2019 • Reto Parolari • R.I.P.

Toissapäivänä osui silmiini kuolinilmoitus, joka sävähdytti. Kapellimestari, säveltäjä ja muusikko Reto Parolari on kuollut. Minulle hän tuli tutuksi jokavuotisissa Monte Carlon Sirkusfestivaaleissa, joissa hän toimi suosittuna kapellimestarina vuodesta 1997 lähtien. Hän syntyi Sveitsissä 9.3.1952. Vuonna 1973 hän perusti Orchester Reto Parolari'n – 40 instrumentalistin kanssa ainoan yksityisen sinfoniaorkesterin Euroopassa, joka on omistautunut korkealaatuisen kevytmusiikin esittämiseen ja ylläpitämiseen alkuperäisissä instrumentaatioissa. Hänen ohjelmistossaan olivat operetit, musikaalit ja Wienin valssit sekä sviitit, alkusoitot ja potpurit. Hän julkaisi myös useita CD-levyjä sirkusmusiikilla ja sävelsi ja sovitti musiikkia monille taiteilijoille. Vuonna 1982 hän aloitti kuuden vuoden uransa kapellimestarina Sveitsin Kansallissirkus Knie'ssä. Vuosina 1987-2000 hän johti Amsterdamin kuninkaallisen Carré-teatterin orkesteria. Vuosina 2000–2003 hän toimi Münchenin Circus Kronen musiikillisena johtajana.

.

2018 • Finlandia Big Band

Kapellimestari Vasyl Romaniv on jälleen vastuussa Sirkus Finlandian musiikin tasosta. Orkesteri on koottu ukrainalaisista muusikoista. Kuvassa on vain 8 soittajaa, sillä yksi heistä pääsi mukaan vasta Hämeenlinnassa. Vuodesta toiseen kokoonpano on ollut suurin piirtein sama. Ja hyvä niin, sillä sillä sirkuksen musiikkia on kehuttu erinomaiseksi. Soittajat ovat erikoistuneet nimenomaan sirkusnumeroiden säestykseen. Talvet kierretään muualla Euroopassa ja keväällä palataan taas Suomeen. Nimitys Big Band on ehkä vähän yliampuva, mutta musiikin laatu on huippuluokkaa.

Sirkus Finlandian pitkässä historiassa on tietenkin ollut hyviä ja huonoja aikoja. Kuitenkin Finlandiassa on joka vuosi ollut elävää musiikkia. Sama oli Sirkus Finlandia Juniorissa. Ainoastaan yhtenä vuotena laman synkimpinä aikoina orkesteri oli vain puoli kiertuetta. Finlandian sisarsirkuksissa Sirkus Kalevassa ja Circus Piccolossa humpat ja rumbat soitettiin nauhalta.

Tässä alla vielä Sirkus Finlandian orkestereita vuosien varrelta:

Ensimmäisenä vuonna 1976 orkesteri oli garderobin katolla.

Mainosparaatissa tarvittiin tasapainotaitoja 1982.

Seppo Puolakka etumaisena "turvatyynynä".

Rumpalin edessä ei ollut kaikista mukavinta istua 1984.

Rumpali Pekka Maukonen toimi 1978–1990 myös muusikkona, klovnina ja juontajana.

Orkesteri heti esiripun takana 1986.

Orkesteri siirretty sivummalle.

2001 oltiin vielä maan tasolla.

Rummuissa kapellimestari Wlodcimierc Kempiak.

.

2017 Sirkus Finlandia Big Band

Sirkus Finlandian näytöksen musiikista on vastannut jo useana vuonna Sirkus Finlandia Big Band kapellimestarinaan Vasyl Romaniv. Orkesteri saapuu Ukrainasta. Sirkus Finlandian lisäksi tämä kokoonpano esiintyy talviaikaan Keski-Euroopan suosituimmissa talvisirkuksissa. Tämän vuoden ohjelmistossa on perinteisen sirkusmusiikin lisäksi löytynyt erikoisempia kappaleita, joita orkesteri kävi innolla soittamaan.

Yhdeksän muusikon ryhmä pitää huolen, että Sirkus Finlandian näytös kulkee jälleen upean musiikin siivittämänä. Kieltämättä tämän kokoista orkesteria ei vielä voisi kutsua Big Bandiksi, mutta he ovat loistavia ammattimuusikoita ja aikaansaavat juuri oiken tunnelman, juuri niinkuin isompikin bändi. Monessakaan eurooppalaisessa sirkuksessa ei ole näin isoa orkesteria. Useissa sirkuksissa kaikkien artistien säestykset tulevat nauhalta – Finlandiassakin parin artistin kohdalla.

