Sirkka Tikka

Hän on se kolmas Tikka suomalaisen sirkuksen historiassa, ei kuitenkaan mitään sukua Ulla tai Laura Tikalle.  Jämsäläissyntyinen Sirkka Tikka kertoi rakastuneensa sirkusmaailmaan jo 10-vuotiaana Linnanmäen Peacock-vierailullaan. Aikuisena taidemaalari Sirkka Tikka oli myös töissä Peacockissa. Ateneumissa kuusi vuotta taidetta opiskellut Tikka ikuisti sirkuselämää tauluihin, piirroksiin ja valokuviin. Inspiraation lähteenä oli paljolti Sirkus Finlandia, jonka palveluksessa hän toimi graafisena taiteilijana ja sihteerinä. Sirkan omassa suvussakin on ollut sirkustaiteilijoita. Työnsä ohessa hän valokuvasi ahkerasti. Vuonna 1995 Karjaalla olleessa näyttelyssään hän kertoi, että sirkusaiheisia valokuvia on kertynyt noin 30 000 kpl. Muutamia kymmeniä niistä on Sirkus Finlandian hallussa. Näyttelyitä Tikalla oli mm. Joensuussa, Porvoossa, Varsovassa, Hong Kongissa, Shanghaissa ja Pietarin Sirkusmuseossa. Työt ovat levinneet sirkuslaisten mukana ympäri maailmaa.

.

Timo Kanervalla näyttely

Kuvataiteilija Timo Kanervan maalauksia on esillä Aika riisua maski -näyttelyssä Tampereella Galleria TaideKellarissa, Aleksis Kivenkatu 15, 27.6.2014 asti. Valtaosa maalauksista kuvaa sirkuselämän arkea.

Kanervalla on jo varhain ollut kaksi taiteellista suuntaa, joista toinen on vetänyt erilaisille estradeille, toinen pannut tuottamaan kuvia. Nuoruus kului 9-vuotiaasta alkaen taitovoimistelun parissa, minkä jälkeen tie johti sirkusakrobatian ja klovnerian ammattilaiseksi kansainvälisillä areenoilla.

Kuvataidetta Kanerva opiskeli Tampereella Oiva Meriläisen johdolla 1974–1980 ja jatkoi Saksassa Harry Knorrnin johdolla. Kun selän kulumavaurio lopetti sirkusuran1989, hän keskittyi kuvataiteilijan työhön.

Timo Kanerva muutti takaisin Tampereelle parinkymmenen Saksassa vietetyn vuoden jälkeen. Kun Saksassa maalatut teokset ovat saaneet inspiraationsa senaikaisista miljöistä ja mielenliikkeistä, ovat myöhemmät teokset enemmän menneen käsittelyä, luopumista ja sopeutumista uuteen.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••
Voitte tutustua tarinaani myös käymällä kotisivuillani www.timokanerva-art.fi
Timo Kanerva
••••••••••••••••••••••••••••••
Hei, Missä Timon töitä olisi seuraavan kerran nähtävissä? Poikkesin juhannuksena Mansessa, mutta näyttely olikin kiinni!
ystävällisin terveisin Markku Aulanko
••••••••••••••••••••••••••••••
.

Sirkustarinoita Tennispalatsissa

Taiteilija: Sampsa Sarparanta: Identiteettikriisi 2, 2012. Copyright: © Yksityiskokoelma. Kuva: Sampsa Sarparanta.

Sirkuksen värikäs estetiikka ja voimakas vertauskuvallisuus ovat inspiroineet kuvataiteilijoita kautta aikojen. Tennispalatsin näyttelyyn 13.9.–17.11.2013 on koottu teoksia, joissa on aistittavissa sirkuksen taianomaista tunnelmaa. Näyttelyn maalaukset, veistokset ja videoinstallaatiot välittävät koskettavia tarinoita, ja teosten päähenkilöt sisältävät enemmän merkityksiä kuin päältä päin näyttää.
Sirkus houkuttelee vahvojen, vastakohtaistenkin tunteiden äärelle: kuolemanpelon kautta vapauttavaan nauruun. Sirkuksen lumovoimassa on mukana myös esiripun takainen, karumpi realiteetti. Sirkusseurueen aineellisesti ehkä köyhä mutta vapaudessaan tavoittelemisen arvoinen elämä on mahdollistanut suurten tunteiden ja inhimillisyyden eri puolien kuvaamisen.

Näyttelyssä on mukana 13 kuvataiteilijaa. Hollantilaisen Folkert de Jongin maalauksellisten veistosten kaihomieliset sirkustaiteilijat viittaavat voimallisesti taidehistoriaan. Mia Hamarin toden ja tarun välimaastossa seikkailevat puuolennot tuntuvat syntyneen unissa ja menneissä maailmoissa.

Kaksi videoinstallaatiota johdattaa katsojan taikuuden historiaan ja nykypäivään. Marjo Levlin on koostanut löytämästään esineistöstä kokonaistaideteoksen, joka kertoo suomalaisen taikuriperinteen keskeisen mestarin, Valkoisen Sheikin, tarinan. Nykysirkuksen kansainvälisillä areenoilla menestystä niittänyt taikuri ja videotaiteilija Kalle Nio tutkii elokuvan ja taikuuden yhtymäkohtia installaatiossaan Bardo.

Varhaisempia, modernistisia sirkusnäkyjä edustavat Birger Carlstedtin 1930-luvulla maalaamat värikylläiset ja eksotiikkaa huokuvat teokset. Rakastetun Alice Kairan ja nykymaalari Sampsa Sarparannan tulkinnat klovnihahmoista ovat ensi näkemältä toistensa vastakohtia, mutta molemmissa on aistittavissa yksinäisyyden ja yhteiskunnan ulkopuolisuuden aiheuttamaa surumielisyyttä. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat Radoslaw Gryta, Outi Heiskanen, Pekka Jylhä, Mikko Kuorinki, Janne Kärkkäinen ja Satu Rautiainen.

Näyttelyn yhteydessä on toimintahuone, jossa yleisöllä on mahdollisuus harjoitella sirkustaitoja ja muuntautua jonglööriksi, akrobaatiksi, taikuriksi tai klovniksi.

 Taiteilija: Heiskanen Outi: Häpeänurkka: Hevosleikki, 1979. Copyright: © Helsingin taidemuseo. Kuva: Sakari Viika.

Tennispalatsi. Copyright: © Helsingin taidemuseo.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Myös Sirkus Finlandia osallistuu näyttelyyn omalla osastollaan.
Kalle
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Hei voinko saada lisää tietoa? Onko siis Sirkus Finlandian osasto mukana Tennispalatsin näyttelyssä? 
Johanna Mäkelä
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Sirkus Finlandiasta on tuotu hieman rekvisiittaa pukuja ja sen sellaista... 
Maria Jernström
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

.