2019 • Reto Parolari • R.I.P.

Toissapäivänä osui silmiini kuolinilmoitus, joka sävähdytti. Kapellimestari, säveltäjä ja muusikko Reto Parolari on kuollut. Minulle hän tuli tutuksi jokavuotisissa Monte Carlon Sirkusfestivaaleissa, joissa hän toimi suosittuna kapellimestarina vuodesta 1997 lähtien. Hän syntyi Sveitsissä 9.3.1952. Vuonna 1973 hän perusti Orchester Reto Parolari'n – 40 instrumentalistin kanssa ainoan yksityisen sinfoniaorkesterin Euroopassa, joka on omistautunut korkealaatuisen kevytmusiikin esittämiseen ja ylläpitämiseen alkuperäisissä instrumentaatioissa. Hänen ohjelmistossaan olivat operetit, musikaalit ja Wienin valssit sekä sviitit, alkusoitot ja potpurit. Hän julkaisi myös useita CD-levyjä sirkusmusiikilla ja sävelsi ja sovitti musiikkia monille taiteilijoille. Vuonna 1982 hän aloitti kuuden vuoden uransa kapellimestarina Sveitsin Kansallissirkus Knie'ssä. Vuosina 1987-2000 hän johti Amsterdamin kuninkaallisen Carré-teatterin orkesteria. Vuosina 2000–2003 hän toimi Münchenin Circus Kronen musiikillisena johtajana.

.

2018 • Taikurin tohtorintutkinto • PhD The personal and network based expertise of professional magicians

Olli "Opa" Rissanen.

Taikuri, muusikko ja erityisluokanopettaja Opa Rissanen toimii päätoimisena tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Savonlinnassa. Nyt hän on tohtori – ihan oikeasti. Kautta vuosisatojen monet taikurit ovat lisänneet taiteilijanimiinsä sanat tohtori ja professori. Nyt meillä on ihan virallinen taika-alan tohtori. Väitttelijä KM Olli Rissanen väitteli tohtoriksi Itä-Suomen Yliopistossa Joensuussa 26.10.2018. Väitöskirjan aihe oli Ammattitaikurin henkilökohtainen ja verkostoitunut asiantuntijuus. Rissanen osoitti kuinka ammattitaikurin moniulotteinen asiantuntijuus kehittyy tarkoituksellisen harjoittelun, hiljaisen tiedon ja oppi-isien avulla. Virallista koulutusta työhön ei ole. Väitöskirjatyö on herättänyt suurta mielenkiintoa kansainvälisesti niin tiede-, taide- kuin taikamaailmassakin. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi (vas.) taikuri, emeritusprofessori Kettil Cedercreutz 

(University of Cincinnati) ja (kesk.) kustoksena professori Pertti Väisänen (Itä-Suomen yliopisto). 

Opa Rissanen oikealla. 

Olli "Opa" Rissanen tekee keikkaa edelleen akateemisesta arvostaan huolimatta.  Rissasen Close Up lähitaikuus ja Stand Up lavaesiintyminen ovat suosittuja. Hän on Mökkitaikurit ry:n puheenjohtaja sekä Esiintyvät Taiteilijat ry:n ja Suomen Taikurit ry:n jäsen. Taikuri ei paljasta koskaan salaisuuttaan. Sääntöön on vain yksi poikkeus: toinen taikuri. Tähän poikkeukseen pureutuu savonlinnalainen taikuri Olli Rissanen väitöstutkimuksessaan. Taikuritulokkaan täytyy ansaita kokeneempien osaajien luottamus ennen kuin salaisuuksien verhoa raotetaan.
Lisätietietoja tutkimuksesta: olli.rissanen@uef.fi.

Taikuri Luttinen iloitsi kollegan saavutuksesta. Rissanen toimi aikoinaan

Luttisen oppi-isänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos alhaalla ei näy vielä kommentteja,

lähetä kommentisi klikkaamalla tuota "no comments" -sanaa!

