1890 • Sirkus Robinson

Oskar D. Robinson vieraili Suomessa ensimmäisen kerran jo 1882 W.I. Komaroffskin sirkuksen taitoratsastajana esittäen mm. postin kuljetuksen 8 satulattomalla hevosella.  Hän oli myös ratsastava jonglööri. Omalla sirkuksellaan Robinson tuli Suomeen 1885, 1890, 1891 ja 1892. Tämä postaus kertoo hänen vierailustaan Tampereelle. Kalatorille (Laukontori) oli rakennettu vierailua varten tilapäinen sirkusrakennus. Ensimmäinen näytös annettiin 22.11. klo 20. Seurueeseen kuului 30 hevosta ja 50 henkilöä. Ohjelmassa oli näytäntöä korkeimmassa ratsutaidossa, hevoisharjoitusta, voimannäyttelyä, voimistelua, tasapaino-temppuja, ilveilyjä y. m. koomillisia esityksiä useilta mainioilta klovneilta, naamaosoittelua ja tanssimista. Tässä pari poimintoa  Tampereen Sanomien uutisoinnista:

Tampereen Sanomat 21.11.1890:

–Huweja ei nykyisin puutu Tamperelaisilta. Hra Pulchaun iltamat seurahuoneella wetäwät puoleensa yleisöä, joka ani harwoin onkin ollut tilaisuudessa täällä nähdä tällaisia iltamia. Laukon torille asettuu sirkus, jolle jo on suuri maneesi rakennettu.

Tampereen Sanomat 22.12.1890:

– Hra Robinsonin sirkuksessa oli eilenillalla melkoisesti wäkeä. Huomenna annetaan näytäntö klowni Maxin hywäksi. Uudelta wuodelta menee sirkus Wiipuriin.

.

Sirkusmuseo Karjaalle • Circus Museum for Karjaa

Harjoittelua 1985 Sirkus Finlandiassa.

Sirkus Finlandia hankki kotikaupungistaan Karjaalta 4 500 neliön suuruisen hallitilan vanhasta Sisun kuorma-autotehtaasta. Parin vuoden remontin jälkeen rakennuksesta saadaan varastointitilaa ja hulppeat tilat Sirkusmuseolle.

Sirkus Finlandian nykyinen johtaja Carl Jernström Jr esiintyi villieläinkouluttajana vuonna 1984.

Hanke toteutetaan Teatterimuseon opastuksella. Sirkusmuseo ja Teatterimuseo neuvottelevat vielä työtapojen ja yhteistoiminnan muodoista. Teatterimuseo päätti 2018 laajentaa toimintaansa. Vuoden 2019 alusta alkaen sen vastuulla ovat olleet suomalainen teatteri, tanssi, ooppera, sirkus ja esitystaide. Keskustelua sirkus-, varietee- ja tivoliperinteestä on käyty koko 2000-luvun ajan ja huoli ainutlaatuisten aineistojen säilymisestä on tuotu toistuvasti esille. Vaihtuuko myös Teatterimuseon nimi paremmin vastuualueen moninaisuutta vastaavaksi?

Sirkus Kalevan orkesteri 1900-luvun alussa.

Karjaan museoon tullaan kokoamaan useiden keräilijöiden taltioimaa sekä sirkuksen omaa materiaalia. Myös yksityishenkilöiden hallussa olevien sirkuskokoelmien saaminen talteen on tervetullutta. Eikä sen tarvitse olla ”kokoelma”. Yksi esinekin saattaa olla luultua tärkeämpi puuttuva palanen Sirkusmuseon kokoelmissa.

Seuraa museon kehittymistä täältä:
sirkusfinlandia.fi ja teatterimuseo.fi

Tivoli Sariolan mukana kulki Cirkus Viking 1960-luvun alussa.

.

Katalonian ihmistornit • Human towers of Catalonia

Ihmistorni syntyy Barcelonassa 2018.

