Artistit tivolissa 50-luvulla – Artists in Funfair in 1950s

Taas tulossa uusi mielenkiintoinen kirja. Markku Aulanko on saanut parin vuoden urakkansa päätökseen. Uusi kirja "Akrobaatin elämää tivolissa" on lähdössä painoon. Se sisältää parisen sataa sivua ja kertoo Toivo ”Tope”  Sariolan johtaman  tivoliosaston toiminnasta 1950-luvulla. Kirjassa on runsas ennenjulkaisematon kuvitus! Kirjan hinta tullee olemaan 26–28 euroa. Osoitteessa www.facebook.com/markku.aulanko voit jo etukäteen varata kirjan itsellesi. Hinta tulee silloin olemaan 25 € + toimituskulut.

2 Wealdo eli Alpo Malinen ja Vesa Salo.

Pikku Teodor – Little Teodor

Muistaako joku artistin, joka käytti nimeä Pikku Teodor? Oheinen ilmoitus vuoden 1917 helmikuulta kertoo hänen saapuneen kotikaupunkiinsa Tampereelle. Näytös annettiin Hämeenpohjan juhlasalissa. Tätä rakennusta Puutarhakadulla kutsutaan nykyisin Pantin taloksi. Se rakennettiin 1910 Suomalaisen puolueen ja sen järjestöjen käyttöön.

Heitänpä tässä samalla ilmaan yhden arvauksen: Onko tuo oikeanpuoleisen kortin Veera sama, joka esiintyi Pikku Teodorin kanssa?

Pantin talo Tampereella.

.

Seurue Finlandia 1916 – Troupe Finlandia

Tämän kuun alussa kyselin milloin ja kenen omistuksessa toimi Sirkus Finlandia vuosisatamme alussa. Nyt se selvisi kun avasin Heikki Nevalan juuri ilmestyneen kirjan Huvielämän kiertolaisia. Jo vuonna 1914 Suomessa kiersi kaksi Finlandia nimeä käyttävää sirkusta: Grand Cirkus Hippodrom Finlandia ja Sirkus Finlandia. Olikohan 1919 sitten tämän Sirkus Finlandian loppu?

Yllä oleva ilmoitus on elokuulta 1916:
Uutta! Uutta!
Finlandia
saapunut Tampereelle ja antaa urheilunäytäntöjä teltassa Aleksanterintorilla. Ensi näytäntö lauvantaina t. k. 12 p. klo 8,15 ip. sekä sunnuntaina kaksi näytäntöä klo 6 ja 8,15 ip. – Ohjelma lähemmin ilmoituslehdessä.
Ensikerran "Ihmelapset" y.m. Tampereella. Pääsylippujen hinnat 1: 0. 1:– ja 50 p.
Kunnioittaen:
Seurue Finlandia.

Sirkuksen omisti Oskar Hildén (1886–1937). Aleksanterintori on nykyinen Pyynikintori. Nuo ihmelapset olivat ilmeisesti sirkustirehtöörin lapset Aune ja Sylvia. Tässä ilmoituksessa käytettiin nimea Seurue Finlandia. Pari vuotta myöhemmin esiinnyttiin myös nimellä Taidevoimisteluseurue Finlandia. Nimiä vaihdeltiin noihin aikoihin tiheästikin.

Eläintieteellinen Sirkus 1916 – Zoological Circus

Tässä pari ilmoitusta, jotka olivat Aamulehdessä 4. ja 8.8.1916. Minulla ei ole aavistustakaan kenen sirkuksesta on kyse. Ilmoituksissakaan ei ole mitään nimiä. Kuvat ovat vähän epäselviä, mutta tässä niiden tekstit:
- - -

Suuri eläintieteellinen Voimistelu Sirkus
Bufvalo Bil matkalla Ruotsista Rauman kautta,
antaa näytännöitä jättiläisteltassa, joka on rakennettu Pispalaan Työväentalon luo tontille. Näytännöt alkavat perjantaina ja lauvantaina 5 p. elok. kello 8,15 ip. Sunnuntaina 6 pnä klo 4–6 ja 8,15 ip. Seurue käsittää 20 eläintä, 15 henkilöä taiteilijoita, herroja ja naisia. Mukana myös kuuluisa Leijonan-kesyttäjä italialainen Bolsard esiintyy leijonien kanssa arenalla.
Huom.! Eräistä syistä ei kaupungissa.
Pilettien hinnat: Ensi rivi 1:50, toiset 1 mk, seisomaan 50 penniä ynnä sotavero.

