Tuesday, 11 February 2014

Kirahvi


Tämä kuva on kymmenen vuoden takaa eikä sillä ole muuta yhteyttä tähän juttuun, kuin se että siinä on kirahvi. Kirahveja näkee melko harvoin sirkuksissa. Onkohan Suomessa koskaan ollut sirkus-kirahvia? En ole koskaan tutustunut tarkemmin kirahveihin. Sirkuksissa olen pari kertaa nähnyt. Ilmeisen hankalia kuljettaa paikasta toiseen. Tosin onhan ne levätessään paljon matalampia. Nyt on kirahvi noussut julkisuuden valokeilaan, mutta aivan toisissa ympyröissä.

Kööpenhaminan Eläintarha ajautui pari päivää sitten melkoisen ryöpytyksen kohteeksi, kun se tappoi yhden kirahveistaan. Marius-kirahvi oli hiukan epässosiaalinen ja kaiken lisäksi liian läheistä sukua lauman naareille. Pelkkä kastraatio ei olisi kuulemma riittänyt. Maailmalta tuli useita ostotarjouksia Mariuksen pelastamiseksi, mutta niihin ei suostuttu. Vetoomuslistoille kerättiin tuhansien ihmisten nimiä.

Marius tapettiin pulttipistoolilla ja lihat paloiteltiin leijonille. No - tässähän olikin sitten soppa valmis. Toimittajat käyvät haukan lailla kimppuun, sosiaalinen media kiehuu. Erään eläintarhan johtajan henkeä on uhattu. Netissä pyörii video Mariuksen ruumiinavauksesta ja paloittelusta. Ihmettelen vaan miksi tämä teatteri näytettiin ihmisille, joita oli pilvin pimein ympärillä viiden metrin säteellä. Ihmettelen myös aikuisia, jotka olivat siinä joukossa alakouluikäisten lastensa kanssa. Ei siitä mukavia muistoja jää.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••
Kirahveja ei kyllä paljoa sirkuksissa näy. Syynä lienee mm. kuljetukseen hankala koko. Tarina kertoo, että yhdellä saksalaisella perhesirkuksella oli kerran kirahvi. Kuljetusvaunun katosta oli osa poistettu, jotta kirahvi sai kaulansa suoraksi. Tarina päättyi, kun kuljettaja ajoi kuljetuksella vähän matalamman sillan alta...
Timo Kanerva
•••••••••••••••••••••
Gary Brophy Circus Sunrise hope it stays safe in the circus, don't ever let it go to a Danish zoo. It would just end up as meat for the lions.
•••••••••••••••••••••
Kirahveja on ollut ainakin Saksassa ja Sveitsissä useammallakin sirkuksella mm Krone, Barum ja Knie ainakin 1980–2000 asti. Aiemmin 1930-luvulla Kronella, Sarrasanilla, Kludskyllä ja Gleicilla oli kirahveja. 
Kari Siiki 
•••••••••••••••••••••

Monday, 10 February 2014

Cirkus Scala 1968


– Suomessa vierailee ensimmäistä kertaa Ruotsin vanhin ja kuuluisin sirkusyhtiö Cirkus Scala, joka vuosien mittaan on luonut itselleen kuuluisan nimen kansainvälisessä sirkusmaailmassa. 

Näin esittelee Thord Junge Cirkus Scalaa sen ohjelmalehdessä vuonna 1968. Ohjelmalehden kannessa oli tanskalaisen Oskar Knudsenin komeat maalaukset. Sirkuksen tuotti maahan Ohjelma-Apu Oy ja suomalaisena kiertueenjohtajana toimi taikuri Mr Bruno eli Bruno Nurmi.

Vuonna 1945 Malte Johansson perusti yhdessä kolmen veljensä kanssa Cirkus Rolandon Ruotsissa. Heillä oli jo aikaisempaa sirkuskokemusta akrobaattiryhmänä  5 Rafnistas. Vuonna 1959 kaksi nuorinta veljestä, Harry ja Malte, perustivat Cirkus Scalan. Gösta ja Roland jatkoivat Cirkus Rolandolla. Vuodesta 1967 lähtien Harry Johansson johti Cirkus Scalaa vaimonsa Helenin kanssa. Vuoden 1968 ohjelmalehdessä hänen nimensä on kirjoitettu muotoon Helene ja titteliksi henkilöstöpäällikkö.

Jungen lisäksi henkilökunnasta löytyy muitakin tuttuja. Telttamestariksi on merkitty C.G. Järnström. Sama herra, joka kahdeksan vuotta myöhemmin perusti Sirkus Finlandian. Calle itse käyttää ä-kirjaimen sijasta e-kirjainta. Jo vuonna 1967 Calle lähti telttamieheksi Cirkus Scalaan Ruotsiin. Telttamestarina oli suomalainen Sulonen. Scalan teltta oli kaksimastoinen, 32-metrinen ja veti yli 1000 katsojaa.



