Tunnistettavia

Tässä taas muutama mainospostikortti, joiden alkuperästä ei ole paljoakaan tietoa. Ovatko nämä artistit esiintyneet Suomessa?

Yläkuvassa permanto- ja vipulauta-akrobaatit 5 Alfredos. Vuonna 1952 esiintyi Zirkus Kniessä samanniminen ryhmä trampoliinilla, mutta tämä kortti on kyllä paljon vanhempaa vuosikertaa.

Zirkus E. Blumenfeld toimi ainakin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sillä kerrotaan olleen 130 hevosta ja kuusi telttaa. Sillä oli myös laitteet oman sähkövalon tuottamiseen. Yritystä johti kolme Blumenfedin veljestä. Sven Hirnin kirjassa Sirkus kiertää Suomea mainitaan Suomessakin esiintynyt neiti Ernestine Blumenfeld 1800-luvun lopussa. Onkohan samaa sukua?

Tässä Glässner's Liliputaner, suuri artistiryhmä kääpiöitä 1900-luvun alkukymmeniltä. Ryhmän johtaja oli Rudolf Glässner. Esiintyivätkö he myös Suomessa?

Tampereen Kukkaisviikot

29. Kukkaisviikot päättyivät eilen. Kukkaloistoa ja ilmaistapahtumia on ollut Tampereen keskustassa yhdeksän päivän ajan. Koko perheen iloinen karnevaali, jonka monipuolisesta ohjelmasta löytyi jokaiselle jotakin. Aina on ollut mukana pikkuisen sirkustakin.

Sorin Sirkus toi viime keskiviikkona esiintymislavalle neljän aurinkoisesti hymyilevän tytön ryhmän kahdella eri numerolla (yläkuva). Joukon mukana oli myös vanha konkari Jani Suihkonen eli Jean Fontaine. Jani on taikuri, jonglööri ja sirkusopettaja (kuva alhaalla).

Maanantaina oli esiintymisvuorassa ratkiriemukas Riesa-Pelle (kuva alinna) eli Kaisa Kallioluoma (s. 1977). Riesa-Pelle hahmo syntyi Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Sirkustaiteen linjan lopputyönä vuonna 1998. Siitä lähtien Kaisa on työskennellyt päätoimisena pellenä. Jo 15 kesänä Riesa-Pelle on viihdyttänyt lapsia myös Särkänniemen elämyspuistossa. Kaisa on Esiintyvät Taiteilijat Ry:n jäsen ja Voimaa Ilosta-yhdistyksen jäsen.

Giovanni Viti

Italialainen Giovanni Viti ryhmineen vieraili Turussa kesällä 1861. Eläinpainotteiset esitykset pidettiin Turun teatterirakennuksessa. Se oli sopiva paikka sellaisille esityksille, missä ei ollut varsinkaan hevosnumeroita. Ohjelmistossa oli kuvaelmia, pantomiimejä ja tansseja, joita varsinkin Helsingissä vahvistettiin vierailevan taikurin Hermann van der Suhrin tempuilla. Giovanni Vitin vetonaulana Turussa oli brasilialainen apina Jocco, mikä pääsi julisteen katseenvangitsijaksi. Näytös koostui kolmesta osasta, joista viimeinen oli jonkinlainen juonellinen pantomiimi, jonka tanssijat esittivät. Helsingissä pantomiimi oli nimeltään Vedenpaisumus. Helsingin Yliopiston kirjastossa on tallessa pari Vitin julistetta. Kuvan juliste liittyy Turun verailuun. Tämä on Turun Maakuntamuseon kokoelmista teetetty postikortti.

Väinö Myllyrinne

Väinö Myllyrinne (27.2.1909–13.4.1963) oli aikanaan Suomen ja Euroopan pisin mies sekä jonkin aikaa (ehkä 1940–1957) myös maailman pisin. Hän oli 246—251,4 cm pitkä, joskin tiedot vaihtelevat. Yleisemmin hänen pituutensa kerrotaan olleen 248 cm. Myllyrinteen paino oli 175–180 kg. Syli oli 275-senttinen. Hänen rinnanympäryksensä oli 170 cm, kengännumero oli 58, hatun numero 66 ja paidan numero 52.

