Linnanmäki 1964

Linnanmäen opasvihkonen vuodelta 1964 oli painettu  liitupaperille ja sivuja oli 48.  Sen lisäksi oli erillinen keskiaukeama, missä oli esitelty kuukauden Peacock-ohjelma.

Suomenkielinen otsikkokirjoitus kertoi markkinahuvien kehityksestä ja niiden 1000-vuotisesta perinteestä.  Markkinoiden tarkoitus oli tarjota ”kaikenlaista huvituksia kansalle”.  Mukaan tulivat hevoskarusellien esikuvat ja kaikenlaiset pienoisnäytökset.  Myös kirurgit saattoivat antaa näytöksiä. Kerrotaan tohtori Johannes Andreas Eisenbartista, joka teki sappileikkauksia punaiseen viittaan pukeutuneena ja päässään valkoinen peruukki.  Leikkausten onnistumisesta ei kerrota mitään. Tämä huvimuoto kuitenkin kiellettiin 1746.  Sitten keksittiin uusi markkinahuvi.  Esiteltiin tavalla tai toisella vammaisia ihmisiä. Kysyttyjä olivat siamilaiset kaksoset, jättiläiset, kääpiöt ja partaiset naiset.  Siamilaisista kaksosista tunnetuimmat olivat Chang ja Eng.

Ruotsinkielisessä johdantotekstissä kerrotaan lentävästä trapetsista ja sen sankareista. Teksti on pitkälti samaa, mikä edellisenä kesänä oli ilmestynyt suomeksi.

Linnanmäelle vuokrattiin uusi maailmanpyörä, joka nimettiin Boston–pyöräksi.

Ulkoilmanäyttämöllä oli mastonumeroita ja musiikkivieraita. Toukokuussa  vapaanäyttämöllä oli  mastoakrobaatti The Golden Mast ja  heinäkuussa ruotsalainen Lindström Bros korkealla kireällä vaijerilla.  Oheisessa kuvassa Lindströmit, ulkoilmanäyttämö ja vanha maailmanpyörä ennen Boston-pyörää. Musiikkivieraista mainittakoon Cliff Richard & The Shadows, Odetta,  Anita O´Day ja Georg Ots.

Teatterihallissa oli koko kesäkauden Schuman’s Filmchimpansen (kuva alhaalla) ja Kolibri-teatterissa Nii Afadin Woodoo-show (kuva alinna).  Schuman kirjoitettiin yhdellä n-kirjaimella ja kyseessä oli taiteilijanimi.  Nimi sekoitettiin kahdella n-kirjaimella kirjoitettuun tunnettuun Schumann’in eläintenkouluttajasukuun ja se lienee tarkoituskin.  Linnanmäellä esiintyneen Anton Schuman’in velipoika Dominik käytti taiteilijanimeä Schumacher ja oli vuosia Toivo Sariolan tivolissa.

Linnanmäki 1961

Linnanmäen opasvihko oli  kooltaan A5 ja sivuja siinä oli kansien lisäksi 48 ja sen lisäksi kuukauden Peacock-ohjelma erillisellä keskiaukeamalla. Mainossivuja oli peräti 23.  Kannet olivat neliväriset ja kannen kuva Royn piirtämä.

Roy oli oikealta nimeltään Tapio Vilpponen (31.5.1913–31.8.1994). Hän oli käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Tapio Vilpponen oli kuuro.

Kesän teemana oli Ruusujen kesä. Ulkoilmanäyttämöllä oli tunnettuja vieraita, elokuussa mm. oopperalaulaja Jussi Björling, heinäkuussa mastoryhmä Aerial Hustrels  ja kesäkuussa nuorallakävelijä Dorissa.

Eläimiä Linnanmäellä oli vähemmän, mutta heinäkuussa oli Peacockissa norsu Berolina ja Teatterihallissa oli koko kesän Schumanin simpanssit (kuva alhaalla). Teatterihallin lisäksi puistossa oli toinenkin side show –teatteri, nimittäin Kolibri-teatteri.  Siellä oli Nii Afadin Afrikan show, missä oli mustia tanssijoita ja rummuttajia.

Opasvihkosen pääjuttu käsitteli ihmisen ja eläimen voimainmittelyä ja siinä kerrottiin, miten eläinten kouluttaminen on vuosien aikana muuttunut. Teksti on aika rankkaa luettavaa.  Aluksi kouluttaminen  perustui pelkoon ja vallankäyttöön. Artikkelin mukaan saksalainen Carl Hagenbeck on meidän aikamme eläintenkesytysmenetelmän isä,  joskin myös Frank Taylorille kuuluu kunnia siirtymisestä inhimillisenpään koulutusmenetelmään.  Tekstin kirjoittajaa ei mainita, mutta Sara Ekelund (kuva alinna) oli siihen aikaan huvipuiston PR-päällikkö, joten todennäköisesti teksti on hänen.