Sunday, 9 February 2014

Kahlekuningas Timo Tuomivaara


Timo Tuomivaara (7.4.1938–3.8.2004) oli Pohjois-Suomen poikia. Kahlekuningas syntyi Posiolla ja kuoli Rovaniemellä. Siinä välillä hän ehti kiertää maailmaa esiintyen aina Japania myöten. Tuomivaara aloitti esiintymisensä jo 6-vuotiaana. Varsinainen aktiiviura taisi osua vuosiin 1955–1980. Pohjolan Houdiniksikin häntä kutsuttiin. Soittipa hän rumpujakin 1960-luvulla Unto Monosen yhtyeessä.

Kahlenumeroiden lisäksi hän esiintyi myös taikurina ja fakiirina. Miekannieleminen kävi Timolta vuosien rutiinilla Bruno E. Sankalan opetusten mukaan. Taikuusopetusta Tuomivaara sai Kemijärvellä pitkään vaikuttaneelta Lapin noidalta Eric Arppelta sekä Mr. Nicest'iltä, Niilo Seppälältä.

Uransa aikana Timo Tuomivaara keräsi itselleen Euroopan suurimman yksityisen kahlekokoelman. Vieläköhän se on kasassa vai onko se jo palasina maailmalla? Tampereen Vakoilumuseossa se oli viimeksi. Vuonna 1980 Tuomivaara keskeytti esiintymiset ja toimi muutaman vuoden evankelistana ja saarnamiehenä. Tuomivaaralle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1999.

Alakuvassa Timo Tuomivaara & Magic Lady eli Timo vaimonsa Leenan kanssa.


Friday, 7 February 2014

Tutkijavoimat vähenivät


Sven Hirn 1925–2013

Professori, kulttuurihistorioitsija Sven Hirn kuoli 20.11.2013. Hän ehti juuri täyttää 88 vuotta. Leipätyönsä hän teki Helsingin kaupunginkirjastossa toimien sen johtajana vuosia 1963–1987. Sven Hirn oli kummallinen kummallisuuksien tutkija. Häntä kiinnostivat marginaaliryhmät. Hänen pääteoksensa oli Sirkus kiertää Suomea, joka ilmestyi vuonna 1982. Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi tivolitoimintaan pureutuva Kaiken Kansan Huvit. Molemmat kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.  Eläkkeelle päästyään monet vetäytyvät sohvan nurkkaan tai lähtevät maailmalle.

Sven Hirn oli toista maata. Eläkkeelle pääsyn jälkeen hän julkaisi kulttuurihistoriallisen kirjan lähes joka vuosi.  Hän julkaisi kaiken kaikkiaan yli 30 teosta. Sirkuksen ja tivolin lisäksi ne käsittelivät  teatteria, tanssia, operettia, populäärimusiikkia, matkailua, nukketeatteria, valokuvausta, elokuvausta, jne. Vuonna 2000 hän huolestui kun näytti siltä, että kyseisenä vuonna ei tulisi ulos yhtään kirjaa.  Niinpä hän laati bibliografian omasta tuotannostaan.  Se tuli ulos Sven Hirnin 75-vuotispäivänä 18.11.2000. Yleensähän bibliografian  tekee joku ulkopuolinen jälkikäteen.

Sven Hirnin kirjoitushomma ei siihen pysähtynyt. Vuonna 2001 tuli ulos helsinkiläistä Apollo-teatteria esittelevä julkaisu, vuonna 2004 ruotsinkielellä Den Gastronomiska Hästen ja vuonna 2010  Nukketeatterimme varhaisvaiheet.  Sven Hirn hallitsi sujuvasti molemmat kotimaiset kielet. Den Gastronomiska Hästen on mielenkiintoinen kirja.  Se sisältää 100 artistijulistetta taustatietoineen.  Hirn suunnitteli sen julkaisemista suomeksi, jolloin sen nimeksi olisi tullut ”Herkutteleva hevonen”.  Sven Hirn oli tiiviissä yhteistyössä tanskalaisen Anders Enevigin ja ruotsalaisen Per-Arne Wåhlbergin kanssa.  Sven Hirn antoi auliisti tukea nuoremmille kirjoittajille.

Lähde: Markku Aulanko

 Sven Hirnin vieressä selin tekstiilitaiteilija Virpi Kinnunen.

Suurenmoinen sirkus -näyttelyn avajaisissa Teatterimuseolla 12.2.2004 Sven Hirn (vas.) ja Olli Alho.

