Linnanmäki 1955 – Amusement Park

Kesällä 1955 Linnanmäellä oli 5 toimintavuotta takanapäin. Opasvihkosessa oli ensimmäistä kertaa kannessa väripainatus ja se oli vaaka-asennossa. Takakannessa oli SOK:n kahvimainos. Siinä oli kansien lisäksi 48 sivua ja niistä oli 16 mainossivua.  Esitteessä oli huvipuistoa koskevan informaation lisäksi  Arijoutsin eli kirjailija Heikki Marttilan Helsingin sanomissa julkaisema pakina, jossa hän kertoo perheensä käynnistä Linnanmellä. Esitteessä on myös muutamia Linnanmäkeen liittyviä kaskuja. Linnanmäenn ohjelmapäällikkönä oli Sara Ekelund ja hän oli se, joka oli julkisuudessa. Toimitusjohtaja Bo Ekelund pysytteli taustalla. Moni luulikin, että Linnanmäen johtaja on nainen.

Tämä kansikuva on otettu nykyisen Peacock-teatterin suunnasta. Kuvassa näkyy vasemmalla keltainen puutalo ja se oli Ekelundin perheen asunto. Kun perhe hajosi, niin Sara Ekelund asui siinä pitkään yksin. Ennen purkamista rakennus toimi järjestysmiesten toimipisteenä ja putkana. Laite oli nimeltään Vauhtivirveli ja sen takaa oikealta pilkottaa keltainen Teatterihalli.

Teatterihallissa oli vuosina 1953 ja 1955 lilliputtiryhmä Siebold's Liliputaner. Lilliputit ovat lyhytkasvuisia, joilla raajojen ja vartalon suhde oli sopusuhtainen.  He tanssivat ja tekivät akrobatiatemppuja, yksi ryhmästä teki temppuja pyörällä.

Peacock-varietee toimi Helsinginkadun puolella olevassa sirkusteltassa. Siellä ohjelma vaihtui kuukausittain. Ohjelmistoon kuului suuriakin ryhmiä, kuten esimerkiksi 8 tanssijan Rita Clair Ballet,  joka oli Peacockissa peräti kahden kuukauden ajan.

Mario Weberin varieteeorkesteri säesti Peacockin esiintyjiä koko kesän. Hänen vaimonsa Lu Nova rakensi jokaista esiintyjää varten esittelytanssin.

Sara Ekelund oli Linnanmäen kasvot. Hän oli julkkis, jota käytettiin myös mainoksissa.

.

Linnanmäki 1961

Linnanmäen opasvihko oli  kooltaan A5 ja sivuja siinä oli kansien lisäksi 48 ja sen lisäksi kuukauden Peacock-ohjelma erillisellä keskiaukeamalla. Mainossivuja oli peräti 23.  Kannet olivat neliväriset ja kannen kuva Royn piirtämä.

Roy oli oikealta nimeltään Tapio Vilpponen (31.5.1913–31.8.1994). Hän oli käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Tapio Vilpponen oli kuuro.

Kesän teemana oli Ruusujen kesä. Ulkoilmanäyttämöllä oli tunnettuja vieraita, elokuussa mm. oopperalaulaja Jussi Björling, heinäkuussa mastoryhmä Aerial Hustrels  ja kesäkuussa nuorallakävelijä Dorissa.

Eläimiä Linnanmäellä oli vähemmän, mutta heinäkuussa oli Peacockissa norsu Berolina ja Teatterihallissa oli koko kesän Schumanin simpanssit (kuva alhaalla). Teatterihallin lisäksi puistossa oli toinenkin side show –teatteri, nimittäin Kolibri-teatteri.  Siellä oli Nii Afadin Afrikan show, missä oli mustia tanssijoita ja rummuttajia.

Opasvihkosen pääjuttu käsitteli ihmisen ja eläimen voimainmittelyä ja siinä kerrottiin, miten eläinten kouluttaminen on vuosien aikana muuttunut. Teksti on aika rankkaa luettavaa.  Aluksi kouluttaminen  perustui pelkoon ja vallankäyttöön. Artikkelin mukaan saksalainen Carl Hagenbeck on meidän aikamme eläintenkesytysmenetelmän isä,  joskin myös Frank Taylorille kuuluu kunnia siirtymisestä inhimillisenpään koulutusmenetelmään.  Tekstin kirjoittajaa ei mainita, mutta Sara Ekelund (kuva alinna) oli siihen aikaan huvipuiston PR-päällikkö, joten todennäköisesti teksti on hänen.