Carl Ducander

Ensimmäisen suomalaisen sirkuksen perustivat veljekset Carl ja John Ducander Terijoella 1.8.1896. Terijoki oli tuohon aikaan pietarilaisen yläluokan kesänviettopaikka. Ducanderien vedenpitävään telttaan mahtui 2 000 henkeä eli 800 enemmän kuin nykyiseen Sirkus Finlandiaan. Valaistusta varten heillä oli oma generaattori. Sirkusseurueeseen kuului toiminnan alkaessa 50 henkeä ja 30 hevosta. Sirkus ajautui kuitenkin konkurssiin kolmen vuoden jälkeen. Veljekset jatkoivat silti sirkusuraansa. Johnista viimeinen tieto tulee Tanskasta 1910.

Carl Ducander jäi Suomeen ja oheinen Kansallisesta digitointikeskuksesta löytynyt Helsingin Sanomien lehtileike 30.9.1910 kertoo hiukan hänen toimistaan: 

Kiitos. Herra johtaja C. Ducanderille, joka viime maanantaina t.k. 26 pnä ystäwällisesti kutsui Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen (noin 70 henkilöä) sirkus Hippodromiin, lausumme täten lämpimän kiitoksen siitä, että hän jälleen muisti kuuromykkiä, jotka ennenkin owat saaneet häneltä osakseen samallaisia ystäwyyden osotuksia. Helsingissä syyskuun 28 päiwänä 1910. Helsingin Kuuromykkäyhdistyksen johtokunta.

Kun kamelista tuli koira

Tänä kesänä kun Suomessa on kameleita enemmänkin liikkeellä, niin otetaan tähän vielä yksi juttu erämaan laivoista. Klovni Sebastian eli Séppo Tauriainen esiintyi Sirkus Finlandiassa vuonna 2005. Hän viihdytti myös ihmisiä sirkuskentällä heidän saapuessaan sirkukseen ja väliajalla. Tätä varten hän rakensi itselleen kamelin, josta varsinkin lapset pitivät kovasti. Samanaikaisesti hän yritti myydä ohjelmalehtisiä. Mutta lehtiset painoivat sen verran, että kameli alkoi vääntyä eri suuntiin. Ja lopulta se napsahti poikki. Sebastian heitti kamelin pois, mutta säästi pään.

Tarina jatkuu vuonna 2008 näin Sebastianin omin sanoin: – Ennen ensi-iltaa Calle jr. kysyi, mikä mun kolmas reprisé on... mulla ei ollut mitään, koska olin unohtanut koko jutun. Sitten sanoin yllättäen, että mulla on sellainen koirajuttu. Calle sanoi ok, tee se huomenna kenraaliharjoituksissa. Samana yönä mä otin Pohjan hallista Maukosen vanhan "näkymättömän koiran" ja kaivoin kamelin pään vaunun sohvan alta ja tein tuon koiran. Vanhasta pyöränvanteesta askartelin renkaan minkä läpi koira voi hypätä. Ja seuraavana päivänä esitin sen kenraaliharjoituksessa, jossa koira irtos hihanasta ja läsähti maneesille. Silti se sai jäädä ohjelmaan ja olen esittänyt sitä sen jälkeen myös laivoilla ja ruotsalaisessa Cirkus Wictoriassa. 

Tällainen oli siis sen kamelin pään tarina, joka varmasti vielä jatkuu koska Fifi-koira on edelleen käyttökunnossa :) Sebastian kiertää tämän kesän Norjan kansallissirkuksen Cirkus Meranon kanssa.

.

Carlo & Clariska Romeo 1893

Aikamoinen jonglööripari tämä Carlo & Clariska Romeo. Mutta miksi noin italialainen taiteilijanimi, kun esiintymisasut ja rekvisiitta viittaavat enemmän Kiinaan päin?

Tämä postikorttikuva on Solmu Mäkelän kokoelmista. Juliste on vuodelta 1893.

2 Gottar's

Keitä olivat urheat belgialaiset gladiaattorit ja millainen oli heidän numeronsa? Kertovat heidän esiintyneen Suomessa ainakin vuonna 1932. Kertokaa, jos tiedätte jotain tästä ryhmästä 2 Gottar's.

