1952 • Huono päivä • A bad day

Onni Suuronen 24.7.1948.

Meillä kaikilla on ollut huonoja ja hyviä päiviä. Huonot ehkä muistetaan paremmin. Tässä pari surmanajo-juttua. Hirveän pahasti ei näissä sattunut, mutta lehtien otsikoihin jouduttiin. Ensimmäinen lehtileike on vuodelta 1952. Valitettavasti näihin lehtileikkeisiin ei ole merkitty lehden nimeä eikä tarkempaa päivämäärää:

Parolan leirikentälle saapuneen surmanajokatsomon tynnyri romahti juhannusaattona ensimmäisen näytöksen aikana alas n. 150 pudotessa yhdessä rykelmässä maahan. 19 heistä joutui käymään sairaalassa tutkituttamassa vammansa, mutta sellaisten luku, jotka esittävät korvausvaatimuksen rikkoutuneista vaatteista tai omaisuudestaan, arvioidaan ainakin 30:ksi.
Onnettomuus sattui n. klo 21.15. Surmanajajat Onni Suuronen Jyväskylästä ja Veikko Bollström Oulusta olivat juuri aloittaneet täpötäydelle katsomolle esityksensä ja ehtineet ajaa surmankaukalossa noin kolme minuuttia, kun kuului rysähdys katsomon romahtaessa ja seinien rikkoutuessa. Syntyi paniikki ihmisten yrittäessä pelastautua särkyneiden laudankappaleiden alta turvaan. Vanhemmat yrittivät parhaansa mukaan suojella lapsiaan pahemmilta vammoilta sulkemalla heidät lujasti syliinsä.

Tehtailija Kalle-Vihtori Jokilampi piti työnsä ohessa Hämeen Tivolia ainakin 1934–1947. Parhaimmillaan liikkeellä oli kolme eri osastoa. Kerran hän oli lapsineen seuraamassa surmanajoa Lahdessa ja innostus tuohon huimapäiseen lajiin syttyi. Sisarukset Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi alkoivat ajaa surmanajoa 30-luvulla. Väinö ja Anna-Liisa ajoivat kirnussa myös yhtä aikaa, joskus Yrjö kolmantena. Yrjö ajoi myös pallossa. Joitakin kertoja muun muassa moottorin kiinnileikkaamisen vuoksi sattui ajajille onnettomuuksia kirnussa ja loukkaantumisten vuoksi jäi esityksiä ajamatta. Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantuneet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi heillä ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Tivoli Sariolan ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 29.4.1960.

Moottoriakrobaatti Onni Suuronen ja taikurimestari Spinoza

suurimmat vetonaulat.

.

1931 Hämeen Tivoli • Fun fair

Hämeen Tivolin henkilökuntaa Oulussa 31.8.1931 Ketjukarusellinsa edessä. Ajolaite oli astetta hurjempi kuin muut, sillä sen yläosa kallistui pyöriessään. Jokohan tuolloin tivolin omisti liikemies Kalle-Vihtori Jokilampi. Se toimi ainakin vuosina 1934–1947 ja parhaimmillaan oli 3 osastoa liikkeellä. Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi useimmiten teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä.

1936 Hämeen Tivoli • Funfair

Hämeen Tivoli vierailee Teuvalla 15–19.7.36.Ohjelmassa erikoisuutuuksia, joista mainittakoon maailman suurimmassa jättiläispallossa esitettävä surmanajo, jota suorittaa suomalainen huimapää Yrjö Jokilampi, Laulu- ja Soittonäyttämö, missä huvimestari Tupa-Uuno ja Suomen nuorin humoristilaulaja Pikku-Erkki kaikkien mielet virkistävät, Taitopirtti ensiluokkaisella taito-ohjelmalla, Vesilaivasto siirrettävine järvineen, missä jokaisella on tilaisuus purjehtia. Ainutlaatuinen uutuus!
Lisäksi kalteva karuselli, ainoa Suomessa, Nukketeatteri (erikoisesti lapsille), Hei-Hei-keinu, ampumarata, tanssilava, Zeppeliinipeli ym. ym. Lisäksi kentällä hauskaa kenttäohjelmaa.
Tivoli on avoinna arkisin 18–24, sunnuntaina 13–24.
Tervetuloa tutustumaan ajanmukaiseen, ainoaan supisuomalaiseen Hämeen Tivoliin!

Kalle Vihtori Jokilammen Hämeen Tivoli toimi ainakin vuosina 1934–1947. Parhaimmillaan liikkeellä oli jopa kolme eri osastoa. Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä. Ylhäällä kuva ilmoituksessa mainitusta kaltevasta karusellistä. Taitopirtti oli tivolin sirkusteltta. Joskus sitä nimitettiin myös Taitotuvaksi. Mikähän oli tuo Vesilaivasto?


.

Surmanajaja Jokilampi – Fatal Driver

Ylhäällä mielenkiintoinen kirjelomake vuodelta 1947. En tiedä milloin Hämeen Tivoli aloitti toimintansa ja milloin Kalle-Vihtori Jokilampi tuli mukaan kuvioihin. Ostiko vai perustiko hän Hämeen Tivolin. Kaikesta päätellen hän oli monipuolinen liikemies. Ylhäällä näkyvä kirjelomake kertoo, että bisneksiin kuuluivat myös saha, höyläämö, huonekalutehdas, konepaja ja ruiskumaalaamo. Eipä sen ajan tivoli juuri muita toimintoja tukiverkkoonsa tarvinnutkaan.

Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä. Tuossa surmankirnussa oltiin joskus kolmistaankin. Jokilammen sisarukset ajoivat vuodesta -31 alkaen ympäri Suomen sekä Hämeen tivolien (oli jaettu kahteen, ajoittain jopa kolmeen osaan) mukana, että erillisissä tapahtumissa. Yrjö kävi myös Ruotsissa ajamassa pallossa.

Anna-Liisa ja Väinö Jokilampi pytyssä.

Ilmeisesti ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin Kala 1920-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa pytyssä, muun muassa 24.8.–4.9.1929 Lahdessa. Hauska sattuma, että tässäkin sisarusparvessa oli kaksi poikaa ja yksi tyttö. Heistä kerron lisää myöhemmin.

Jokilampien puurakenteinen surmankirnu valmistui vuodeksi 1931 omassa pajassa Hollolan Herralassa, jossa oli valmistettu monet muutkin Hämeen tivolin laitteet maailmanpyörää myöten. Teräksinen surmanpallo valmistui hiukan myöhemmin samassa pajassa.

Yrjö Jokilammen teräspallo.

Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantunet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Surmanajaja Anna-Liisa Jokilampi seisoo moottoripyöränsä vieressä 

Etelä-Pohjanmaan kansallispuku yllään. 

Muuten – jossakin vaiheessa Hämeen Tivolin sirkusteltan nimi oli Taitotupa. Hakiko Jokilampi tarkoituksella suomenkielistä vastinetta suosituille ulkolaisille sirkusten nimille?

Kommentit:

Minun mummi ja ukki oli töissä hämeen tivolissa ennen sodan alkua.
mummon mukaan yrjö jokilampi oli ukkini serkku..
Pia Peltonen

.

Hämeen Tivoli 1935

Tuo vanha mainoskieli ei purisi enää nykypäivänä: "Yrjö Jokilampi ajaa jättiläisteräspallossa moottoripyörällä pää alaspäin. Ei mitään seiniä teltassa. Mitä varten? Jotta kaikki ovat nyt tilaisuudessa näkemään hämäläisen veren voimakkuuden läksiäisiksi, kun hän lähtee ulkomaille." Toisaalta – kuinkahan paljon meidän kielellemme nauretaan 80 vuoden päästä?

Mutta keitä olivat nuo Augusti ja Tupa-Uuno? Tämä ilmoitus julkaistiin elokuussa 1935.

Tämä kuva on Hämeen Tivolista vuodelta 1934. Taustalla näkyy Yrjö Jokilammen mainosfasadi. Surmanajo ajettiin ilmeisesti takana näkyvässä teltassa. Keitähän tuossa kuvassa on? Voisiko mies hanuristin oikealla puolella olla Arvo Avenius? Tuo Vinokaruselli on aika hurjan näköinen.

Hämeen Tivolia piti Kalle-Vihtori Jokilampi. Parhaimmillaan maassamme liikkui jopa kolme Hämeen Tivolin osastoa. Hänen lapsensa Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) innostuivat surmanajosta 1930-luvulla. He ajoivat jopa kolmistaan puisessa "pytyssä". Yrjö Jokilampi ajoi yksinään teräspallossa. Yrjö kävi jopa Ruotsissa ajamassa pallollaan. Jokilampien surmanajot päättyivät 1952.

Kommentit:

Karusellikuvassa ylhäällä oikealla istuu akrobaatin asussaan keinussa Nils Berkovits eli Augusti. Tupa-Uuno oli kuplettilaulaja ja humosristi Uuno Tupasela. Näistä myöhemmin lisää juttua.

BG

.

Hämeen Tivoli 1936

Hämeen Tivolin omisti Kalle Jokilampi. Hänellä oli vuonna 1936 ainakin kaksi tivoliosastoa, A ja B. Ylinnä oleva ilmoitus on A-osastosta kertova keväällä 17.4.1936. Alemmassa mainostetaan B-osastoa syksyllä 23.9.1936. Parhaimmillaan Jokilammella oli kolme tivoliosastoa. Ainakin jossakin niistä kulki mukana myös Taitotupa-niminen sirkusteltta.

Olisi mukavaa tietää mikä oli tuo: Euroopan uutuus Moottorilaivasto (kulkeva järvi), josta lähemmin on kerrottu vihkosessa"Kulkevan järven tarina", mikä tulee jaettavaksi yleisön nähtäväksi Tampereen ja lähiseudun myymälöihin ja ravintoloihin. 

Hämeen Tivolin A-osasto kertoi aikaisemmin ilmoituksessaan ilmeisesti samasta asiasta: Ohjelmassa ylimaailman uutuus, laivasto ja siirrettävä järvi.

Muuten – Keitä olivat vanhoissa tivoliteksteissä esiintyvät Anna-Liisa, Väinö, Yrjö ja Vihtori Jokilampi? Kolme ensimmäistä olivat Kallen lapsia ja tulivat tunnetuiksi surmanajajina (kuvat alhaalla). Mutta kuka oli Vihtori?

Ja vielä yksi juttu – Valto Aulamo -nimisen lahtelaispojan eli Pelle Jalin ensimmäinen taiteilijasopimus tehtiin Hämeen Tivoliin tänä samana vuonna 1936.

Kommentit:

Selvisihän se Vihtorikin. Nimittäin Kallen koko nimi oli Kalle-Vihtori Jokilampi.

.