Tarzan täytti vuosia | Tarzan 80 years

Kalle Nyman Tarzanina Sirkus Panakoksessa Pasha-leijonan kanssa.

Kirjailija Edgar Rice Burroughs (1875–1950) loi sankarihahmonsa niin, että kirja Tarzan, apinain kuningas ilmestyi vuonna 1912.  Tarzan-kirjoja ilmestyi kaiken kaikkiaan  26 tarinaa. Viimeisestä kirjasta  osan  kirjoitti  Joe R Lansdale. Tarzan –kirjat saavuttivat  suuren suosion ja niistä on otettu useita painoksia.

Kalle ja Gisela Pepita-norsun selässä Tivoli Unto Sariolan julisteessa vuonna 1968.

Tarzan-kirjoihin ihastui myös Kalle Nyman, suomalainen akrobaatti ja eläintenkouluttaja. Kalle Nyman aloitti sirkusuransa Romanoffin perheen omistamassa Cirkus Felixissä,  jatkoi sen jälkeen Cirkus Bonnissa ja Sirkus Euroopassa akrobaattina ja karhupainijana.  Sen jälkeen Kalle oli pari vuotta Arvo Kangasniemen johtaman  Sirkus Panakoksen mukana ja sai sen toiminnan loputtua paikan Suomen Tivolista Unto Sariolan johtamassa yksikössä.  Siellä Kalle sai kasvatettavakseen Pepita-norsun.  Tarzan-hahmo syntyi Sirkus Panakoksen aikana Nelly Kangasniemen ideoimana. Kallen elämästä on kirjoitettu kirja Arvoisa Herra Tarzan.

Arvoisa Herra Tarzan-kirjan kansi.

Kalle Nyman syntyi 29.8.1935. Kalle on asunut jo vuosia Saksassa, mutta piipahti Suomessa 80-vuotisjuhliaan viettämässä.
MA

Kalle Nyman kävi  Keravallla Huvin Vuoksi-näyttelyssä ja poseeraa tässä 

Pepita-norsua kuvaavan patsaan äärellä. 

.

Sirkus Panakos 1956

Olen aina luullut, että Sirkus Panakos eli vain vajaat pari vuotta, mutta nyt putkahti eteeni tämä lehti-ilmoitus 28.6.1956 Hämeen Yhteistyössä. Arvo Kangasniemen (1910–2005) Tivoli Huvikenttä saapui Tampereelle ja yksi sen vetonauloista oli Sirkus Panakos. Pääpaino tarjonnassa oli siis ilmeisesti tivolipuolella. Jatkossa se ehkä kääntyi toisin päin. 1957–1958 pääroolissa oli Sirkus Panakos ja pelit yms olivat vain oheistoimintaa. Panakos kiersi siis kolme kesää.

Arvo Kangasniemestä ei taida montaa valokuvaa löytyä. Tässä yksi harvoista. Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Henkilöstö on koottu kihlauksen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Kihlapari istuu ensimmäisessä rivissä keskellä. Kuvasta tunnistettu seuraavat henkilöt:
1. rivi vasemmalta: Raija Pellikka, Marjatta Sariola, rva Lehtinen, Sinikka Lehtinen, Juli Lehtinen, Matti Sariola, Otso Syversen ja Arvo Kangasniemi.
2. rivi vasemmalta: Erkki Piho, tuntematon, Nelly Kangasniemi, rva Pellikka, jugoslavialainen sirkustaiteilija, ghanalainen sirkustaiteilija, Jukka Sariola, Alpo Isomäki, Arthur Bohnstedt, Prince Neekeyzolo (ghanalainen sirkustaiteilija), ghanalainen sirkustaiteilija.
3. rivi vasemmalta: Esko Ruukala, taikuriharjoittelija, Valentino (tivolimies), tuntematon, Antero Salo, Mellin, Kähkönen, Alfons Bohnstedt, ghanalainen sirkustaiteilija, Spatzi Bohnstedt, jugoslavialainen sirkustaiteilija.

Moira Orfei

Yksi maailman tunnetuimmista sirkusten kiintotähdistä on sammunut. Italialaisen sirkuskulttuurin ikoni Moira Orfei nukkui pois eilen.

Miranda Orfei (21.12.1931–15.11.2015) syntyi sirkuskaravaaniin ja eli siinä koko ikänsä. Hänen isänsä Riccardo Orfei ja äiti Violetta Arata opettivat tyttärelleen kaikki sirkusartistin perustaidot perinteen mukaisesti. Vuonna 1960 hän aloitti sirkuksen ohella elokuvauransa ja esiintyi lähes 40 elokuvassa. Vuonna 1961 hän avioitui akrobaatti-tanssija Walter Nonesin kanssa. Jossain vaiheessa Miranda otti nimekseen Moira. Kuusikymmenluvun alussa Walter ja Moira pistivät liikkeelle Circo Moira Orfein. Moirasta kehittyi erinomainen norsun kouluttaja ja Walter sai kuuluisuutta leijonillaan. Tänään sirkus on yksi Italian arvostetuimmista.

Nykyään sirkusta johtaa Moiran poika Stefano Orfei-Nones (s.1985). Tytär Lara Nones on myös sirkusartisti. Loppuun saakka Moira Orfei oli mukana jokaisessa sirkusnäytöksessä ja tervehti yleisönsä joka kerta. Tähän päivään asti myös hänen kasvonsa näkyvät kaikessa sirkuksen mainonnassa. Kasvojen tunnettavuuteen on varmaan osasyynä myös hänen valtava suosionsa elokuvanäyttelijänä.
.

Mustalahti, Tampere

Tampereen Mustanlahden satama oli joskus Sirkus Finlandian esiintymispaikka. Se oli ahdas ja tunnelmallinen pikkukenttä. Se oli lähellä keskustaa ja vilkkaan liikenneväylän varrella ja siten hyvä mainospaikka. Parkkipaikkoja löytyi ympäristösta melko hyvin. Nämä kuvat ovat 1970-luvun lopulta. Nykyisellä kalustolla ei tuonne ole enää asiaa.

Pääportti oli loistelias. Tienposkessa mainoskyltti, jossa lukee LOPPUUNMYYTY.

Veneenkuljetuskärry apuna pyykinkuivauksessa.

Maskeeraus ulkona luonnossa.

.

Sirkus Varietee 1917

Kansan Lehti kertoi 4.5.1917 näin yksinkertaisesti, että sirkusta olisi nähtävissä:
Sirkus Varietee 
antaa suuren näytöksen Lempäälän Työväen talolla, alkaa kello 7 ip. toukokuun 5 p:nä. Alussa ja lopussa yleinen tanssi. Väliajoilla hyvää soittoa. Pääsymaksut 1 mk + sotavero. Lapsilta puolet.

Eipä nykypäivänä tuon kokoisella ilmoituksella saa montaakaan asiakasta. Ennen vanhaan kuitenkin luettiin lehdet tarkemmin. Riitti kun otsikko oli vähän isommalla. Huomioarvo oli huipussaan.

Tästä Sirkus Varieteesta en ole kuullut aiemmin. Joskus 1900-luvun alussa Francisca Bonolla oli Sirkus Varietee. Saman vuosituhannen lopulla Sven Berglund käytti myös varietee-sanaa jossain sirkuksessaan.