Thursday, 6 February 2014

Suomalaiset norsut


Ihan vaan rakkaudesta norsuihin, tässä kuvat kolmesta Suomen tunnetuimmasta norsusta. Harmi, että norsuja ei saa näyttää suomalaisessa sirkuksessa vaikka ne ovat kotieläimiä siinä kuin hevosetkin. Turusta länteen  ja etelään niitä näkee sirkuksissa eläintarhojen lisäksi. Ahvenanmaallakin.

Eniten mainetta niittänyt taitaa olla Pepita. Pikkuelefanttina se aloitti uransa Elisabeth Romanoffin ja Lasse Patrikaisen Sirkus Felixissä Kalle Nymanin hoidossa. Vuonna 1968 koti vaihtui Suomen Tivoliin. Pertti Sariola oli ainoa ihminen, jonka se salli hoitajakseen. Yläkuvassa he poseeraavat vuonna 1976.


Joskus 70-luvun lopulla Pepita sai kaverikseen pikkuisen Bimbon. Siitä tuli ehdoton lasten suosikki (yläkuva). Suomessa astui voimaan norsukielto 1986, mutta Pepita-norsu sai poikkeusluvan vuoteen 1990 asti, jolloin se siirtyi eläkkeelle.


Pepita sijoitettiin Liedon Zoolandiaan Sirkus Finlandiasta tulleen Vanni-norsun kaveriksi. Bimbon myöhemmistä vaiheista en tiedä. Vanni tai Vani tai Wani tai Wany ostettiin Sirkus Finlandiaan Saksasta 70-luvun lopulla konkurssiin mennestä sirkuksesta. Sen mukana tuli myös Buli-niminen norsu. Molemmat olivat hyvin huonossa kunnossa. Buli menehtyi melko pian Suomeen tulonsa jälkeen. Wani teki loistavan uran Sirkus Finlandiassa ja tarkoitus oli viettää leppoisia eläkepäiviä Liedeossa (yläkuvassa).

Vuonna 1995 Zoolandia haettiin konkurssiin ja se vaihtoi omistajaa. Joulukuussa 1995 Pepita kuoli liian varhain 48-vuotiaana.  Vanni siirrettiin syksyllä 2005 Ukrainaan EU:n määräykset täyttävään eläintarhaan. Ja kuoli siellä.