.

Musiikki

Musiikki on ensiarvoisen tärkeä elementti sirkusesityksessä. Sitä ei huomaakaan, silloin kun se on sopivaa kulloiseenkin numeroon. Kun musiikki menee pieleen, se pilaa hienonkin esityksen. Ja siitä moni huomauttaakin. Hyvästä musiikista harva kiittää. Sehän kuuluu asiaan, että säestys toimii.

Joskus elokuvaa tai sirkusesitystä katsellessa jää mieleen joku sävel soimaan. Jos Finlandian esityksestä jäi joku kappale tunnistamatta, niin tässä listaa tämän kesän musiikista. Se on laadittu keväällä ja on ehkä hiukan muuttunutkin. Ja Veikko Ahvenaisen säveltämä Sirkus Finlandia marssi soi näytöksessä joka kerta.

Tässä mukana muutama kuva aivan erinomaisista sirkusorkestereista. Ylhäällä Sirkus Finlandian tämän vuotinen 9-miehinen Big Band. Sen alla 5-miehinen orkesteri Blackpool Towerin sirkuksesta.
Alhaalla kolme kuvaa vähän isommasta sirkuksesta Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilta.

Asiakkaiden sisääntuloa tahdittaa klovniorkesteri.

Monacon karabinierien orkesteri maneesissa.

Reto Parolari johtaa sirkusorkesteria välillä ulkonakin.

Veikko Ahvenainen

Kaikkihan Veikko Ahvenaisen tietävät. Harmonikkataiteilija, joka on esiintynyt 40 maassa ja soittanut yli 900 levytystä. Hän on myös säveltänyt sinfonia- ja kamariorkesteriteoksia. Ja juttua tulee tarvittaessa katkeamatta.

Mutta tiesittekö, että 1950-luvun alussa hän toimi myös sirkushaitaristina. Yöt hän nukkui leijonavaunun katolla ja illat säesti sirkusartisteja. Veikko Ahvenainen on myös säveltänyt Sirkus Finlandian tunnussävelen. Kuvissa Veikko Ahvenainen viihdyttää yleisöä vaimonsa Carinan kanssa Sirkus Finlandian Jyväskylän näytöksessä tänä vuonna.

Sirkusorkesteri

Useissa sirkuksissa esiintyjien taustamusiikki ja muu viihdemusiikki tulee nykyään tietokoneista. Sirkus Finlandiassa on kuitenkin aina ollut elävä orkesteri. Valtaosin artistit esiintyvät orkesterin säestyksellä, mutta aina on joku artisti, joka haluaa käyttää omia äänitteitään. Perustamisvuodesta 1976 lähtien on vain yksi kuukausi toimittu nauhoilla ja äänilevyillä. Silloin meni sirkustirehtöörin ja orkesterin sukset niin pahasti ristiin, että soittajat lähetettiin kotiinsa kuukausi ennen kauden loppua.

Alkuvuosina Finlandian orkesteri oli nelimiehinen. Nykyään orkesterissa on yhdeksän soittajaa. Tämänvuotiset muusikot tulevat Ukrainasta. Kapellimestarina toimii Vasyl Romaniv. Orkesterin taidot yltävät klassisesta rockiin ja ammattilaisetkin ovat sitä kehuneet korkeatasoiseksi. Kaiken lisäksi pojat tarvittaessa laulavatkin kuin enkelikuoro. Sirkusmuusikoiden työ on vaativampaa kuin tavallisten rivimuusikoiden sillä ajoitukset otetaan esiintyviltä taiteilijoilta ja joskus esiintyjät epäonnistuttuaan numerossa ottavat sen uusiksi. Silloin muusikoiden on osattava jatkaa biisiä tai korostettava vaativaa numeroa tremololla tai hiljaisuudella. Päätökset on tehtävä fiiliksellä ja heti ja koko orkesterin pitää pystyä reagoimaan samanaikaisesti ilman keskustelua. Monista kokoonpanoista poiketen on rumpali eturivissä. Syykin hyvin selkeä: näkyvyys. Tremolot ja esimerkiksi klovnien askelten mukaan bassarin polkeminen sujuu helpommin kun rumpalilla on suora näkyvyys maneesille ja mahdollisimman laajalle alueelle.

Sirkuksessa soittajan työ on raskasta. Orkesterin tehtävä on mm. pystyttää ja purkaa oma esiintymiskorokkeensa lähes päivittäin.  Helpompaa on sitten kun ollaan yhdellä paikkakunnalla pitempään.