Jouni Aalto

Sirkus Finlandian tiedottaja on Jouni Aalto (s. 1958). Kuten autoradiosta näkyy, medioista mieluisin hänelle lienee radiokanava Aalto. Jounin koti ja perhe on ollut Hollannissa jo parikymmentä vuotta – siis ihan aito Hollannin-suomalainen. Kesät Suomessa, talvet Hollannissa. Tai voisi Jounia nimittää maailmankansalaiseksikin, niin paljon hän on Eurooppaa työkseen kiertänyt.

Ensimmäinen kosketus Sirkus Finlandiaan tapahtui Forssassa 1977, kun Jouni pääsi hommiin tallipojaksi. Parin viikon sisällä huomattiin nuorukaisen puhelahjat ja hänet pistettiin kuuluttajaksi. Monena on mies eläissään ollut, jopa rekkakuskina, mutta aina palannut sirkukseen. Ja sirkuksessahan joutuu tekemään kaikkea – jopa tulkkaamaan Ritari Ässän KITT-autoa.

Vuonna 1982 Jouni Aalto heittäytyi artistiuralle. Sirkus Finlandiassa esiintyi vauhdikas kasakkaryhmä The Kaiser Troupe, jolla oli ongelma. Jostain piti saada yksi kasakka. "Saatanhan minä kokeilla" sanoi Jouni. Alkoi tiivistempoinen ratsastusharjoittelu ja Jounista tuli kasakka. Mustelmat peitettiin ja pilleriä pistettiin poskeen. Mutta arvatkaa kuka oli toinen ryhmän kasakoista!! Etelä-Afrikkalainen Paul Wentzel eli Sirkus Finlandian nykyinen telttamestari Pee-Wee. Tuossa alakuvassa herrat hymyilevät tiukoissa trikoissaan, Jouni oikealla, Pee-Wee vasemmalla. Kasakkaryhmä kiersi Suomen jälkeen vielä pitkään Euroopassa.

Mr. Leonardo

Yläkuvassa virolainen leijonankesyttäjä Leopold Uusõue, joka käytti taiteilijanimeä Mr. Leonardo. Olisikohan kyseessä 1930-luku? Leijonat näyttävät rauhallisilta ja hymy on herkässä. Mutta mitä sitten tapahtui? Kortin taakse on kirjoitettu: Leijona surmasi kesyttäjänsä myöhemmin.

Alakuvassa lukee suunnilleen näin: "Zappikun" uhrin Leopold Uusõue (mr. Leonardo) sairaala- ja hautajaiskustannuksien katteeksi. Lahjoittajalle muistoksi.

Kortit herättävät paljon kysymyksiä. Mitä, missä, milloin? Tietääkö joku?

Kommentit:

- - - - - - - - - - - - -

Kaljo Krollin kirjassa siitä kerrotaan enemmänkin. Tallinnaan oli hommattu 1930-luvulla kaksi leijonaa, urosleijona Zappiku ja naarasleijona Zeida. Molemmat ovat toisessa kortissa. Zappiku-leijonasta kasvoi äreä ja verenhimoinen. Se kävi vuosien varrella monen kesyttäjänsä kimppuun.

Leijona oli Helsingin talvisirkuksessa vuodenvaihteessa 1934–1935.

Ensimmäinen uhri oli Rudolf Rimmelt, joka joutui leijonan hampaisiin Helsingin Hippodromissa. Tarinan mukaan kesyttäjä työnsi päänsä leijonen kitaan mutta leijona pistikin hampaansa kiinni ja kouluttajan päänahka repeytyi irti. Rimmelt kuoli vammoihinsa ja hänet lienee haudattu Helsinkiin. Maija-Liisa Kupi kertoo olleensa Hippodromin sirkuksessa häkin vieressä kun onnettomuus tapahtui. Maija-Liisa kertoi että yleisö luuli, että se kuuluu ohjelmaan, mutta hän tajusi, että nyt meni pieleen ja juoksi hakemaan apua. Tästä tapauksesta kai kerrotaan Matti Jämsän muistelmissa.

Leijonaa ei kuitenkaan lopetettu vaan siirrettiin takaisin Tallinaan. Uhreja tuli vuosien varrella lisää. Leopold Uusoue joutui leijonan skalpeerauksen kohteeksi elokuvateatteri Grand-Marinan lavalla tammikuun lopussa 1935. Hänen muistokseen myytiin korttia. Leopold oli toinen uhri.

Maaliskuussa 1937 Zappiku surmasi jälleen ihmisen. Uhri oli Edvardo-nimellä esiintynyt Simeon Smironin. Lehden mukaan Smironin oli Zappikun neljäs uhri, joten siinä välissäkin lienee tapahtunut jotain.

Ihmeelliseltä tuntuu, että leijonaa ei lopetettu. Eläin kai siirrettiin Tallinnasta Leningradin eläintarhaan kersäkuussa 1947.