If you do not see yet comments at the bottom,

click on the word "no comments" and submit your comments!.

.

2018 • Reto Parolari • kapellimestari • conductor

Reto Parolari (s. 9.3.1952) on sveitsiläinen kapellimestari, jonka tuntevat kaikki Monte-Carlon sirkusfestivaalien kävijät. Eikä Monaco ole ainoa sirkus tai sirkusfestivaali. Parolari on elänyt sirkuksen lumoissa lähes 40 vuotta. Nyt hän ilmoitti siirtyvänsä eläkkeelle. Hän jatkaa kuitenkin festivaalin musiikillisena ohjaajana. Ensi vuoden tammikuussa Monacossa nähdään uusi kapellimestari. Eikä Parolari laakereilleen jää lepäämään. Säveltämistä, sovittamista ja orkestereiden johtamista riittää Euroopassa. Erityisesti hänet tunnetaan sinfonisen viihdemusiikin tulkkina, kirjoittajana ja kustantajana.

.

Sune Nummela

Kuka oli helsinkiläinen Sune Nummela? Hän käytti taiteilijanimeä Mr. Su-Num. Tuon käyntikortin mukaan hän oli moderni koomikko, joka hallitsi monipuolisen shown. Siihen kuului ainakin akrobatiaa, pelleilyä, jongleerausta ja musiikkia. Kari Hasanen oli esiintymässä Linnanmäellä 80-luvulla, kun joku kollega antoi hänelle tämän kortin, kertoen itsekin olleensa alalla taannoin.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••

Linnanmäen ohjelmalehdessä vuodelta 1959 mainitaan Peacock-teatterin kohdalla kotimainen esiintyjä nimeltä Sun Num. Samalla sivulla on B Lindforsin ja Nokipojan kuva. Olisikohan kyseessä tämä Sune Nummela?
MA

••••••••••••••••••••••••••

Joitakin vuosia sitten näin sattumalta, muistaakseni Helsingin postimuseossa, uutiskatsaustyyppisen lyhytelokuvan jossa esiintyi suomalainen akrobaatti. Elokuvan selostajan mukaan akrobaatin nimi oli Sun-Num. Elokuva on mustavalkoinen ja tehty 1950-luvulla.
Peter Lindfors

••••••••••••••••••••••••••

Sirkus Finlandia Big Band

Kapellimestari Vasyl Romaniv. 

Vähiten huomiota ja julkisuutta sirkusmaailmassa saavat näkymättömissä työskentelevät henkilöt, joita useimmiten on monta kertaa enemmän kuin valokeiloissa loistavia artisteja. Kaikki järjestyksenvalvojat, valoista ja äänistä huolehtivat, siivoojat, myyjät, eläintenhoitajat, orkesteri... Ajatelkaapa jos sirkusohjelma esitettäisiin ilman musiikkia.

Sirkus Finlandia Big Band täydessä vauhdissa.

Pienemmissä sirkuksissa musiikki tulee nauhalta, vai pitäisikö nykyään sanoa muistista. Jos muistan oikein niin Sirkus Finlandiassa on aina ollut elävä musiikki. Orkesterin koko on vaihdellut tietysti taloustilanteen mukaan. Jo useamman vuoden on Finlandiassa ollut ukrainalainen yhdeksän hengen orkesteri, joka mielestäni soittaa loistavasti. Silti nykyäänkin tulee artisteja jotka antavat ohjaajalle muistitikun omalla nauhoitteellaan.

Veikkaan, että tuo rumpali on Pekka Maukonen, joka toimi Finlandiassa vuosina 1978–1990 

muusikkona, klovnina, juontajana ja vaikka minä. Korjatkaa jos erehdyin.