Kommentit:

Gottars -ryhmä kiersi Suomen Tivolin B-osastossa. Lotta Mattilan kirjan mukaan maata kiersi vuonna 1932 A- ja B-tivolit. Edellsenä vuonna osastoja oli ollut peräti kolmen. 
Gottarsin numero oli gladiaattorinumero. Lotta Mattilan kirjassa olevassa kuvassa naisella on päällään tunikan tapainen asu. Gladiaattorinumero oli voimamies- ja voimanaisnumero. Voimanumerossa esiintyjät käsittelevät raskaita esineitä kuten meatllikuulia ja ammuksen näköisiä esineitä. Raskas esine heitetään ilmaan ja otetaan kiinni niskalla tai olkapäällä. Gottarsin numero oli nimen omaan myös voimanaisnumero, sillä lopussa naisgladiaattori nosti miehensä suorille käsille päänsä yläpuolelle. Näin se on ainakin kuvattu Kirsti Mannisen kirjassa Tivolimäen Kalle, josta on tänä vuonna ilmestynyt uusi painos. 
2 Gottars oli mukana myös Helsingissä Kaartin maneesissa olleessa Joulutivolissa. Joulutivolia pyöritettiin koko 1930-luku. Kyse oli siis sisätivolista keskellä Helsinkiä ja mukana olivat niin karusellit, eläimet kuin artistitkin. Tivolimäen Kalle -kirjan mukaan "Gottarsin täti, voimanainen, nostaa gladiaattorimiehensä esiintymislavalle yhdellä ainoalla kädenliikkeellä".
Markku A 



.

Sirkus Funfun 1993–1994

Keravalle avattiin  16.2.1991 sisähuvuisto Fanfaari. Se ajautui konkurssiin 21.8.1991. Huvipuistolle löytyi nopeasti jatkaja ja se avattiin kunnostettuna 26.9.1992 nimellä Planet Funfun. Huvipuistossa oli mm. sirkusnäyttely, jossa yleisö pääsi itse kokeilemaan sirkustemppuja. Rakennuksesta löytyi myös näyttämö, jolla esitettiin erilaista sirkus- ja varieteeohjelmaa. Takana oli Panzelda Oy -niminen yritys. Toimitusjohtajana oli aluksi Rafik Neuman ja myöhemmin Jukka Vahtera. Markkinointiapua saatiin julkkiksilta Markku Selin ja Renny Harlin. Vuoden 1994 lopussa Panzelda Oy ajautui konkurssiin.

Tuohon tarinaan liittyy vielä yksi sivujuonne: Sirkus Funfun. Sen perusti 1993 Antti Halonen eli fakiiri Mr. Halonen. Edellisvuonna hän oli esiintyjänä Sven Berglundin Sirkus Finnstarissa. Tarkoitus oli käyttää hyväksi Planet Funfunin suosiota ja siinä mukana olleita julkkiksia. Ensi-ilta oli Keravalla teltassa (katossa muuten oli Kalle Roosin nimmari muistona teltantekijästä). Seuraavaksi siirryttiin Helsinkiin Mäntymäelle. Silloin Renny Harlin Markku Selinin kanssa lähtivät pois kuvioista, kun huomasivat koko homman flopiksi. Sirkus valmisti jopa julisteen, jossa mainittiin "Renny Harlin & Planet Funfun esittää". Juliste vedettiin kuitenkin pois ennenkuin sitä ehdittiin edes jakaa. Tilalle tuli ylhäällä näkyvä juliste.

Myöhemmin sirkus siirtyi Sven "Api" Berglundin omistukseen. Pekka Maukonen kertoo olleensa markkinointipäällikkönä loppukiertueella. Toiminta loppui Juhannuksena Kerimäellä 1994. Siellä oli Halosen Antin häät ja lehdistö paikalla, kun Halonen lopetti hommat hakkaamalla kirveellä mastojen narut poikki. Esim. Seiska-lehti kirjoitti konkurssin syyksi häiden aikana varastetun sirkuksen kassan. Muutama taiteilija sai hommia Apin pyörittämästä Sirkus Prahasta, joka oli silloin Suomessa.

Muuten – Lempäälän Ideaparkissa toimii makea sisähuvipuisto Fun Park.

Kommentit:

Selinin etunimi lienee Markus eikä Markku. Vaikka ei markku-nimessä sinällään mitään vikaa ole!
t. MA 


.