Linnanmäen opasvihko oli kooltaan A5 ja sivuja siinä oli kansien lisäksi 48 ja sen lisäksi kuukauden Peacock-ohjelma erillisellä keskiaukeamalla. Mainossivuja oli peräti 23. Kannet olivat neliväriset ja kannen kuva Royn piirtämä.
Roy oli oikealta nimeltään Tapio Vilpponen (31.5.1913–31.8.1994). Hän oli käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Tapio Vilpponen oli kuuro.
Kesän teemana oli Ruusujen kesä. Ulkoilmanäyttämöllä oli tunnettuja vieraita, elokuussa mm. oopperalaulaja Jussi Björling, heinäkuussa mastoryhmä Aerial Hustrels ja kesäkuussa nuorallakävelijä Dorissa.
Eläimiä Linnanmäellä oli vähemmän, mutta heinäkuussa oli Peacockissa norsu Berolina ja Teatterihallissa oli koko kesän Schumanin simpanssit (kuva alhaalla). Teatterihallin lisäksi puistossa oli toinenkin side show –teatteri, nimittäin Kolibri-teatteri. Siellä oli Nii Afadin Afrikan show, missä oli mustia tanssijoita ja rummuttajia.
Opasvihkosen pääjuttu käsitteli ihmisen ja eläimen voimainmittelyä ja siinä kerrottiin, miten eläinten kouluttaminen on vuosien aikana muuttunut. Teksti on aika rankkaa luettavaa. Aluksi kouluttaminen perustui pelkoon ja vallankäyttöön. Artikkelin mukaan saksalainen Carl Hagenbeck on meidän aikamme eläintenkesytysmenetelmän isä, joskin myös Frank Taylorille kuuluu kunnia siirtymisestä inhimillisenpään koulutusmenetelmään. Tekstin kirjoittajaa ei mainita, mutta Sara Ekelund (kuva alinna) oli siihen aikaan huvipuiston PR-päällikkö, joten todennäköisesti teksti on hänen.
No comments:
Post a Comment