Sirkusmuusikon elämä on aika rankkaa. Sirkusleiri herää viimeistään kello 6 joka aamu. Karavaani siirtyy uudelle paikkakunnalle heti kahvikupillisen jälkeen. Perillä odottaa teltan pystytys. Muusikot kokoavat oman orkesterikorokkeensa ja pisten.  Muusikoille sileät niskaan yhtä tai kahta näytöstä varten ja sen jälkeen teltan purku. Minä en sellaista jaksaisi. He jopa hymyilevät.

Vuonna 2001 oltiin näin ylväissä fasadeissa. Rummuissa kapellimestari Wlodcimierc Kempiak..

Kahdeksanmiehinen orkesteri silloin joskus.

1984 orkka soitti lattiatasolla.

Komeat univormut joskus 1970- tai 1980-luvuilla.

.

Valde Larimo

Sirkus Sariolan viisihenkinen sirkusorkesteri ryhmäkuvassa elokuussa 1949. 

Kuvan henkilöt vasemmalta: Kähkönen?, Yrjönen Jouni, Sihvola Holger, 

Larimo Valde, Tenkanen Kalevi. Turku 28.8.1949.

Valde Larimoa kiittää mielessään moni sirkushistorian harrastaja. Hänen ansiostaan löytyy arkistoista iso joukko valokuvia sirkuselämästä kulissien takaakin. Larimo toimi Sirkus Sariolan orkesterin rumpalina koko sen historian ajan 1949–1953, muut soittajat osin vaihtuivat.

Sirkus Sariolan sirkusparaati Oulussa 17.6.1950: Sirkusorkesteri soittamassa 

kuorma-auton avolavalla. Rummuissa Valde Larimo. Lavan edustalla 

seisomassa herra Foster sirkustirehtöörin asussaan.

(Foster kuului Paulo Familo -ryhmään, jolla oli poni ja kääpiönorsu.)

Valde Wilhelm Larimo (aik. Lager) tunsi Unto Sariolan jo kouluajoista lähtien ja niinpä Valdea pyydettiin mukaan sirkuksen orkesteriin. Valde Larimo asui perheineen Keravan keskustassa, työskenteli Keski-Uusimaan kirjapainossa, soitti rumpuja Sirkus Sariolan kesäkiertueilla ja Keravan työväenyhdistyksen orkesterissa, tekstasi mainoskylttejä ja riimitteli runoja. Tytär Sinikka Larimo on julkaissut lapsuusmuistoistaan kirjan Sirkusrumpalin tytär.

Sirkus Sariolan sirkusorkesteri "Nokipojat" 1953. Vasemmassa laidassa rumpali 

Valde Larimo.Uloimpana oikealla Vilho Parma.  

Muistaja tietokannasta löytyy paljon sirkus- ja tivolikuvia. Ylläolevaan kuvaan on laitettu hämmentävä kuvateksti. Samoihin aikoihin mainetta Suomessa niitti akrobaattiryhmä Nokipojat. Sama "Nokipojat"-nimitys esiintyy parissa muussakin museon orkesterikuvassa. Käyttivätkö he Nokipojat-nimeä ihan oikeasti vai oliko tämä vain huulenheittoa?

.

Suzy White Flower

Tämä kaunotar oli tanssija. laulaja ja muusikko Suzy White Flower 1930-luvulla. Myöhemmin hän esiintyi myös taikurina nimellä Suzy Wandas. Osaako joku kertoa hänestää lisää? Ilmeisesti hän on käynyt myös Suomessa?

Kommentit:

Suzy Wandas Bennett - Miss White Flower (1896 – 1986)