MA

- - - - - - - - - - - - -

Jyrki Nousiainen

Jyrki Nousiainen (s. 20.9.1943 Kerimäellä) on suomalainen näyttelijä. Nousiainen näytteli 42 vuotta Helsingin Kaupunginteatterissa ennen kuin hän jäi vapaaherraksi teatterista. Hän on näytellyt yli 140 näytelmässä. Hän myös opettaa Suomen Teatteriopistossa Tampereella. Nousiainen oli yli 40 vuotta naimisissa näyttelijätär Soila Komin kanssa, mutta he erosivat tänä keväänä.

Toissakesänä Jyrki Nousiainen toteutti yhden suurimmista haaveistaan. Hän pestautui klovniksi Sirkus Finlandian kiertueelle 2010 (yläkuva). Hänen kulkuriklovni-numeronsa Mr. Slow sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Monet ylistivät sen maasta taivaisiin ja toiset lyttäsivät sen täysin. Niinkuin hyvän esityksen pitääkin.

Jyrki Nousiainen on jokavuotinen mieluisa vieras Sirkus Finlandiassa. Alakuvassa hänen rutistuksessaan on Leena Jurvakainen keväällä 2005.

Valomiehet

Valaistus on ensiarvoisen tärkeä osa sirkusohjelmaa. Se, että pannaan valot päälle, kun tullaan telttaan ei riitä. Erilaisilla valoilla luodaan tunnelmaa, elävöitetään esitystä ja korostetaan haluttuja asioita. Nämä asiat hoitaa nykyään kyllä kaikenmaailman kompuutterit, mutta ihmiskättäkin tarvitaan. Valomiehet ovat välttämättömiä. Tarkoitan näitä kavereita, jotka hoitavat spottilamppuja, niitä joiden valokiilalla seurataan kohdetta. Jokaisessa sirkuksessa heitä on ainakin yksi.

Sirkus Finlandiassa ääni- ja valomestari istuu tietokoneittensa kanssa katsomon takarivissä ja valvoo jokaisen esityksen. Valomiehiä on kaksi. Kumpikin kiipeää ylös omaan mastoonsa kaikkien valonheittimien yläpuolelle, jossa asettuvat istumaan omaan mukavaan tuoliinsa teltan katon tuntumaan. Turvavaijerit varmistavat ylös kiipeämisen ja ylhäällä työskentelyn. Siihen ne mukavuudet sitten loppuvatkin. Kesähelteellä kaikkien valojen palaessa lämpötila nousee kuulemma helposti 60 asteeseen. Paitaa ei saa heittää pois. Onhan siellä istuimen päällä viipperä, mutta kokeilkaa itse joskus ottamalla tuuletin mukaan löylyhuoneeseen. Ja siinä pitäisi vielä kiinteästi seurata esitystä ja tarvittaessa reagoida tilanteiden mukaan. Kovia poikia.

Kouvolan Taikapäivät

Kouvolan Taikapäivät viettävät 30-vuotisjuhliaan 3.–5.8.2012. Taikapäivien tavoitteena on kotimaisen taikuriperinteen vaaliminen ja edistäminen. Markku Purho Ky on järjestänyt Taikapäiviä Kouvolassa vuodesta 1982 lähtien. Taikapäivät toteutetaan Kouvolan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tuella. Tavoitteensa mukaisesti Taikapäivät on ensisijaisesti kotimaisten taikureiden koulutus- ja kilpailutapahtuma, jonka yhteydessä järjestettäviin yleisönäytöksiin myös suuri yleisö on tervetullut.

Parittomina vuosina Taikapäivät järjestetään ammattilaisten koulutustapahtumana pääsiäisenä, jolloin ratkaistaan myös taikureiden Suomen Mestaruus. Parillisina vuosina Taikapäivät järjestetään yleensä heinäkuussa kävelykatu Manskilla suurena yleisötapahtumana, jossa kilpaillaan Viihdeohjelmien Suomen Mestaruudesta. Samana viikonloppuna järjestetään Kouvolassa myös junioritaikureiden Suomen Mestaruuskilpailut ja koulutustapahtuma.

Taikapäivät 30-v. -juhlanäyttely on avoinna Tykkimäen huvipuiston näyttelytilassa 17.5.–1.9. huvipuiston aukioloaikoina. Näyttelyssä on Björn Gammalsin eli Henricon omista kokoelmistaan keräämä näyttely Suomessa esiintyneistä taikureista. Mukana lukuisia valokuvia, julisteita ja taikurivälineistöä. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Yläkuvan Michael Goudeau on Las Vegasissa asuva jonglööri. Kouvolassa hänet nähdään lavalla Manskilla ja juhlanäytöksessä.

Alakuvassa David Kaplan, virtuoosimainen jonglööri, taikuri, muusikko, jonka hulvattoman hauska esitys nähdään Taikapäivien gaala-show'ssa sunnuntaina.