1963 • Virtahepo tivolissa • Hippo in funfair

Lokakuisena aamuyönä 1963 Stockmannin puuseppätehtaan yövartija soitti poliisille ja kertoi jonkun ihmeellisen otuksen kävelevän Keravalla. Virkavalta tiesi heti mihin ottaa yhteyttä. Tivoli Matti Sariolan kongolainen artisti oli karannut majapaikastaan. Hänen nimensä oli Hummeli ja rodultaan virtahepo. Painoa tällä kaksivuotiaalla kaverilla oli vain 700 kiloa, mutta kun se sai massan liikkeelle saattoi vauhti nousta 30 kilometriin tunnissa. Vaikka virtahepo on kasvissyöjä, se tappaa pitkälti toista sataa ihmistä vuodessa. 

Aamulehti 28.4.1963

Kello viisi aamuyöllä silloin 15-vuotias Jukka Sariola hyppäsi moponsa selkään ja lähti etsimään kakuria. Rautatieaseman lähellä se mittaili jalkakäytävää. Paikalla oli poliisi ja eläinlääkärikin nukutusnuolineen. Virtahepo on eläin, joka valitsee suuntansa itse. Sitä ei voi pakottaa. Junaraiteille sitä ei saa päästää. Onneksi Jukka tiesi konstit. Mopo käyntiin taas ja ranskanleipää hakemaan. Se oli Hummelin herkkua. Se konsti tepsi. Hummeli saatiin kauniisti kotiin Sariolanmäelle. Sille rakennettiin uusi kestävämpi asumus rekan perävaunuun. Uusi koti  varustettiin jopa kiertovesilämmityksellä. Hummeli asui siinä viisi vuotta. Virtahepo myytiin Brysselin eläintarhaan. Vuonna 1971 voimaan tuli laki, joka kielsi lähes kaikkien tasalämpöisten villieläinten pitämisen näytöseläiminä Suomessa.

Ilmoitus Hämeen Yhteistyössä 5.5.1963

Hummelin eläintenhoitajana tuohon aikaan toimi Arvo Kangasniemi (1910–2005), joka sai lempinimen Risuparta. Kiertävän tivolin eläintalleissa työskenteli Arvon lisäksi kolme miestä. Eläinnäyttely kiersi markkinoita myös talvella. Hummelin lisäksi vetonauloja olivat Pipsa-karhu ja 30 muuta eläintä. Ennen Sariolaa Arvo Kangasniemi tuli kuuluisaksi omistamansa Sirkus Panakoksen ihmeellisistä vaiheista. Sirkus syntyi 1957 ja katosi taivaan tuuliin kesällä 1958 matkalla Ylivieskasta Ouluun. Arvo Kangasniemi ei milloinkaan kertonut julkisuudessa mitä matkalla tapahtui. Sirkuksen kalustoa löytyi 

Tässä vielä ryhmäkuva. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Tivolin henkilökuntaan kuuluva Juli Lehtinen (?) on mennyt kihloihin, ja henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon esiintymislavalle. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä: neljäs ja viides vasemmalta (edessä kukkakimppu). Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt: 1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi. 2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija. 3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.

Tonika-Caravaan 1963

Kesällä 1963 Suomea kiersi Tonika–Caravaan.  Kyseessä ei ollut suljettu tivoli vaan seurueen teltat oli sijoitettu rinnakkain.  Taikatelttaa piti tamperelainen Niilo Seppälä eli Mr Nicest vaimonsa ja tyttöjensä kanssa.  Tyttäriä oli siinä vaiheessa jo viisi.  Vieressä oli Kalle Nyman oman eläintelttansa kanssa ja siinä hän esiintyi Pasha-leijonan kanssa. Kallen vaimo Gisella tanssi käärmeiden kanssa. Kolmantena ryhmänä olivat  mukana Topi Manninen ja Sylvi Koistinen, jotka pitivät pelitelttaa, ampumarataa  ja vedenneitotelttaa. Jälkimmäistä kutsuttiin Merenneidoiksi.  Taisipa joku Nicestin tyttäristä piipahtaa joskus vedenneitona. Kalle Nyman muistelee, että hänen poikansa ja yksi Niku Seppälän tytöistä olivat saman ikäisiä ja ihastuneita toisiinsa ja halusivat mennä  naimisiin. Hääkekkerit pidettiin ja juhlaväki pukeutui. Kalle muistaa, että hänen pojallaan oli ensimmäistä kertaa solmio kaulassa.
Vaan mistäpä keksittiin seurueelle eksoottiselta kalskahtava nimi – TONIKA –Caravaan?   No se saatiin mukanaolijoiden  etunimistä Topi, Niku ja Kalle.