Belgialainen Suzy Wandas (Jeanne Van Dyk) syntyi Brysselissä 1896 taiteilijaperheeseen, isä ja äiti olivat taikuripari ja myös veli oli mukana perheen esityksissä. Kahdeksan vuotiaana Suzy alkoi esiintyä tanssivana viulistina nimellä Miss White Flower.
Hänen isänsä poistuttua vuonna 1912 hän esiintyi veljensä ja äitinsä kanssa myös hetken aikaa nimellä the Wandas Trio. Ensimmäisessä maailmansodassa loukkaantunut veli ei kyennyt enää jatkamaan esiintymisiä, joten tämän jälkeen Suzy jakoi estradit äitinsä kanssa esiintyjänimellä the Wanda Sisters.
Taikuus kiinnosti suunnattomasti Suzya ja nähtyään kuuluisan naistaikurin Talma´n alkoi hän kehittää ja harjoitella esikuvansa tavoin erityisesti kolikko- ja pelikorttimanipulaation perustuvaa esityskokonaisuutta. Hänestä tuli eräs yksi kaikkien aikojen parhaimmista naistaikureista, mestari joka peittosi valloittavalla ja erittäin taidokkaalla ohjelmallaan myös useimmat aikakautensa maineikkaat miespuoliset taikuritkin.
Hänen äitinsä menehtyi 1936 ja silloin Suzy päätti ryhtyä täyspäiväiseksi taikuriksi, jossa viulunsoittokaan ei ollut enää mukana. Hänen kuuluisassa ohjelmassaan oli kauneutta ja eleganttia osaamista sekä todella huippuunsa viritettyä ammattimaista manipulaatiota. Esiintymispuvut oli teetetty Pariisin maineikkaimmilla valmistajalla tilaustöinä ja maksoivat jo silloin tuhansia dollareita.
Miss White Flower´ista tuli mestarimanipulaattori ”Lady with the Fairy Fingers”.
Suzy puhui sujuvasti viittä eri kieltä, joten esiintymiset niin Euroopassa kuin Atlantin toisella puolella kaikkine sopimusyksityiskohtineenkin onnistuivat sujuvasti.
Hän avioitui vuonna 1959 taikuri Dr. Zina Bennettin kanssa ja esiintyi viimeisen kerran Michiganissa vuonna 1962. Olisi kerrassaan sensaatiomaista jos saisimme varmuuden hänen esiintymisistään myös Suomessa. Hollywoodin Taikuuden Akatemian vuonna 1981 palkitsema unohtumattoman upea ja loistava naistaikuri poistui 90- vuotiaana keskuudestamme heinäkuussa 1986.

Timo Kulmakko

Charlie Cairoli

Charlie Cairoli ja minä. Patsas on Blackpoolin Towerin Sirkuksen aulassa. Patsas pystytettiin Stanley Parkiin, mutta jatkuvan ilkivallan takia se siirrettiin viime syksynä sirkuksen sisätiloihin.

Hubert Jean Charles "Charlie" Cairoli (15.2.1910–17.2.1980) oli italialais-englantilainen klovni, imitaattori ja muusikko. Hän syntyi Milanossa kiertävään, alkuperältään ranskalaiseen, sirkusperheeseen ja aloitti esiintymisensä 7-vuotiaana nimellä Carletto. Vuonna 1934 hän avioitui Violetta Fratellinin kanssa. Toisen maailmansodan aikana 1939 hän esiintyi Tower Circus:ssa ja asettui loppuelämäkseen Blackpooliin. Hänestä tuli 40 vuoden aikana Blackpoolin tunnushahmo ja yksi maailman tunnetuimmista klovneista. Hänen poikansa Charlie Cairoli Jr adoptoi isänsä roolin, mutta esiintyi enemmän kabareissa ja pantomiimi-esityksissä.

Taikuri Telmus

Laulava Taikuri Telmus on vuonna 1990 ilmestynyt Joel Hallikaisen albumi, jonka kappaleet ovat tyylilajiltaan lastenmusiikkia.

Entisen koulutoverinsa Jarkko Mäntylän kanssa Joel Hallikainen alkoi esiintyä lapsille 1980-luvun alkupuolella. He tekivät Jakke & Jokke nimellä lastenlevyn ja pääsivät esiintymään TV 2:n Kasmasiini-nimiseen lastenohjelmaan. Tämän vaiheen jälkeen Joel alkoi esiintyä yksinään lapsille Telmus Taikurina. Hän käytti myös nimeä Telmus Taikatakki ja Telmus Tuppi. Suurta suosiota saavuttaneen taikurihahmon Joel ideoi yhdessä Markku Leivon kanssa.