Kiinnostaisi tietää mitä olivat ne eräät syyt, joiden vuoksi ei menty tai päästy Tampereelle vaan piti jäädä Pispalaan.
- - -

Viimeinen päivä
Suuri Eläintieteellinen Sirkus
Pispalassa antaa kiitos- ja jäähyväisnäytännön tänään tiistaina t. k. 8 pnä klo 8,15 ip. Huom! Eräs henkilö paikkakunnalta on ilmoittanut varmasti menevänsä häkkiin leijonan kesyttäjän kanssa, joka ottaa hänet mukaansa juomaan kahvit (jännittävä hetki). Kaikki taiteilijat parhailla numeroillaan. Teltta on pystytetty Pispalan Työväen talon tontilla.

Mahtoiko tämä eräs henkilö tulla sirkukseen ja tuliko häkkiin leijonankesyttäjän lisäksi myös leijona itse? Vai joivatko herrat kahvinsa kaksistaan?
- - -

Tässä vielä pari kuvaa tämän päivän leijonista. Yläkuvassa Martin Lacey Jr:n King Tonga 2010 ja alakuvassa yksi Vladislav Goncharovin lemmikeistä 2012.

.

Pikkuyrittäjiä – Small business

Sirkusten ja tivolien lisäksi alan ammattilaisia on aina liikkunut myös yksin tai pienissä porukoissa, varsinkin varhaisempina aikoina. Esiintymispaikkojakin oli helppo löytää ja liiketoiminta pysyi paremmin hanskassa. Joka paikkakunnalta löytyi aina sopiva kolo karusellille tai ampumateltalle. Tässä pari esimerkkiä alan pioneereista vuodelta 1916 Tampereella.

Tässä vaatimaton lehti-ilmoitus lokakuulta. Monet sirkusartistit kiersivät varsinkin kylmempänä vuodenaikana työväentaloja, VPK:n taloja ja vastaavia järjestäen esim. iltamia. Ja lopuksi Messukylän VPK:lla tanssittiin. Sirkusnäyttelijöiden nimiä tai kuvauksia ohjelmasta ei sen kummemmin tarvinnut mainostaa.

Kesäkuussa ilmestyi Pispalan Palokunnan talon pihalle koristeellinen karuselli, joka pyöri kauniisti sähkövirralla. Ilmeisesti se kiinnosti myös aikuisia, kun aukioloaika jatkui noin myöhään illalla. Varmaan tällä yrittäjällä oli jotain muutakin toimintaa tai myytävää karusellinsa vieressä. Aivan ylinnä kuva samantyyppisestä karusellista kuin lehti-ilmoituksessa. Ettei olisi ihan sama?

Kommentit:

Valistunut arvaukseni on kuvien karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann -Gothaer Waggonfabrik – valmistama.

Betty ja tämän aviomies Heinrich Ludvig Franz Prüss olivat molemmat karuselliyrittäjien jälkikasvua, Bettyn isä oli karuselliyrittäjä August Meyer ja Heinrichin isä J.C.F. Prüss oli puolestaan tuonut perheensä saksan ja ruotsin kautta Suomeen vuonna 1885. Pariskunnalla oli karusellien lisäksi ainakin ampumarata sekä illuusioteatteri Galthea. 

Mielenkiintoisena sivuhuomatuksena mainittakoon, että legendaarisen Louis Billingin vanhemmat ilmeisesti työskentelivät Prüssin pariskunnalle palkollisena.

Tommi/Keravan museo 


.