1901 • Urheilu Sirkus • Sport Circus

Yllä oleva ilmoitus julkaistiin Wiipuri-lehdessä 23.11.1901. Urheilusirkus toimi ilmeisesti vuosina 1901–1903 Sunell-veljesten johtamana. Telttaseurue siirtyi yleensä paikkakunnalta toiselle hevosrattailla, talvella tietenkin rekikyydillä. Veljessarjaan kuuluivat Karl (1874–1916), August (1885–1924) ja Uno (1888–1935). August ja Uno jatkoivat myöhemmin sirkusuraansa kahlekuninkaina. Sirkusympyröissä urheilulla tarkoitettiin tuohon aikaan useimmiten ranskalaista painia, josta myöhemmin muotoutui nykyaikainen kreikkalais-roomalainen paini. Muutakin ohjelmaa oli aina mukana. Esimerkiksi klovni ja notkeustaiteilija Sivo Siponen (1887–1941) esiintyi Sunellien sirkuksessa.

Postikortissa lukee lukee Uno Sunell, mutta asiantuntija väittää, että kuvassa on hänen veljensä August Sunell. Herrat käyttivät surutta toistensa kuvia. Tuo laite on "kiinalainen Pranger", jonka veljekset ostivat Harry Houdinilta Amerikan matkallaan.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••
Sunellit toivat Prangerin Amerikasta.
Ensin laite jäi Unolle kun August Sunell lähti Amerikkaan.
Unon jälkeen laite joutui Eero Korkille.
Korkin jälkeen järjestettiin huutokauppa ja 
laite meni Christer Nilssonille ja hänen Taika-arkistoon.
Muut Uno Sunellin ja Korkin jäljelle jääneet välineet ovat Punkalaitumen kotiseutumuseossa.
Solmu Mäkelä vieraili Nilssonin luona ja 
Leena Heiskanen otti kuvan kun Solmu ja Christer ovat laitteessa.

Photo © Leena Heiskanen.

•••••••••••••••••••••••••••••••

.

1928 • Delton Trüppe

Seurue Royal pystytti sirkustelttansa Tampereen Raittiustalon pihalle syyskuussa 1928. Ilmoittelussa painoitettiin, että käytössä on nyt uusi vedenpitävä teltta. Ohjelma oli kansainvälinen ja korkeatasoinen. Yksi harvoista suomalaisista oli klovni Sivo Siponen. Näytöksen suurista tähdistä voidaan mainita Delton-Truppe, nuo lentävät miehet hypinlaudalla. Kerrotaan, että he tekivät kaksi volttia ilmassa sidotuin silmin. He käyttivät myös taiteilijanimeä 5 Delton. Mutta mistä maasta he tulivat?

1918 Sivo Siponen, klovni • Clown

Sivo Siponen harjoitteli voimistelua pikkupojasta lähtien. Virallinen ensiesiintyminen oli 7.5.1903 Tolkisissa Sunellin veljesten vaatimattomassa sirkusteltassa, johon mahtui vain kourallinen katsojia. Sivo esitti silloin "käärmeihmistä" ja se meni yleisöön kuin häkä. Samassa tilaisuudessa hän esitti myös ilveilijää. Narrinkaapua Siponen sitten kantoikin hartioillaan loppuikänsä. Seuraavina esityspaikkoina olivat mm. Juho Heikkisen kiertävä sirkus, Puolan juutalaisen Muchinskyn Sircus National, johon oli liitetty myös eläinnäyttely ja Hollannin juutalaisen Goldketten sirkus, jonka erikoisuutena oli suuret pantomiiminumerot. Tässä viimeksi mainitussa Siponen esiintyi käärmeihmisenä taiteilijanimellä Schwarz. Helsingin Hippodromissa Sivo Siponen esiintyi yhtämittaa kokonaista kymmenen vuotta. Vuonna 1933 hän  esiintyi Tasavalla Presidentin linnan henkilökunnan joulujuhlissa.

Kansan Lehti jukaisi tämän ilmoituksen 26.1.1918. Olympiantalossa Tampereella on yhä tänä päivänäkin loistelias juhlasali. Tampereen Ulkotyöväenyhdistys rakennutti kolmikerroksisen toimitalon itselleen vuosina 1907–08. Vuonna 1914 yhdistys oli pakoitettu luovuttamaan sen velkojilleen. John Taug osti talon 1917 ja avasi 1918 sen juhlasalissa elokuvateatterin. Talon seinässä näkyvän muraalin maalasivat Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijat tänä vuonna.

Vaudeville Olympia 2017.

.