Veikko Ahvenainen

Kaikkihan Veikko Ahvenaisen tietävät. Harmonikkataiteilija, joka on esiintynyt 40 maassa ja soittanut yli 900 levytystä. Hän on myös säveltänyt sinfonia- ja kamariorkesteriteoksia. Ja juttua tulee tarvittaessa katkeamatta.

Mutta tiesittekö, että 1950-luvun alussa hän toimi myös sirkushaitaristina. Yöt hän nukkui leijonavaunun katolla ja illat säesti sirkusartisteja. Veikko Ahvenainen on myös säveltänyt Sirkus Finlandian tunnussävelen. Kuvissa Veikko Ahvenainen viihdyttää yleisöä vaimonsa Carinan kanssa Sirkus Finlandian Jyväskylän näytöksessä tänä vuonna.

Masa Niemi

Usein ajaessani Tampereen uimahallin ohi, tulee mieleeni Masa Niemen kohtalo. Pekka ja Pätkä -elokuvien Pätkä päätti päivänsä Uimahallin Retkeilymajassa keväällä 1960. Ylhäällä Työväen Arkistosta löytynyt kuva Pekasta ja Pätkästä. Alhaalla kuva nyt jo puretusta Uimahallinmajasta.

Martti Elis ”Masa” Niemi (20.7.1914–3.5.1960) oli näyttelijä, muusikko ja koomikko. En tiedä, kuinka paljon hän esiintyi sirkuksessa tai varieteessa, mutta hänen loistavan viihdyttäjä-uransa vuoksi hän kuuluu ehdottomasti näille sivuille.

Rumpali-laulaja Niemi teki keikkaa jo lapsena Viipurissa. Nuorena hän kävi Saksassa opettelemassa taikatemppuja. Hän oli erinomainen taikuri korteilla, kananmunilla, pingispalloilla ja kolikoilla. Hänen taikasanansa oli Puupää-filmeistä tuttu Ananasagäämä. Hän oli myös taitava käsilläseisoja. Niemi piti nuorukaisena jopa omaa sirkusta, mutta siitä en löytänyt lisätietoja. Jatkosodan viihdytyskiertueilla hän kävi kertomassa vitsejä monen muun toimen ohessa. Vuonna 1945 tuli ensimmäinen elokuvarooli. Pekka ja Pätkä -elokuvat alkavat vuonna 1953. Sen jälkeen niitä tehtiin 13 kappaletta.

Niemi oli siviilielämässä Pätkän kaltainen hauskuuttaja, jonka elämä oli yhtämittaista teatteria, pelleilyä, taikatemppuja, akrobatiaa ja kaatuilua, sananlaskuja ja tietokilpailuja. Hauskan miehen roolin takana hänellä oli kuitenkin monia ongelmia. Sitten tulivat rahaongelmat, alkoholiongelmat ja masennus. Retkeilymajan pöydälle jäi viimeinen viesti: Hyvä on olla, kun on nolla. Hyvästi. T. Masa.

Taikuri Samir

Taikuri Samirin julisteisiin törmäsimme Lohjalla. Hänen oikea nimensä on Samir Abdelmeguid. Sirkuksesta hän innostui jo kaksivuotiaana löydettyään ullakolta isoisänsä jonglööri-välineet. Musiikki on tarttunut vereen äidin puolelta. Hanuri on hänelle mieluisin soitin. Jossakin vaiheessa hän innostui myös taikatemppuihin ja tekee nykyään keikkaa ahkerasti. Hän myös vuokraa juhlatelttaansa sekä popcorn- ja hattarakonetta. Taikuri Samirin Circus Tähti pysähtyy nyt Lohjalla 17.6.

