Reilusti yli vuosi sitten 25.10.2017 kuoli Tampereella sirkusartisti ja kuvataiteilija
Timo Kanerva vuoden verran sairastettuaan. Hän oli syntynyt 8.4.1951. Tamperelaissyntyinen Kanerva kertoi joskus nettisivuillaan, että hänellä varhaisesta nuoruudesta asti oli ollut kaksi taiteellista suuntaa. Toinen niistä oli vetänyt erilaisille estradeille, toinen pannut tuottamaan kuvia.
TTT, Katariina ja Sirkus. Vas. Timo Kanerva, Ilmari Saarelainen, Juhani Niemelä,
Sylvi Salonen, Leo Pentti, Maija-Liisa Majanlahti, Matti Viironen.
“Liityin 9-vuotiaana, vuonna 1960, Tampereen Sisuun ja minusta tuli aktiivinen telinevoimistelun harrastaja. Sisun toimintaan kuului, paitsi kilpailuja, myös paljon esiintymisiä. Olin innokas esiintymisryhmien jäsen, sillä viihdyin estradilla. Esiinnyin Sisun volttiporukassa sekä "Reuhuryhmässä", koomisessa permantoakrobatianumerossa. Reuhuryhmän hajottua perustin yhdessä Ari ja Arto Suoniemen kanssa Arti-veljet. Arton kuoltua traagisesti moottoripyöräonnettomuudessa jatkoimme Arin kanssa kaksin nimellä Artibrothers. Kaikenlaiset näyttämöt tulivat minulle tutuiksi. Tulin esiintyneeksi myös näyttelijänä parissa Tampereen Työväen Teatterin näytelmässä. Yhteistyö Ari Suoniemen kanssa päättyi 1977, ja siitä alkaen aloin rakentaa soolonumeroitani.
Kanerva opettaa akrobatiaa Tampereen Mini-Sirkus ry:n harjoituksissa
1977 Särkänniemen huvipuiston näyttämöllä.
Olin valmistunut sähköteknikoksi Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta, mutta sitä ammattia en oikeastaan koskaan harjoittanut, sillä akrobatia veti minua puoleensa. Syksyllä 1980 kaksi artistiystävääni, Raimo Tamminen ja Pentti Heinonen, pyysivät minua perusteilla olevan Kansallissirkuksen kiertueelle. Otin tarjouksen vastaan. Sopimuksen allekirjoituspäivästä 8.4.1981 alkoi ammattimainen sirkustaiteilijan urani. Tapasin tällä kiertueella tulevan vaimoni, saksalaisen sirkusperheen lapsen. Hänen kanssaan rakensimme yhteiset numerot. Toimintamme kansainvälistyi, ja siitä syystä muutimme Saksaan vuoden 1987 lopulla.
Timo Kanervan maalauksia vuosilta 1993–2014 Galleria TaideKellarissa
Tampereella Aleksis Kiven katu 15 3.–27.6.2014.
Myös kuvataideharrastuksen aloitin nuorena. Opiskelin kuvataiteilija Oiva Meriläisen johdolla vuodesta 1974, ja hänestä tuli tärkeä mentorini kuuden vuoden ajaksi. Vähän myöhemmin opin airbrush-tekniikan Sisun seuratoveriltani Jarmo Lehdolta Tampereen Särkänniemessä, jossa toimimme yhdessä yhden talven huvipuiston koristemaalareina. Huomasin, että se mitä teimme, eli tivolien, huvipuistojen ja sirkusten koristetaide maalauksineen, patsaineen ja muine dekoraatioineen, oli oma ammattinsa ja taiteenlajinsa, ja sitä kutsuttiin nimellä Fairground Art. Sen opiskelua jatkoin edelleen Saksassa fairground-mestari Harry Knorrnin johdolla. Kun vuonna 1989 jouduin lopettamaan sirkusuran selän kulumavaurion vuoksi, jatkoin fairground-taiteen ja myös muun taiteen tekemistä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin muutin takaisin Suomeen. Teoksiani on Saksassa julkisissa tiloissa ja yksityiskodeissa. Siellä tulin pitäneeksi myös joitakin näyttelyitä. Suomessa ne ovat olleet esillä vähemmän.”
Fairground Artisti Timo Kanerva.
Timo Kanervan lapset,
Tea ja Tomi Kanerva jatkavat vanhempiensa uraa sirkusperheen jäseninä Saksassa. Lapsuudenystävä
Maritta Hirvosen kirjoittama elämäkertakirja
Aika riisua maski kertoo Timon elämästä saksalaisessa sirkuksessa, mutta myös kuvataiteessa ja muualla ”elämän pyöröovissa”.
Kommentit:
•••••••••••••••••••••••••••••
Suunniteltiin joskus Timon kanssa akrobatia- ja taikurinumeroiden yhdistämistä. Valitettavasti jäi suunnitelmien asteelle.
Jarmo Salonen
•••••••••••••••••••••••••••••
Kenen kanssa Timo avioitui Saksaan?
Pekka von Cräutlein
•••••••••••••••••••••••••••••
Vuonna 1981 Timo Kanervalla oli sopimus
Kansallissirkuksen kanssa, jossa tapasi tulevan vaimonsa
Thekla Quaiserin, joka oli
Felix ja Margot Quaiserin tytär. Monipuolisia sirkustaiteilijoita ties kuinka monessa polvessa. Theklan ja Timon lapset
Tomi ja Tea Kanerva ovat Saksan ja Suomen kansalaisia ja sirkusammattilaisia.
Kari Nieminen
•••••••••••••••••••••••••••••
.