Seurue Royal 1928

Seurue Royal vieraili Tampereella syyskuussa 1928. Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 13.9.1928. Edellispäivänä oli myös ilmoitus Kansan Lehdessä, mutta silloin oli latojalle sattunut virhe, kun Siposen etunimeksi oli pistetty Eino. Ilmeisesti Seurue sai uuden ilmoituksen seuraavana päivänä korvaukseksi virheestä. Mutta herra paratkoon! Ei se nimi tähänkään oikein tullut! Tässä lukee nyt Simo Siponen vaikka sen pitäisi olla Sivo Siponen. Latoja ilmeisesti ajatteli ettei sellaista etunimeä voi olla. En tiedä miten tarina tästä jatkuu. Alhaalla Siposen taiteilijakortti vuodelta 1927.

.

Edy Hyyppä sodassa

Puolustusvoimien sodanaikaisesta kuva-arkistosta löytyi kuva, jossa viihdytyskiertueen taiteilijan nimeksi mainitaan A. Hyyppä. Olisiko sentään E. Hyyppä. Hänet tunnettiin aikanaan laajalti tästä Chaplin-parodiastaan.

Edy (Edvard) Hyyppä (1890–1958) oli sirkusalan monitoimimies. Hän oli mm. akrobaatti, klovni ja steppaaja, joka tunnettiin laajalti ulkomaillakin. Sivo Siposen vastapelurina hän käytti taiteilijanimeä Edvardo. Perch-numeroita hän teki Elvira Bonon kanssa.

Seurue Royal 1928

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 12.09.1928. Seurue Royal oli pystyttänyt telttansa Tampereen Raittiustalon pihalle Amurissa. Ilmeisesti huonojen kokemusten vuoksi he mainitsevat myös, että nyt on käytössä uusi vedenpitävä teltta. Ilmoituksessa kerrotaan myös, että menossa on viimeinen viikko, joten nyt kannattaa tula pikaisesti. Loisto-ohjelma oli nähtävissä erikoisnäytännöissä joka päivä klo 20.15.

Ohjelmasta mainitaan esimerkkeinä maailman parhaat gladiaattorit 3 Siegbert, lentävät miehet hypinlaudalla 5 Delton, erinomaiset taitopyöräilijät 3 Fleur ja Folje sekä yleisön suosikki Eino Siponen ja Kumpp. ym. ym. ym.

Mitä yhteyttä mahdollisesti oli Eino Siposella ja tunnetulla suomalaisklovnilla Sivo Siposella? Rohkenen kuitenkin pistää tuohon alas kuvan Sivo Siposen mainoskortista. Entä kenen sirkus oli Seurue Royal? Seurue sanaa käytettiin paljon 1920-luvun lopulle asti. Ludvig Syversenillä oli Sirkus Royal Tivoli Hesperian yhteydessä. Sirkus Royal oli myöhemmin myös Suomen Tivolissa.

Pelle Jali Karhumäessä

Sotavuosina Karhumäen Tivolissa vierailleille sotapojille jäi mieliinpainuviksi muistoiksi ainakin kaksi klovnia. Toinen oli Pelle Augusti eli Nils Berkovits (1910–1981) ja toinen oli Pelle Jali eli Valto Aulamo. Jalin syntymäaikaa en löytänyt mistään, mutta Seura-lehdessä nro 3 17.1.1975 oli artikkeli otsikolla Pelle Jali eli Valto Aulamo on kuollut.

Tässä SA kuva-arkistosta löytyneet kolme kuvaa Pelle Jalista Vappuna 1942. Yläkuvassa ylitetään Kumsajoen siltaa. Kahdessa alakuvassa nähdään Pelle Jali esiintymässä.