Ihmistornit ovat Espanjassa Katalonian alueella suosittu perinne, jossa ryhmä ihmisiä muodostaa tornin nousemalla toinen toistensa päälle kerroksiksi. Korkeimmissa rakennelmissa voi olla 11 tai 12 kerrosta. Torniharrastus on erityisen suosittua Tarragonan alueella. Tornien rakentaminen on ilmeisesti keskiaikainen perinne, joskin ensimmäiset dokumentit niistä on 1700-luvun alusta. Tornien rakentajat  käyttävät itsestään nimitystä Castellers, katalaanisana Castell tarkoittaa linnaa.

Castellers monumentti Tarragonassa.

Tornin rakentamisessa kerhon vahvimmat jäsenet muodostavat sen perustan, ja kevyimmät nousevat korkeimmille osille. Kaksi viimeisintä kerrosta tekevät yleensä lapset, jotka nykyisin käyttävät kypärää. Kiipeämistä siivittää ja jännitystä lisää rumpujen pärinä ja torvisoitto. Rakennettavat tornit voivat olla eri muotoisia, esimerkiksi "3 de 9", tarkoittaa että tornissa on yhdeksän kolmen ihmisen muodostamaa kerrosta. Erilaisilla muodostelmilla on erilainen vaikeusaste. Torni hyväksytään vasta kun se on rakennettu ja purettu järjestelmällisesti ilman kaatumista. Tornien kaatumiset ovat varsin yleisiä, mutta vakavia loukkaantumisia sattuu niissä harvemmin.

Vahvimmat miehet ovat katutasossa.

Vuonna 2010 ihmistornit pääsivät Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tornit esiintyivät myös Barcelonan vuoden 1992 kesäolympialaisten avajaisissa. Kaikessa kummallisuudessaan tämä perinne tuntuu ruokkivan voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sosiaalinen tapahtuma, jossa selkeä yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Olisko juuri siitä tässä jutussa viime kädessä kysekin? Tätä en ole koskaan nähnyt sirkuksessa. Johtuu siitä, että numero vaatii liian paljon ihmisiä mukaan sen toteutukseen.

Nuorimmat kiipeävät huipulle.

.

1981 • Estraditaide Pohjoismaissa • Performing arts in the Nordic countries

Kun Ruotsin valtio antoi Suomen juhlavuonna 1967 maalle anteeksi 100 miljoonaa kruunua sodanaikaisia velkoja, päätti Suomen hallitus vastata eleeseen vastalahjalla ja perustaa yhteisesti hallinnoidun kulttuurikeskuksen, jonka tehtävänä olisi kehittää maiden välisiä suhteita.
Tulevan kulttuurikeskuksen sijainti herätti laajaa keskustelua sekä Suomessa että Ruotsissa. Presidentti Kekkonen esitti, että keskus sijoitettaisiin Suomenlinnaan, jonka ruotsalaiset aikoinaan rakensivat linnoitukseksi. Ruotsissa Suomenlinnaan sijoitukseen suhtauduttiin kielteisesti, ja eduskunta hyväksyi sen sijaan keskuksen sijoittamisen Hanasaareen luvuin 93–67.

Sirkustirehtööri Calle Jernström esittelee uunituoretta ohjelmalehtistä toimittaja Osmo Jokiselle.

Hanasaaren tontin omisti Åbo Akademin säätiö, jolle sen oli testamentannut panimosuvun poika Nicholas Sinebrychoff. Suomen hallitus neuvotteli sopimuksen ja osti tontin. Kulttuurikeskus aloitti työnsä Helsingissä Mechelininkadulla sijaitsevissa toimistotiloissa jo ennen uuden rakennuksen valmistumista.
Hanasaaren kulttuurikeskuksen vihkivät käyttöön 1. kesäkuuta 1975 kuningas Kaarle XVI Kustaa ja presidentti Urho Kekkonen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Veikko Malmio ja alkuperäisen sisustuksen professori Yrjö Sotamaa.

