1948 • Paavo Markkanen

Jokin aika sitten näillä sivuilla oli epäröintiä Paavo Markkasen kuvan tunnistamisessa. Sinikka Lehtinen lähetti kokoelmistaan oheisen postikorttikuvan, joten nyt tiedämme miltä tämä käärmemies aikanaan näytti. Kortti on signeerattu 12.10.1948 eli 70 vuotta sitten. Osaako joku kertoa lisää hänestä?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

Yvonne ja Geovanni Otto

Sinikka Lehtinen löysi korttikokoelmastaan kaksi kuvaa, jotka lienevät isä ja tytär eli Geovanni Otto ja tytär Yvonne. Tässä blogissa on ollut kertomusta isästä, mutta olisi kiva tietää enemmän perheestä. Tietäisikö joku Yvonnen urasta?

Geovanni Otto oli tanskalainen sirkusalan monitoimimies. Hän oli taikuri, ajatustenlukija, kirjailija,taiteilija-agentti, bisnesmies, ohjelmajohtaja, ohjaaja ja ties vaikka mitä. Otto toimi tanskalaisen Cirkus Brdr Schmidtin palveluksessa ainakin vuosina 1947–1951. Vuonna  1949 impressaario Geovanni Otto hankki ohjelmaa myös Sirkus Sariolalle.


.

Sirkus filateliassa • Circus in philately

Santsy Horväth tiikereidensä kanssa (Photo Kunstdruck) Sinikka Lehtisen arkisto.

NYT ON KIIRE!!! Järvenpään Filatelistiseura ry:n 55-vuotisjuhlanäyttely nimellä JF55v.2016 Postimerkkinäyttely  pidetään Järvenpään Harjulan koululla, os. Verkkotie 12, Järvenpää,
8.–9.10.2016. Näyttely on avoinna vielä sunnuntaina klo 10–16.

Näyttelyssä on kahden kutsutun kokoelman lisäksi 21 filateliaa koskevaa kokoelmaa ja 8 postikorttikokoelmaa, joihin Sinikka Lehtisenkin kokoelma kuuluu. Nämä ovat kilpailukokoelmia, jotka arvostellaan. Tulokset julkistetaan sunnuntaina klo 12. Lisäksi on muutama jokamiehen luokka, joista yleisö saa valita parhaan. Näyttelyn lisäksi paikalla on postimerkki- ja postikorttimyyjiä sekä  seura on teettänyt postikortteja, joihin voi saada oheisleiman. Tilaisuuteen ei ole sisäänpääsymaksua, joten kaikki ovat tervetulleita. Sinikka Lehtisellä on siellä myyntipöytä, joten hänkin on paikalla.

Sinikka Lehtisen sydän on pomppinut sirkukselle ja tivolille ji 1950-luvun alusta lähtien. Postikorttien keräilyn hän aloitti 30 vuotta sitten. Aluksi tuttuja Sariolaan liittyviä ja lopulta kaikkia tivoliin ja sirkukseen liittyviä postikortteja. Lähes aina niitä ovat artistit jakaneet ja myyneet näytöstensä yhteydessä.

Tanye, Tanie, Tanni, Tanja, Tatjana

Muutamia päiviä sitten esittelin Tanyan. Tässä on hieman parempi kuva hänestä koirineen vuonna 1929. Taiteilijanimikin on kirjoitettu hieman toisin. Sinikka Lehtinen tapasi 1990-luvun alussa Kaljo Krollin Tallinnassa ja hän kertoi, että lättiläisen Tanien oikea nimi on Tatjana Saban ja että hän olisi ollut Sariolalla vuonna 1929.

Markku Aulangon arkistosta löytyi juliste, jossa taiteilijanimi on muodossa Tanni. Kuva oli CiVa-uutisissa 5/90. Lehdessä oli myös juttu tästä julisteesta, jonka Markku oli kirjoittanut haastateltuaan Kaljo Krollia 1990 Rigassa. Tässä koko tarina:

Kansikuvamme kertoo liettualaisesta Tatjana Sabans -nimisestä sirkusartistista, joka oli koirataiteilija Jumalan armosta. Tatjanan vanhemmat asuivat Rigassa, Liettuan pääkaupungissa ja se oli myös Tatjanan kotipaikka. Tatjanan äiti eli 97-vuotiaaksi ja Tatjana itsekin saavutti 91 vuoden iän.
Tatjanalla oli numerossaan 14 koiraa ja yksi apina. Koirista suurin osa oli Malaijin puudeleita ja niiden lisäksi oli yksi Saksan lammaskoira, jonka selässä apina ratsasti.
Liettuassa oli tuohon aikaan paljon hyviä artisteja ja kolmekin sirkustelttaa saattoi kiertaa Liettuaa samaan aikaan.
Vuosina 1930–31 Tatjana kiersi numeronsa kanssa Sarioloiden matkassa. Mies Leopold oli mukana gladiaattorinumerossa. Sodan jälkeen he esiintyivät Eestissä ja olivat mm 1948 Krollin teltan mukana.
Sodan aikana joku kilpailija myrkytti Tatjanan koirat niin että ainoastaan 2–3 kotona ollutta koiraa jäi henkiin.
Tatjanan suhtautuminen koiriinsa oli hyvin tunteenomainen. Pentuja ei koskaan myyty, mutta hän saattoi kuitenkin lahjoittaa niitä sellaiseen perheeseen, missä ei ollut pieniä lapsia. Koiraa luovutettaessa piti kaikkien perheenjäsenten olla läsnä ja Tatjana siunasi tietyn rituaalin mukaan pennun uuden kodin.
Sodan jlkeen Tatjana perheineen rakensi uuden talon ja koirat jäivät asumaan vanhaan taloon. Hänelle tarjottiin koirista peräti 30 000 ruplaa, mutta Tatjana ei myynyt. Koirat saivat kuolla luonnollisen kuoleman, minkä jälkeen hän teetätti nahasta maton ja piti sitä asuntonsa lattialla.
Tatjanan mies kuoli 70-luvun alussa ja Tatjana, joka tarvitsi apua talonmiehen töissä, otti luokseen asumaan nuoren pariskunnan. Hän teki pariskunnan kanssa sopimuksen, jonka mukaan tämä saisi talon Tatjanan kuoltua. Rigan kaupunki päätti kuitenkin rakentaa Tatjanan talon paikalle raitiotien ja niin talo purettiin. Kaupunki antoi Tatjanalle ja nuorelle parille uuden asunnon, mutta pariskuntapa ei enää huolinut Tatjanan kanssa asumaan. Niinpä tämä aikanaan arvostettu taiteilija joutui vanhainkotiin ja kuoli siellä yksinäisenä ja hylättynä.