Pistän tähän mukaan vielä lainauksen Tenho Tiilikaisen kirjoittamasta jutusta Etelä-Saimaa -lehdessä 14.3.2004. Se on selkeä kuvaus Karhumäestä:
Vuosina 1942–1944 sotatoimialueella Itä-Karjalassa toiminut Karhumäen tivoli on yksi erikoisuus sota-ajan viihdytystoiminnassa. Itse asiassa Karhumäen tivoli oli osa Suomen tivolia. Tivolin toiminta perustui J.A.F. Sariolan johtaman yksityisen tivoliyhteisön ja puolustusvoimien keskinäiseen sopimukseen. 
Sota ei häirinnyt tivolitoimintaa, eikä tivoli ollut koskaan kiinni. Se toimi koko ajan samalla paikalla, kauniilla, vanhalla huvipuistoalueella Kumsajoen mutkassa keskellä Karhumäen kaupunkia. Tivoli toimi aluksi kymmenessä lämmitettävässä teltassa. Kesätivolialueella oli muun muassa soittolava/huvinäyttämö ja sen edessä penkit, ulkoilmaravintola, ampumarata, pelihalli, karuselli, sirkus ja kabaree. Kumsajoen toisella puolella sijainneessa talvitivolirakennuksessa oli mm. sirkus, huvinäyttämö, vapaanäyttämö, kabaree, ampumarata, kanttiini ja pelejä. 
Näyttämötoiminta oli jaettu kolmeen eri osastoon: sirkus, kabaree ja huvinäyttämö. Sirkuksen kantavia voimia oli Pelle Jali, eli Valto Aulamo, jonka legendaarinen huudahdus oli "sateet tulivat, luteet menivät". Lisäksi oli joukko-osastoistaan komennettu voimistelijoita kuten Aapo Noponen, Matti Kaksonen ja Ale Saarvalta. 
Kabaree- ja tanssiesitysten tanssijat olivat yleensä oopperan balettitanssijoita, kuten mm. Into Lätti, Olavi Kuorikoski ja tanssipari Orvokki Siponen ja Klaus Salin. Raikuvimmat suosionosoitukset sai kertoman mukaan kuitenkin näyttelijä-laulajatar Lulu Paasipuro. Huvinäyttämöllä esitettiin kepeitä näytelmäkappaleita. Näyttämö oli lähinnä Yrjö ja Inkeri Halmevaaran perheteatteri. Näyttelijöitä olivat muun muassa Tuukka Soitso, Uuno Schultz, Vilho Karhu ja Kauko Helovirta (Hellström), joka aloitti esiintymisensä Karhumäen tivolissa jo 17 vuotiaana vuonna 1942.
Lähteet: Jatkosodan historia, osa 6 sekä Tivoli Sariolan nettisivut.

Ylläolevan tekstin myötä tuli selvyyttä myös alla olevaan valokuvaan, jonka esitin joskus aiemmin kysellen sen perään. Postikortti esittää jutussa mainittua tanssiparia Orvokki Siponen ja Klaus Salin. Lieneekö Orvokki sukua kolmannelle tunnetulle suomalaiselle klovnille Sivo Siposelle?

Kommentit:


••••••••••••••••••••••••
Nyt löytyi Pelle Jalin eli Valto Aulamon syntymäaika s. 29.5.1919 Lahdessa.
Tämä tieto lyötyi Viljo Korpelan kirjasta NIIN SE ON POIJAAT Viihdetaiteilijat sodissamme 1939–1945. Kirja ilmestyi 1991. Siinä on paljon tietoa ja kertomuksia monesta tunnetusta esiintyvästä taiteilijasta.
BG

••••••••••••••••••••••••

Korjataan tässä postauksessa pari nimeä. Tekstissä mainittu Aapo Noponen tarkoittaa Alpo Malista. Hän käytti esiintyessään nimeä Pelle Nopo ja siitä johtuen häntä usein nimitetään Noposeksi.
Tekstissä mainittu Ale Saarvalta on itse asiassa Ale (Aleksander) Saarvala. Hän oli telinevoimistelija ja voitti rekillä kultaa Berliinin kisoissa 1936. Hän muutti Kanadaan 1957 ja kuoli 1989.
MA
••••••••••••••••••••••••

.

Cirkus Fennia 1913

Cirkus Fennian loistoaika sijoittuu heidän Kouvolassa oloaikaansa. Kouvolassa heillä oli kuulemma kaksi kiinteistöäkin.

Kuvassa Cirkus Fennian henkilökunta 1913. Lattialla istuu neljä lasta ja koira. Koiran oikella puolella istuu Nanna eli Fanny Olsson suuren valkoisen hatun kera. Sirkusjohtaja Richard Olsson ja hänen vaimonsa Ingeborg Reimers istuvat heti koiran ja ottotytär Nannan takana. Ingeborg Olsson esiintyi nimellä M:lle Benedetti. Nannan vasemalla puolella istuu Svea Olsson joka on William Olssonin ja Hilda Rosita Bonon tytär.

Ensimäisellä tuolirivillä vasemalla kolmas henkilö on Bertha Olsson (William Olssonin ja Hilda Rosita Bonon tytär), joka kuoli Kouvoassa vuonna 1915 ja on haudattu Valkealan hautausmaahan. Viimeisellä rivillä oikealta toinen henkilö on kovin todennäköisesti Sivo Siponen.

Björn Gammals sai nämä tiedot vuonna 1994 Ruotsista Esme Anderssonilta, jonka äidin vanhempi sisko oli Bertha Olsson.