Lähde: Markku Aulanko

Sirkus Panakos 1956

Olen aina luullut, että Sirkus Panakos eli vain vajaat pari vuotta, mutta nyt putkahti eteeni tämä lehti-ilmoitus 28.6.1956 Hämeen Yhteistyössä. Arvo Kangasniemen (1910–2005) Tivoli Huvikenttä saapui Tampereelle ja yksi sen vetonauloista oli Sirkus Panakos. Pääpaino tarjonnassa oli siis ilmeisesti tivolipuolella. Jatkossa se ehkä kääntyi toisin päin. 1957–1958 pääroolissa oli Sirkus Panakos ja pelit yms olivat vain oheistoimintaa. Panakos kiersi siis kolme kesää.

Arvo Kangasniemestä ei taida montaa valokuvaa löytyä. Tässä yksi harvoista. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä keskellä. Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt:
1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi.
2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija.
3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.

Villin Lännen Show 1963 Wild West Show

Kirjoitin tästä aiheesta jo kolme vuotta sitten ja epäilin, että onkohan tämä show käynyt Suomessa ollenkaan. Peter Lindfors kuitenkin muisteli nähneensä tämän. Nyt löytyi myös lehti-ilmoitus, joka todistaa Peterin muistin loistavaksi. Trolle Rhodinin Zoo Sirkus teki 1963 lyhyen kiertueen Suomen länsirannikolla ja poikkesi vähän sisämaassakin kuten Parkanossa. Sama show kiersi myös Ruotsissa pienin ohjelmamuutoksin. Ohjelmalehden kannen teki sirkuslaisten hyvin tuntema tanskalainen taiteilija Oskar Knudsen (1898–1971).

.

Linnanmäki 1963

Linnanmäen opasvihkonen vuodelta 1963 oli painettu hienolle liitupaperille. Se oli siis kiiltäväpintainen, jolloin valokuvatkin tulivat paremmin esille. Sivuja oli kansien ja erillisen keskiaukeaman lisäksi 48.

Otsikkokirjoitus kertoi lentävästä trapetsista. Tekstissä kerrotaan kuinka ensimmäinen lentävän trapetsin esitys oli vuonna 1859 ja sen esitti ranskalainen akrobaatti Leotard. Ensiesitys oli  Pariisin Cirque Napoleonissa ja siitä tuli sensaatio koko sirkusmaailmassa.  Jutussa kerrotaan myös Alfredo Codonasta, joka ensimmäisenä teki kolmoisvoltin lentävällä trapetsilla.  Kolme vuotta hän harjoitteli ja vuonna 1920 temppu onnistui.  Tekstissä kerrotaan myös häntä kohdanneesta epäonnesta.   Sirkusihmiset sanovat, että  ilma-akrobaatti, joka esiintyy  hitaan valssin säestämänä, kohtaa kuolemansa maneesissa. Alfrdo Codonan kohtalo oli odotettua oudompi. Codona meni naimisiin sen ajan tunnetuimman naistrapetsiartistin  Lilian Leitzelin kanssa. Kahden vuoden onnellisen liiton jälkeen he päättivät lopettaa. Ennen kuin he ehtivät toteuttaa suunnitelmansa Lilian putosi Kööpenhaminassa ja sai surmansa.  Lilianin kuoleman jälkeen Alfredo meni naimisiin Lilianin työtoverin Vera Brucen kanssa. Eräänä aamuna heidät löydettiin kuolleena asuntovaunusta. Alfredo oli ampunut ensin vaimonsa ja sitten itsensä. Syytä ei tiedetä.

Linnanmäellä oli kesällä 1963 ulkoilmanäyttämöllä heinäkuussa trampoliiniryhmä Otharis  ja mastomies Mr Stratos, elokuun lopussa tumma soittajatrio Ouro Negro ja kesäkuussa mm. Roy Fransen, joka hyppäsi 18 metrin korkeudesta palavana altaaseen, jonka pinta palaa. Hän oli ulkonäyttämön juontajan mukaan niitä harvoja esiintyjiä, joka polvistui nöyränä rukoukseen ennen jokaista esiintymistä. Lavalla hän oli tulta ja tappuraa. Linnanmäellä kaikki meni ok, mutta myöhemmin hän hyppäsi hivenen sivuun, putosi altaan laidalle ja menetti henkensä.

Ulkoilmanäyttämöllä vierailivat myös Anita O´Day, Deep River Boys ja Zarah Leander.  Käväisi siellä yhtenä päivänä  Sonny Listonkin – siis nyrkkeilijä! Side Show-teattereissa tarjonta oli eläinpainotteista. Teatterihallissa oli Hans Kossmayerin pieneläinshow,  Kolibri-teatterissa esiintyi Schnackin simpanssiryhmä (alakuvassa) ja Pienoisnäyttämöllä oli  Käärmenäyttely.