.

Trio Latini

Muutama päivä sitten kirjoitin virolaisesta Olga Toomista. Bloggausta kommentoi Sinikka Lehtinen antaen arvokasta lisätietoa. Hän mainitsi myös Olgan miehen Nikolai Elmar Lattikin (1891–1936), joka esiintyi myös akrobaattiryhmässä Trio Latini. Tässä pari kuvaa. Nikolai Lattik on yläkuvassa keskellä ja alakuvassa oikealla. Entäs kaksi muuta? Keitä he ovat?

Kommentit;

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Trio Latinin miehet ovat kaikki samaa Lattik´n sukua. Yläkuvassa vasemmalla on Aleksander Rudolf Lattik (1884-1943), seuraavana hänen veljensä, Olga Toomin aviomies Nikolai Elmar Lattik (1891-1936) ja kolmantena Aleksander Rudolfin poika Valentin Lattik (1914-1984). Alakuvassa samat miehet. Ryhmä esiintyi taitavina akrobaatteina useassa maassa mm. Pariisissa ja Nizassa. Suomessa he esiintyivät 1930-luvun taitteessa mm. Sariolan Sirkus Maximissa ja Talvitivolissa. Nikolai esiintyi myös yhdessä vaimonsa Olgan kanssa nimellä Olga ja Nicola ja Valentin yhdessä veljensä Vladimirin kanssa nimellä 2 Valentino. 
Sinikka Lehtinen

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Hello!
The person on the right side on upper photo is Vladimir Lattik. He is Stepson of Aleksander Rudolf Lattik. On the second photo he is in the middle. By the way my grandfather is Nicolai (Elmar) Lattik. "Valentino 2" was used by the (wright)son of Aleksander-Rudolf, Valentin Lattik. Valentin performed under "Valentino 2" with his wife Maria Lattik. https://www.geni.com/people/Valentin-Lattik/6000000022973413588?through=6000000022973620344
Could you please send me the 2nd photo, I have not this in my archive. More about them you can read on my site here https://sites.google.com/site/aarepaullattik/lattikud
There are also more photos and documents. Text is unfortunately only in estonian, but you can use google translate to finnish. If you have some photos and documents I do not have I would be happy to have them from you. For any comments and questions do not hesitate me to contact by e-mail aarepaul@yahoo.fr
Sincerely,
Aare-Paul Lattik

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Mielenkiintoinen tieto, että Valentin ei olisikaan ollut Trio Latinissa, vaan Vladimir. Minä olin saanut tiedon Kaljo Krollilta, joka oli korttini taakse kirjoittanut  Valentin. Nyt tarkistin asian geni.comista ja Kaljo ja minä oltiin väärässä. Kolmas henkilö on todella Nikolai Elmarin veljen Aleksander Rudolf Lattikin ottopoika Vladimir, jonka isä on tuntematon. Pahoittelen virhettäni
Olen iloinen, että tässä vaiheessa selvisi virheeni, kun olen juuri laittamassa tekstejä sirkuskortteihini, jotka tulevat syksyllä näytille Järvenpään filatelistikerhon 40-vuotis- juhlanäyttelyyn.
Sinikka Lehtinen

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Sirkus Panakos 1956

Olen aina luullut, että Sirkus Panakos eli vain vajaat pari vuotta, mutta nyt putkahti eteeni tämä lehti-ilmoitus 28.6.1956 Hämeen Yhteistyössä. Arvo Kangasniemen (1910–2005) Tivoli Huvikenttä saapui Tampereelle ja yksi sen vetonauloista oli Sirkus Panakos. Pääpaino tarjonnassa oli siis ilmeisesti tivolipuolella. Jatkossa se ehkä kääntyi toisin päin. 1957–1958 pääroolissa oli Sirkus Panakos ja pelit yms olivat vain oheistoimintaa. Panakos kiersi siis kolme kesää.

Arvo Kangasniemestä ei taida montaa valokuvaa löytyä. Tässä yksi harvoista. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä keskellä. Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt:
1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi.
2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija.
3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.