1952 • Huono päivä • A bad day

Onni Suuronen 24.7.1948.

Meillä kaikilla on ollut huonoja ja hyviä päiviä. Huonot ehkä muistetaan paremmin. Tässä pari surmanajo-juttua. Hirveän pahasti ei näissä sattunut, mutta lehtien otsikoihin jouduttiin. Ensimmäinen lehtileike on vuodelta 1952. Valitettavasti näihin lehtileikkeisiin ei ole merkitty lehden nimeä eikä tarkempaa päivämäärää:

Parolan leirikentälle saapuneen surmanajokatsomon tynnyri romahti juhannusaattona ensimmäisen näytöksen aikana alas n. 150 pudotessa yhdessä rykelmässä maahan. 19 heistä joutui käymään sairaalassa tutkituttamassa vammansa, mutta sellaisten luku, jotka esittävät korvausvaatimuksen rikkoutuneista vaatteista tai omaisuudestaan, arvioidaan ainakin 30:ksi.
Onnettomuus sattui n. klo 21.15. Surmanajajat Onni Suuronen Jyväskylästä ja Veikko Bollström Oulusta olivat juuri aloittaneet täpötäydelle katsomolle esityksensä ja ehtineet ajaa surmankaukalossa noin kolme minuuttia, kun kuului rysähdys katsomon romahtaessa ja seinien rikkoutuessa. Syntyi paniikki ihmisten yrittäessä pelastautua särkyneiden laudankappaleiden alta turvaan. Vanhemmat yrittivät parhaansa mukaan suojella lapsiaan pahemmilta vammoilta sulkemalla heidät lujasti syliinsä.

Tehtailija Kalle-Vihtori Jokilampi piti työnsä ohessa Hämeen Tivolia ainakin 1934–1947. Parhaimmillaan liikkeellä oli kolme eri osastoa. Kerran hän oli lapsineen seuraamassa surmanajoa Lahdessa ja innostus tuohon huimapäiseen lajiin syttyi. Sisarukset Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi alkoivat ajaa surmanajoa 30-luvulla. Väinö ja Anna-Liisa ajoivat kirnussa myös yhtä aikaa, joskus Yrjö kolmantena. Yrjö ajoi myös pallossa. Joitakin kertoja muun muassa moottorin kiinnileikkaamisen vuoksi sattui ajajille onnettomuuksia kirnussa ja loukkaantumisten vuoksi jäi esityksiä ajamatta. Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantuneet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi heillä ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Tivoli Sariolan ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 29.4.1960.

Moottoriakrobaatti Onni Suuronen ja taikurimestari Spinoza

suurimmat vetonaulat.

.

Hämeen Tivoli 1935

Tuo vanha mainoskieli ei purisi enää nykypäivänä: "Yrjö Jokilampi ajaa jättiläisteräspallossa moottoripyörällä pää alaspäin. Ei mitään seiniä teltassa. Mitä varten? Jotta kaikki ovat nyt tilaisuudessa näkemään hämäläisen veren voimakkuuden läksiäisiksi, kun hän lähtee ulkomaille." Toisaalta – kuinkahan paljon meidän kielellemme nauretaan 80 vuoden päästä?

Mutta keitä olivat nuo Augusti ja Tupa-Uuno? Tämä ilmoitus julkaistiin elokuussa 1935.

Tämä kuva on Hämeen Tivolista vuodelta 1934. Taustalla näkyy Yrjö Jokilammen mainosfasadi. Surmanajo ajettiin ilmeisesti takana näkyvässä teltassa. Keitähän tuossa kuvassa on? Voisiko mies hanuristin oikealla puolella olla Arvo Avenius? Tuo Vinokaruselli on aika hurjan näköinen.

Hämeen Tivolia piti Kalle-Vihtori Jokilampi. Parhaimmillaan maassamme liikkui jopa kolme Hämeen Tivolin osastoa. Hänen lapsensa Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) innostuivat surmanajosta 1930-luvulla. He ajoivat jopa kolmistaan puisessa "pytyssä". Yrjö Jokilampi ajoi yksinään teräspallossa. Yrjö kävi jopa Ruotsissa ajamassa pallollaan. Jokilampien surmanajot päättyivät 1952.

Kommentit:

Karusellikuvassa ylhäällä oikealla istuu akrobaatin asussaan keinussa Nils Berkovits eli Augusti. Tupa-Uuno oli kuplettilaulaja ja humosristi Uuno Tupasela. Näistä myöhemmin lisää juttua.

BG

.