Suurenmoiset Sariolat – Magnificent Sariola family

Huvin vuoksi - Suurenmoiset Sariolat -näyttely on pakko käydä katsomassa 21.8–15.11.2015. Paikkana on Taide- ja museokeskus Sinkka - Keravan museo. Näyttely kertoo Grönroos-Sarioloiden huviliiketoiminnan historiasta ja esittelee siihen eri aikoina kuuluneita moninaisia huvituksia ja huviliikkeitä. Kävijä voi aistia Pohjola-telttaelokuvateatterin tunnelmaa, tutustua surmanajaja Onni Suurosen (1923–2014) ajovälineistöön, tivolien eksoottisiin näytöseläimiin sekä huvilaitteisiin. Näyttelyä täydentää kuvataiteilija Marjo Levlinin installaatio "Humpuukiteltta ja mustakabinetti", joka koostuu Sarioloihin kiinteästi liittyneen tivolimies Louis Billingin (1888–1980) esityksiin kuuluneesta välineistöstä sekä kahdesta videoteoksesta. Näyttely nostaa esiin keskeisiä toimijoita ja vaikuttajia, niin suomalaisen tivolialan suurmiehen Johan Adolf Fredrik "Jaffu" Sariolan (1886–1967) kuin myös joukon tivoleissa ja tivolisirkuksissa esiintyneitä taiteilijoita. Näyttelyä täydentävät monipuolinen oheisohjelmisto luentoineen sekä näyttelyn yhteydessä julkaistava FM Heikki Nevalan suomalaista sirkus- ja tivolihistoriaa käsittelevä tietokirja.

Kommentit:

Täytyy käydä, vuonna 1972 Suomen Tivolin Royal sirkuksessa esiintyi Taikuri Peter Daniels eli Pekka Pekkonen hänen esityksensä nähtyäni päätin että minusta tulee taikuri. Tänä vuonna vietän 40-vuotistaitelijajuhlaani taikurina.
Jussi Jalkanen

.

Sirkustarinoita 2013

Sirkustarinoita-näyttely Helsingin Tennispalatsissa on vielä avoinna 17.11. asti. Pidin kovasti näyttelystä. Tosin se olisi saanut olla laajempi. Löytyyhän Suomesta monta muutakin kuvataiteilijaa, jotka ovat kiintyneet nimenomaan sirkukseen. Mielestäni myös toimintahuoneessa olisi pitänyt olla joku yllyttämässsä toimintaan tai neuvomassa. Toiminta ei synny itsestään tyhjässä huoneessa. Erityiskiitoksen annan valaisun tekijöille Marjo Levlinin Valkoisen Sheikin esillepanossa (yläkuvassa). Nyt siitä näkikin jotain, kun Mäntässä se pidettiin liian pimeässä.

Taideteoksia ovat myös artistien puvut. Näyttelystä löytyi viisi erilaista klassisen sirkuksen "työvaatetta", jotka oli saatu Sirkus Finlandiasta. Huomio kiinnittyi pienen sirkusprinsessan asuun (alakuva). Se on Anna Jernströmin asu 80-luvun alusta, kun hän esiintyi Wani-norsun ja Pepino-kouluttajan kanssa (alin kuva). Isompi valkoinen asu on jonglööri Henricon eli Björn Gammalsin avustajana toimineen Brita-vaimon esiintymisasu, jonka hän on lahjoittanut kummitytölleen Heidi Jernströmille. Brita valmisti itse kaikki esiintymispukunsa.

Sirkustarinoita Tennispalatsissa

Taiteilija: Sampsa Sarparanta: Identiteettikriisi 2, 2012. Copyright: © Yksityiskokoelma. Kuva: Sampsa Sarparanta.

Sirkuksen värikäs estetiikka ja voimakas vertauskuvallisuus ovat inspiroineet kuvataiteilijoita kautta aikojen. Tennispalatsin näyttelyyn 13.9.–17.11.2013 on koottu teoksia, joissa on aistittavissa sirkuksen taianomaista tunnelmaa. Näyttelyn maalaukset, veistokset ja videoinstallaatiot välittävät koskettavia tarinoita, ja teosten päähenkilöt sisältävät enemmän merkityksiä kuin päältä päin näyttää.
Sirkus houkuttelee vahvojen, vastakohtaistenkin tunteiden äärelle: kuolemanpelon kautta vapauttavaan nauruun. Sirkuksen lumovoimassa on mukana myös esiripun takainen, karumpi realiteetti. Sirkusseurueen aineellisesti ehkä köyhä mutta vapaudessaan tavoittelemisen arvoinen elämä on mahdollistanut suurten tunteiden ja inhimillisyyden eri puolien kuvaamisen.

Näyttelyssä on mukana 13 kuvataiteilijaa. Hollantilaisen Folkert de Jongin maalauksellisten veistosten kaihomieliset sirkustaiteilijat viittaavat voimallisesti taidehistoriaan. Mia Hamarin toden ja tarun välimaastossa seikkailevat puuolennot tuntuvat syntyneen unissa ja menneissä maailmoissa.