Luffaren Matti

Matti Romu syntyi Porissa 03.10.1945 ja kuoli Ruotsissa Västerårissa 24.11.1990. Matti Romu kiinnostui taikatempuista nähtyään Solmu Mäkelän esiintyvän ammattikoulussa, jota hän kävi. Tästä hän sai kipinän taikatemppuihin. Matti teki välineensä itse.

Vuonna 1964 Matti Romu muutti Ruotsiin. Ruotsin taikapiiriin Matti liittyi 1972. Aluksi hän toimi latojana. Hän perusti oman musiikkikaupan vuonna 1982 ja kiersi Ruotsia tanssiorkesterin kanssa. Matti myi liikkeensä pois 1987 ja aloitti ammattitaikurina.

Matti esiintyi taikurina useissa pohjoismaissa Kulkuri Mattina eli Luffaren Matti. Hän käytti myös nimeä Mr. Matti. Matti esiintyi useasti Ruotsin ja Suomen televisioissa. Matti Romu esiintyi kesällä 1987 laivalla Helsinki-Leningrad-Visby linjalla. Esityksiä oli koko kesän kaksi kertaa päivässä. Matti sai monta kulttuuriapurahaa tunnustukseksi toiminnastaan.

Sirkus Finlandian orkesteri Ukrainasta

Pöllähti yhtäkkiä mieleeni, että Sirkus Finlandian orkesteri tulee Ukrainasta. Toivottavasti pääsevät tulemaan vaikka maailma on mullin mallin heidän kohdallaan. Pidetään peukkuja, sillä se on yksi Euroopan parhaimmista sirkusbändeistä. Tosin sen kokoonpano hieman vaihtelee eri vuosina, mutta yhdeksän miehen Big Band on tulossa. Niin kuin monena aikaisempanakin vuonna.

Yläkuva on vuodelta 2010, jolloin kapellimestarina oli Oleksandr Krasyun. Alakuva on parin vuoden takaa ja kapellimestari oli Vasyl Romaniv.

Eero Korkki

Eero E. Korkki (1916–1994) oli kahlekuningas, voimamies, taikuri, vatsastapuhuja, muusikko, urheilija, merimies ja ties mitä. Yllä olevan muotokuvan atleetti Korkista on maalannut Seppo Salo. Punkalaitumella syntynyt Korkki lähti merille 15-vuotiaana ja päätyi Argentiinaan. Siellä hän liittyi sirkukseen ensimmäisen kerran. Korkki kiersi maailmaa useita vuosia. Kotimaahan palattuaan hän perusti oman sirkuksen, jonka kaikista numeroista hän itse vastasi. Mikähän oli tuon sirkuksen nimi?

Netissä kerrotaan hänen esiintyneen mm. Turun Kupittaalla jossain sirkuksessa voimamiehenä 1948 tai 1949. Veti kuulemma hevosenkenkiä suoraksi ja katkaisi korttipakan käsissään. Vuonna 1957 Korkki muutti Ruotsin Landskronaan ja alkoi työskennellä telakalla. Hän alkoi myös esiintyä taikuri-klovnina.

Vuosina 1939–1985 hän esiintyi paljon kahlekuninkaana ostettuaan välineistönsä Uno Sunellilta. Euroopan maiden lisäksi Korkki esiintyi myös Pohjois-Amerikassa, jossa häntä kutsuttiin Pohjolan Ursukseksi. Hän oli mm. Kanadassa yksi Buffalo Billin sirkuksen vetonauloista. Voimamieskautensa jälkeen hän esiintyi taikurina ja harrasti maalausta. Vanhana merimiehenä häntä kiinnosti maalaustaiteessa varsinkin Titanicin uppoaminen.

Sirkus Finlandia Big Band

Viimevuotinen orkesteri soittaa jälleen tänä kesänä Sirkus Finlandiassa. Kapellimestari Vasyl Romaniv on koonnut joukkonsa taas kasaan. Sirkus Finlandia Big Band koostuu yhdeksästä muusikosta. Kaikki ovat ammattilaisia ja soittavat kuin enkelit, tarvittaessa myös kuin pikkupirut. Tämä on paras bändi Finlandian historiassa.