Kertokaapa kuka tai ketkä olivat Vannin kouluttajia ja missä he ovat tänään.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••
Vanni <3 
Syssis små funderingar
••••••••••••••••••••••
On ollut ilo tutustua Pepitaan. Koiramme Rexi vallan rakasti Pepitan jätöksiä pyöri niissä aina kun silmä vältti. 
Monica Tuutti 
••••••••••••••••••••••
Hatun noston arvoinen kiitos Ole-Martiille Niinalle ja Pepille, jotka opettivat Vanin Sirkus norsuksi
Wille Ahrens 
••••••••••••••••••••••
Pari täsmennystä. Pepita ei ollut koskaan Romanoffin sirkuksessa vaan se ostettiin suoraan Sariolalle. Sen piti tulla Sirkus Sariolaan, mutta kun sirkus lopetti toimintansa, niin Pepita joutui Suomen Tivolin siihen osastoon, jota johti Unto Sariola. Vuosi oli 1953. Pepitan kouluttajat vaihtuivat useampaan kertaan. Lopulta Unto Sariola antoi mahdollisuuden Kalle Nymanille. Kallella oli siihen mennessä kokemusta karhuista ja leijonista. Kalle onnistui kouluttamaan Pepitan. Kalle esiintyi Pepitan kanssa monta vuotta. Vuonna 1967 hoitovastuu siirtyi Pertti Sariolalle.
Bimbo myytiin Skansenin eläintarhaan vuonna 1984. Siellä sen hoitajaksi tuli Dan Koehl ja norsu ristittiin uudelleen Shivaksi. Dan Koehl pitää netissä norsutietokantaa. Shiva pääsi lehtien palstoille kun se nappasi kerran lastenvaunut aidan yli. Skansen lopetti norsujen pidon 1992 ja Bimbo (tai Shiva) myytiin englantilaiseen eläintarhaan. Siellä se eli enää yhdeksän kuukautta.
terv. Markku A 
••••••••••••••••••••••
Tuli seistyä käsillään Vanin selässä v. 1983 sirkus Finlandia kierueella.
Kari Hasanen
••••••••••••••••••••••
Oiskohan ollut talvi -82 tai -83 Nikussa. Pepi ja Niina vei Vania harjoituksiin maneesille, Vani oli kasvanut ja tipahti betonilattian läpi. Onneksi vain muutama 10 senttiä. Vanista oli tullut iso neiti.
Wille Ahrens
••••••••••••••••••••••
Ilmoitus Aamulehdessä 1.5.1969.
••••••••••••••••••••••
Kommenttina yllä olevaan väitteeseen, jonka mukaan on "Harmi, että norsuja ei saa näyttää suomalaisessa sirkuksessa vaikka ne ovat kotieläimiä siinä kuin hevosetkin".
Norsut eivät ole koti- vaan villieläimiä. Niiden käyttö sirkuksissa tai muihin tarkoituksiin edellyttää niiden kaikin puolin julmaa, ruumiillisesti ja henkisesti raakaa koulutusta. Koulutuksen keskeinen tavoite on istuttaa norsuun suunnaton pelko ja näin murtaa sen luonne. Tässä valaistusta asiaan: http://www.peta.org/issues/animals-in-entertainment/bullhooks/ . 
Muiden villieläinten kohdalla toimitaan sirkuksissa tietysti samoin periaattein: kärsimys aiheuttaa pelkoa ja pelko saa aikaan ehdollistunutta, omistajan kannalta toivottua käytöstä. Mistään mukavasta kouluttajan ja sirkuseläimen yhteisestä esiintymistuokiosta ei ole kysymys. Tämän soisi jokaisen ymmärtävän ja tekevän ratkaisunsa sen suhteen, haluaako kannattaa tällaisia epäinhimillisiä ja barbaarisia käytäntöjä, varsinkin, jos väittää olevansa eläinten (tässä tapauksessa norsujen) suuri ystävä.
••••••••••••••••••••••
Olen eri mieltä kanssasi.
Kari Nieminen
••••••••••••••••••••••
Kirjoitan tämän kommentin, koska löysin tämän linkin vielä googlen kautta ja toivon, että joku näkee tämän jos kuvittelee, että on "harmillista ettei norsuja saa käyttää suomalaisessa sirkuksessa". 
Nykyään lähes jokaisella on Netflix. Kannattaa katsoa sieltä ohjelma Tyke Elephant Outlaw. Sen jälkeen et ole enää sitä mieltä, että ompa harmi ettei norsuja enää saa kiduttaa ihmisten viihdyttämiseksi. 
••••••••••••••••••••••
Norsu ei ole kotieläin. Kotieläin on jalostettu kesyksi. Norsua ei ole jalostettu. 
••••••••••••••••••••••
Eläimiä voi kouluttaa monella tavalla. Valitettavasti nämä ns. pehmeät metodit on tulleet voimaan vasta viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana ja esim. 60 ja 70-luvuilla oli voimassa pitkälti vielä tuo väkivaltaisempi metodi, Samoin maissa joissa eläimiä koulutetaan perinteisesti työjuhdiksi (lähinnä Aasia).
Nykyisellään Norsuja on sen verran vähän enää jäljellä, etten haluaisi nähdä ainoatakaan poissa omasta elinympäristöstään, siitäkään huolimatta että ne ovat oikein kesytettyinä osin muihin kotieläimiin verrattavia.
••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Anonymous said...
Olisi hienoa sekä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien kannalta tärkeää, että kaltaisesi eläinten ystävät toimisivat niiden hyväksi.
https://www.youtube.com/watch?v=CDj-LSPxtxQ&feature=youtu.be
3 May 2014 at 15:05  
••••••••••••••••••••••••••••••••••••
 Anonymous said...
Pepita todella tuli suoraan Suomen Tivoliin. Isä-vainaani oli siellä kesätöissä 50-60 luvun vaihteessa apupoikana ja hommiin kuului myös eläinten ruuan haku. Hänellä oli sirkuksessa paljon tuttuja, mm. vanha naapuri. Hän kävi Pepitaa moikkaamassa joka kerta sirkuksen ollessa Keravalla ja pääsin myös norsun selkään. Pepita myös tunnisti isäni Zoolandiassa. Isä oli vankasti sitä mieltä, ettei norsut kuulu sirkukseen. Hän näki, mitä se ns. "koulutus" oli norsun alkuaikoina. Eläintä lyötiin.
24 September 2015 at 14:52  
••••••••••••••••••••••••••••••••••••
 Anonymous said...
Kyllä olet tyhmä!!!!!!!!!!!
21 December 2016 at 18:29  
••••••••••••••••••••••••••••••••••••
 Anonymous said...
Hei.
Löytyisikö tätä kautta ketään joka osaisi kommentoida väitettä että Vuosaaren kaatopaikalle olis haudattu norsu? 
Viestiä voi laittaa tänne palstalle tai suoraan minulle: tuula.vehanen@aalto.fi
-Kiitos tiedoista!
••••••••••••••••••••••••••••••••••••