Kaksi videoinstallaatiota johdattaa katsojan taikuuden historiaan ja nykypäivään. Marjo Levlin on koostanut löytämästään esineistöstä kokonaistaideteoksen, joka kertoo suomalaisen taikuriperinteen keskeisen mestarin, Valkoisen Sheikin, tarinan. Nykysirkuksen kansainvälisillä areenoilla menestystä niittänyt taikuri ja videotaiteilija Kalle Nio tutkii elokuvan ja taikuuden yhtymäkohtia installaatiossaan Bardo.

Varhaisempia, modernistisia sirkusnäkyjä edustavat Birger Carlstedtin 1930-luvulla maalaamat värikylläiset ja eksotiikkaa huokuvat teokset. Rakastetun Alice Kairan ja nykymaalari Sampsa Sarparannan tulkinnat klovnihahmoista ovat ensi näkemältä toistensa vastakohtia, mutta molemmissa on aistittavissa yksinäisyyden ja yhteiskunnan ulkopuolisuuden aiheuttamaa surumielisyyttä. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat Radoslaw Gryta, Outi Heiskanen, Pekka Jylhä, Mikko Kuorinki, Janne Kärkkäinen ja Satu Rautiainen.

Näyttelyn yhteydessä on toimintahuone, jossa yleisöllä on mahdollisuus harjoitella sirkustaitoja ja muuntautua jonglööriksi, akrobaatiksi, taikuriksi tai klovniksi.

 Taiteilija: Heiskanen Outi: Häpeänurkka: Hevosleikki, 1979. Copyright: © Helsingin taidemuseo. Kuva: Sakari Viika.

Tennispalatsi. Copyright: © Helsingin taidemuseo.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Myös Sirkus Finlandia osallistuu näyttelyyn omalla osastollaan.
Kalle
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Hei voinko saada lisää tietoa? Onko siis Sirkus Finlandian osasto mukana Tennispalatsin näyttelyssä? 
Johanna Mäkelä
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Sirkus Finlandiasta on tuotu hieman rekvisiittaa pukuja ja sen sellaista... 
Maria Jernström
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

.

Humpuukiteltta ja Musta kabinetti

Jos liikutte Mäntässä päin, poiketkaa Pekilossa, jossa Mäntän kuvataideviikkojen yhtenä näyttelynä on Humpuukiteltta ja Musta kabinetti. Näyttely on avoinna vielä elokuun loppuun asti.

Humpuukiteltta on tilateos, joka rakentuu kuvataiteilija Marjo Levlinin autiosta vaivaistalosta löytämistä taikuri Louis Billingille kuuluneista esineistä. Näyttelyn videoteokset Taikurin Varjo ja Humbug sekä ääniteos Valkoisen Sheikin esitys ovat syntyneet sattuman ja Mustan kabinetin esittäjän innoittamina.

Mielenkiintoinen käyntikohde, mutta näyttelyn valaistus oli mielestäni vähän poskellaan. Samaan tunnelmaan olisi päästy parilla lisävalollakin. Nyt täytyy ensin totutella viisi minuuttia, jotta silmät tottuisivat pimeyteen ja senkin jälkeen täytyy liikkua varovasti. Esillä oleviin esineisiin olisi ollut myös mielenkiintoista tutustua tarkemmin.

Louis Billing (1888–1980) toimi sirkus- ja tivolialalla koko elämänsä. Ensimmäisen kerran hän esiintyi jo 6-vuotiaana. Hän kiersi Suomea vuodesta 1915 mm. Knut Lindbergin (1875–1918) Grand Cirkus Nationalin mukana omalla ampumaradallaan. Hän hankki myös karusellin ja muita tivolilaitteita. Vuonna 1935 hän alkoi esittää Mustaa kabinettia.  Sodan aikana hän esiintyi Valkoinen Sheikki -nimellä Karhumäen Tivolissa ja vielä 50-luvulla myös Linnanmäellä.

Musta Kabinetti

Loviisan museossa avatussa näyttelyssä pääsee tutustumaan sirkukseen. Taiteilija Marjo Levlinin kiertävä näyttely, Humpuukiteltta ja musta kabinetti, koostuu esineistä, jotka ovat kuuluneet sirkustaiteilija Louis Billingille. Levlin löysi kokoelman sattumalta aution talon piharakennuksesta synnyinkotinsa lähistöltä Vaasasta. Näyttely on avoinna 10.2. - 24.3. ti-pe ja su kello 12 - 16.

Taikuri ja monitoimimies Louis Billing (1888–1980) toimi sirkus- ja tivolialalla koko elämänsä. Billingillä oli myös oma ampumarata ja karuselli. Vuonna 1935 hän alkoi esittää Mustaa Kabinettia mm. eri tivoleissa. Hän käytti taiteilijanimeä Ben Ali Bey ja esiintyi Valkoisena Sheikkinä myös Linnanmäellä. Kansallisuudeltaan hän oli ruotsalainen.

Kuvassa Louis Billing vasemmalla ja oikealla taikuri Johannes Noro (1893–1980), jolla 1920–1930 -luvuilla oli mm. Sirkus Olympia, Sirkus Falgaria, Seurue Falgaria, Ihmeteatteri, Mystillinen Teatteri ja Illusioniteatteri.

Lähde: Loviisan sanomat 
Heikki Nevala: Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita, 2011.
Sirkuksen tiedotuskeskus