallatanssijoita sirkusteltan kupolikaton alla, Bretini akrobaatit täydessä käynnissä olevassa autossa, 4 taiteilijatarta täyttä laukkaa juoksevilla hevosilla, illusioonitaiteilijoita, mestareita polkupyörällä, klovneja, y.m.
2 musiikkisoittokuntaa 30 miestä pitävät huolen repäisevästä soitosta
Lippujen hinta kohtuullinen. Lippuja saa klo 10:stä alkaen sirkuskassassa. Meidän telttaan mahtuu 3,000 katsojaa ja voivat nämä istua huoletta olkoon ilma minkälainen vaan.

Ilmoitus kertoo, että kyseessä on  unkarilainen sirkus. Medrano-nimisiä sirkuksia on ollut tai on myös Italiassa, Ranskassa ja Itävallassa, varmaan muuallakin. Aika iso teltta heillä oli. Tosin siihen aikaan ei ollut yksittäisiä tuoleja, vaan katsomossa istuttiin pitkillä penkeillä.  Vertailun vuoksi: nykyään Sirkus Finlandian katsomossa on 1 200 istuinta.

Tampereen Ortodoksikirkon vieressä on nähty sirkusta nykyäänkin. Alhaalla kuva Sorin Sirkuksesta 1999. Alimmaisessa kuvassa Uudemman Zirkustaiteen Ryhmä Bandit Kronika Sorinaukiolla 14.8.2004. Nykysirkusta molemmat.

Suomen Tivoli 1930

Suomen Tivoli vieraili Tampereella toukokuun lopusta kesäkuun puoliväliin 1930. Kansan Lehden ilmoituksessa 30.5. kehuttiin suuria uutuuksia ja nähtävyyksiä. Tivoli oli avoinna arkisin klo 17–23.30 ja pyhisin klo 12–23.30. Lähitienoon autonkuljettajia kehotettiin järjestämään huviretkiä Tivoliin. Suurin nähtävyys oli varmasti Haydarbeyn neekeri- ja arabialaisryhmä, joka aloitti kansalliset esityksensä ilmoituspäivänä. Sitä ei kerrottu, että esiintyvätkö he sirkusteltassa vai ulkoilmanäyttämöllä.

Kommentit:

Kuva osoitteessa http://tinyurl.com/nurmaau esittänee em. "Haydarbeyn neekeri- ja arabialaisryhmää". 
Kansatieteellinen Afrika -ryhmä Suomen Tivolissa vuonna 1930. Värillisistä koostuva ryhmä esiintymistelttansa edustalla ennen näytöksen alkua. Teltan sisäänkäynnin vieressä lipunmyyntikoju, jonka edessä pitä jono esitystä seuraamaan pyrkivää yleisöä. Vuonna 1930 Afrika -ryhmä liikkui Suomen Tivolin osastojen välillä, siten että kun paikkakunnalla oli jokin muu yleisötilaisuus (markkinat, maatalousnäyttelyt jne.) lähetettiin Afrika -ryhmä esiintymään paikkakunnalla ajoitetun tivoliosaston vahvistukseksi.