Saadaanpa nähdä montako artistia haluaa soitattaa omaa musiikkiansa levyltä ja moniko luottaa orkestarin taitoihin. Vai onko se jostain muusta kiinni, kun välillä soittajat istuvat kädet ristissä musiikin pauhatessa. Nyt on kuitenkin orkesteri, jonka uskon selviytyvän mistä tahansa.

Sirkusrumpalin tytär

Valde Larimon tytär Sinikka Larimo on julkaissut kirjan Sirkusrumpalin tytär. Kirjan kustantaja on Texthouse. Kirjassa on kotiseutuhistoriaa 80 sivua. Alaotsikko on 'Lapsuusmuistoja Keravalta ja Kausalan mummolasta'. Kirja kuvaa Sinikka Larimon lapsuusaikaa 1940–50 -luvuilla. Tottakai, kun Keravalla ollaan, kirjasta löytyy 11 sivua asiaa Sirkus Sariolasta kuvin ja tekstein. Kirjoittajan isä toimi Sirkus Sariolan kesäkiertueiden orkesterissa ja valokuvasi sirkuksen elämää.

Valde Larimo tunsi Unto Sariolan jo kouluajoista lähtien ja niinpä Valdea pyydettiin mukaan sirkuksen orkesteriin. Hän olikin mukana koko sirkuksen elinajan, muut soittajat osin vaihtuivat. Valde Larimo asui perheineen Keravan keskustassa, työskenteli Keski-Uusimaan kirjapainossa, soitti rumpuja Sirkus Sariolan kesäkiertueilla ja Keravan työväenyhdistyksen orkesterissa, tekstasi mainoskylttejä ja riimitteli runoja. Valden tyttären lämminhenkisissä muistelmissa kuvataan vanhempien ponnisteluja perheen elättämiseksi sodanjäkeisessä Suomessa, pieniä iloja niukkuuden keskellä, konsertteja ja sirkusnäytöksiä, koulun juhlia, vierailuja Helmi-tädin luona Kellokosken sairaalassa ja kauniita kesäpäiviä mummulassa Kausalan Jokuessa.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Sinikka Larimon kirjaa voi ostaa myös Keravan museokeskus Sinkasta! Osoite on Kultasepänkatu 2, 04250 Kerava. Uusi museokeskus on aika lähellä Rautatieasemaa! Jos poikkeatte niillä kulmilla, niin käykää ostamassa! 
terv. MA 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Joo, ja voi sitä ostaa myös verkkokaupasta www.texthouse.fi > shop ja joulukuussa Keravalta Taikan taikamaa -markkinoilta. Viehättävä ja nostalginen kirja! 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ostin kirjan heti, kun kuulin siitä Sinikalta. Luin ihan innoissani. Hyvä muistelukirja! 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Sirkusorkesteri

Useissa sirkuksissa esiintyjien taustamusiikki ja muu viihdemusiikki tulee nykyään tietokoneista. Sirkus Finlandiassa on kuitenkin aina ollut elävä orkesteri. Valtaosin artistit esiintyvät orkesterin säestyksellä, mutta aina on joku artisti, joka haluaa käyttää omia äänitteitään. Perustamisvuodesta 1976 lähtien on vain yksi kuukausi toimittu nauhoilla ja äänilevyillä. Silloin meni sirkustirehtöörin ja orkesterin sukset niin pahasti ristiin, että soittajat lähetettiin kotiinsa kuukausi ennen kauden loppua.