Lapsuudessaan Myllyrinne asui monissa eri paikoissa, koska hänen perheensä muutti usein. Armeijan käytyään hän asui Helsingissä. Hämeenlinnassa sijaitsevassa Suomen Tykistömuseossa esitellään tämän kaikkien aikojen kookkaimman suomalaisen sotilaan uraa. Myllyrinne palveli Viipurissa raskaassa tykistörykmentissä. Mennessään sotaväkeen vuonna 1929 hän oli noin 220 cm pitkä ja hyvin vahva. Hän koki uuden kasvukauden vielä 40-vuotiaana. Vuodesta 1935 lähtien hän kiersi ympäri Eurooppaa showpainijana ja sirkusesiintyjänä, mutta palasi talvisodan syttyessä kotimaahan. Väitetään, että Suomessa hän ei koskaan näytellyt itseään maksua vastaan. Vuodesta 1946 hän asui Järvenpäässä, missä hänellä oli pieni kanala, jota hän piti 10 vuotta. Lopun elämästään hän eli veljensä perheen yhtenä jäsenenä. Hänet on haudattu Järvenpäähän. Myllyrinteestä on esillä vahanukke Järvenpään kirjastossa.

Pitkät miehet tulevat samoilta seuduilta. Myllyrinteen suku oli kotoisin Satakunnasta, mutta hänen äitinsä Anna Maria Keränen oli syntyisin Paltamosta. Paltamosta oli kotoisin myös Daniel Cajanus (1703–1749). Eräiden tietojen mukaan Cajanus olisi Suomen kaikkien aikojen pisin mies (247,5 cm). Kainuusta, Puolangalta, on kotoisin myös 246,6-senttinen Lauri (myöh. Louis) Moilanen (1886–1913). Hänen lempinimensä oli Luwi ja hän esiintyi mm. amerikkalaisissa Ringling Bros ja Forepaugh-Sells -sirkuksissa.

Netistä tietoja etsiessä menee kyllä pää sekaisin, kun jokainen lähde väittää omaa tietoaan oikeaksi, joten uskokaa näitäkin tietoja pienellä varauksella.

Muuten – sangen lohdullista lukea noita mittoja, kun itse kamppailen ylipainoni kanssa. Asiahan on nyt niin, että en olekaan ylipainoinen vaan alimittainen. Taulukoiden mukaan painooni verrattuna pituuteni pitäisikin olla 214 cm!

Kommentit:

Setäni ei todellakaan koskaan esiintynyt Suomessa rahasta, vaikka monia juttuja on siitä, kuinka hän oli ollut milloin missäkin maamme kolkassa esiintymiskiertueella. Identiteettivarkauksia tehtiin jo 1930-1950 luvuilla...

t. Kalervo Myllyrinne, Väinön veljenpoika 

Sirkus Ducander

Tänään on suomalaisen sirkuksen syntymäpäivä. Ensimmäinen suomalainen telttasirkus oli Sirkus Ducander. Se aloitti kiertueensa Terijoelta 1.8.1896 isolla 2 000 hengen teltalla. Ducanderin veljekset olivat aikaisemmin käynnistäneet ratsastusharrastusta sekä Turussa että Helsingissä. Sirkus Ducander meni konkurssiin kolmen vuoden kuluttua, mutta Carl Ducander pysyi suomalaisen sirkuselämän isähahmona kuolemaansa saakka järjestäen säännöllisiä sirkusesityksiä ensin Helsingin Sirkuskadulla sijainneessa Siltasaaren maneesissa lähes 20 vuoden ajan ja sen jälkeen Heikinkadulla sijainneessa Hippodromissa. (nykyisen Kisahallin B-osan paikalla).

Sen jälkeen on Suomessa kierrellyt kaikenlaisia sirkuksia enemmänkin – suomalaisia ja ulkolaisia. Toisten kanssa on tultu toimeen ja toiset on otettu vastaan vihollisina. Välillä on riidelty ja toisinaan taas reissattu sulassa sovussa.

Yläkuva on malliesimerkki hyvästä sovusta. Siinä on samassa lyhtypylväässä Sirkus Kalevan ja Kansallissirkuksen julisteet Järvelässä 1982. Näytökset olivat peräkkäisinä päivinä ja väkeä riitti molemmille.

Alakuva taas osoittaa mitä mieltä puolalaiset olivat vastaperustetusta Sirkus Finlandiasta vuonna 1976. Sirkus Warszawan toi Suomeen Ohjelma-Apu Oy.