Seisomassa Reijo Salminen, Robert Jägerhorn, Spinoza, Teuvo Juuti, Timo Kulmakko ja tuntemattomaksi jäänyt henkilö. Istumassa Ragni Malmsten, Solmu Mäkelä, Veikko Rautanen ja Markku Aulanko.

Vuonna 1981 Hanasaaressa järjestettiin Varietee 81 -seminaari, mihin osallistui  noin 80 henkilöä, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.
Suomalaisia järjestäjiä olivat Esiintyvät Taiteilijat ry ja Solo ry, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja Pohjola-Nordenin kulttuuriedustajisto. Seminaarin ajankohta oli 24.–26.4.1981. Lauantaina seminaarin väki seurasi  Moskovan Suuren sirkuksen näytöstä Helsingin Jäähallissa.
Suomalaisia esitelmän pitäjiä olivat mm. Claes Cedercreutz, Sven Hirn, Osmo Jokinen, Viljo Korpela, Ragni Malmsten ja Martti Paloheimo. 

Pöydän ympärillä Solmu Mäkelä (vas.), Markku Aulanko, Robert Jägerhorn, 

Esa Pakarinen Jr, Anita Pesonen ja Jyrki Nousiainen. 

Auditorio täyttyi seminaariväestä.

Teksti Markku Aulanko. Kuvat Leena Heiskanen.


.

Kuorma-autot • Trucking

Vuonna 1951 Suomea kiersi Sirkus Hungaria ja Cirkus 4000. Liikkeelle lähdettiin Erkki Parkkosen johdolla, sitten tehtiin konkurssi. Nimi vaihdettiin ja kiertuetta jatkettiin unkarilaisten Kleinbarth'n ja Pap'n perheiden nimissä. Kumpaa nimeä käytettiin ensin?

Kiertävän sirkuksen näkyvimpia ja tehokkaimpia mainoksia ovat teltta ja autot. Lehtiilmoituksissa ja julisteissa käytetyistä ylimakeista adjektiiveista ei ole mitään hyötyä, jos esiintymispaikalle tultaessa törmää ruosteen peittämään kuorma-autoon tai repaleiseen telttaan. Mieleen syntyy kuva, että ohjelmakin on varmaan samaa tasoa. Tässä esimerkkejä suomalaisten sirkusten ajokalustosta ennen ja nyt aakkosjärjestyksessä:

Risto ja Astrid Asplund omistivat Sirkus Al Bondos'n vuosina 2004–2007.

Sirkus Apollo oli yksi Sven Berglundin sirkuksista

Vuonna 2000 aloittanut Sirkus Caliba on vaihtanut tyyliään useasti. Alinna kuva viime vuodelta.

Värit ja tyyli ovat muuttuneet aloitusvuoden 1976 jälkeen Sirkus Finlandialla. Uusin kuva alhaalla.

Sirkus Finnstar'n omisti Sven Berglund.

Sirkus Florentinon omisti bulgarialaissyntyinen Florentin Tzvetkov. Yläkuvassa auto vuonna 2007 ja alakuvassa 2016.

Auton ovessa Sirkus Fun-Fun'n logo 1993–4.

Sirkus Kaleva oli Finlandian pikkuveli 1982–1984 .

Circus Piccolo oli Finlandian pikkuveli noin 1988–1992.

Kleinbarthin perheen Zoo Sirkus Sandor 1953–1965.

Ennen vanhaan tiet olivat vähän heikommassa kunnossa kuin tänään. Sirkus Sariolan auto ojassa 1953. Autonkuljettaja Orava harmittelee. Kuljettajan ovessa on logo ja pyöreä valkoinen liikemerkki. Siinä oleva ratsastaja siluetti näyttää ihan Emil Cedercreutzin tekemältä?

Sirkus Tähden auto viime vuonna.

Kommentit:

Erkki ja Sinikka Parkkosen sirkus oli 4000!

Tapio Sariola

.