Alkuvuosina Finlandian orkesteri oli nelimiehinen. Nykyään orkesterissa on yhdeksän soittajaa. Tämänvuotiset muusikot tulevat Ukrainasta. Kapellimestarina toimii Vasyl Romaniv. Orkesterin taidot yltävät klassisesta rockiin ja ammattilaisetkin ovat sitä kehuneet korkeatasoiseksi. Kaiken lisäksi pojat tarvittaessa laulavatkin kuin enkelikuoro. Sirkusmuusikoiden työ on vaativampaa kuin tavallisten rivimuusikoiden sillä ajoitukset otetaan esiintyviltä taiteilijoilta ja joskus esiintyjät epäonnistuttuaan numerossa ottavat sen uusiksi. Silloin muusikoiden on osattava jatkaa biisiä tai korostettava vaativaa numeroa tremololla tai hiljaisuudella. Päätökset on tehtävä fiiliksellä ja heti ja koko orkesterin pitää pystyä reagoimaan samanaikaisesti ilman keskustelua. Monista kokoonpanoista poiketen on rumpali eturivissä. Syykin hyvin selkeä: näkyvyys. Tremolot ja esimerkiksi klovnien askelten mukaan bassarin polkeminen sujuu helpommin kun rumpalilla on suora näkyvyys maneesille ja mahdollisimman laajalle alueelle.

Sirkuksessa soittajan työ on raskasta. Orkesterin tehtävä on mm. pystyttää ja purkaa oma esiintymiskorokkeensa lähes päivittäin.  Helpompaa on sitten kun ollaan yhdellä paikkakunnalla pitempään.

Sirkushaitaristi

Anne-Mari Kanniainen viettää tänään syntymäpäiväänsä auringonpaisteessa. Taisi tulla intiaanikesä synttärilahjaksi. Onneksi olkoon! Me nautimme mielellämme auringosta, hymystä ja hyvästä musiikista. Anne-Mari esiintyy tämän vuoden kiertueella Sirkus Finlandiassa sekä yksin että Sean Lomaxin ja Calle Jr:n säestäjänä.

Anne-Mari Kanniainen on syntynyt Ylikiimingissä. Vuonna 2005 hän voitti Kultainen Harmonikka -kilpailun. Hänet valittiin Vuoden Viihdetaiteilijaksi vuonna 2010.

Anne-Mari sallii käytettävän perinteistä titteliä Sirkushaitaristi. Hanuri on monipuolinen soitin ja on aina sopinut erinomaisesti sirkus- ja tivolitunnelmaan. Nykyaikaiset soittimet ovatkin jo varsinaisia musiikkikoneita tarvittaessa.

www.sirkusfinlandia.fi
.

Prof. Bluffon synttärit

Riemutohtori, klovnerian ja estraditaiteen professori Pekka von Cräutlein viettää tänään 60-vuotisjuhliaan Inkoon Tähtelässä lähellä presidentti Koiviston kesäkotia. Pekan (ent. Kärkkäinen) taiteilijaura alkoi vuonna 1967 Onni Klovnin ja Sirkus Papukaijan leivissä.   Sen jälkeen Pekka onkin tehnyt kaikkea mitä esiintyvä taiteilija voi tehdä – musiikkia, laulua, juontamista, taikomista, teatteria, oopperaa . . . Prof. Bluffo -hahmo syntyi 1991. Pekka on jaksanut myös uhrata aikaansa ja taitojaan moniin kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistäviin kohteisiin.

Tämän vuoden keväällä Prof. Bluffo oli kaksi kuukautta Cirkus Skrattin kiertueella Ruotsissa ja lähtee taas samaan sirkukseen syksyllä. Skratt pitää kesällä parin kuukauden paussin. Kesällä ei kuulemma kannata Ruotsissa kiertää?

Rakastan taiteilijoita, joiden esityksestä voi aistia aidon omistautumisen työlleen. Pekka on yksi niistä. On sykähdyttävää katsella, kun esiintyjä elää roolissaan eikä vain näyttele.

Sydämelliset onnittelut ja voimia jatkaa vielä ainakin 30 vuotta. Sitten voikin jo vähän hellittää.

Yläkuvassa Bluffo on vähemmän tunnetussa rooliasussaan.

Lisätietoja:
 http://www.bluffo.com
 http://cirkus-skratt.com
.