Tobio Quagliardi 1838

Tobio Quagliardi oli italialainen taikuri ja voima-akrobaatti. Hän oli sen ajan mukaan hyvin monipuolinen artisti, mutta temput rakentuivat enimmäkseen erilaisille voimanumeroille. Oheinen juliste on vuodelta 1838 ja koskee Turun vierailua. Turussa tämä voimamies koki Kupittaan kaivohuoneen ahtaaksi akrobatiatempuille ja esiintyi Turussa teatterissa. Quagliardi tuli Suomeen Baltian kautta.

Julisteessa olevaa Non Plus Ultra -puupiirroskuvaa taiteilija kujetti mukanaan. Se sijoitettiin mainosjulisteen ylälaitaan ja alle ladottiin paikkakuntakohtainen mainosteksti. Täsmälleen samalla kuvalla varustettu juliste löytyy tammikuulta Rigan museosta. Suomessa Quagliardi esiintyi ainakin Helsingin teatteritalossa heinäkuussa 1838 ja hän tuli Helsinkiin uudelleen joulukuussa. Myös Porvoosta löytyy merkintöjä. Voimailunumeroiden lisäksi hän teki taikatemppuja. Suomen kierros kesti puolisen vuotta.

Kuva: Turun Maakuntamuseon postikortti. Lähde: Sven Hirn, Den Gastronomiska Hästen.

Giovanni Viti

Italialainen Giovanni Viti ryhmineen vieraili Turussa kesällä 1861. Eläinpainotteiset esitykset pidettiin Turun teatterirakennuksessa. Se oli sopiva paikka sellaisille esityksille, missä ei ollut varsinkaan hevosnumeroita. Ohjelmistossa oli kuvaelmia, pantomiimejä ja tansseja, joita varsinkin Helsingissä vahvistettiin vierailevan taikurin Hermann van der Suhrin tempuilla. Giovanni Vitin vetonaulana Turussa oli brasilialainen apina Jocco, mikä pääsi julisteen katseenvangitsijaksi. Näytös koostui kolmesta osasta, joista viimeinen oli jonkinlainen juonellinen pantomiimi, jonka tanssijat esittivät. Helsingissä pantomiimi oli nimeltään Vedenpaisumus. Helsingin Yliopiston kirjastossa on tallessa pari Vitin julistetta. Kuvan juliste liittyy Turun verailuun. Tämä on Turun Maakuntamuseon kokoelmista teetetty postikortti.

Ipnotismia

Professori Roberth oli oikealta nimeltään Carlo Cesare Cozzi (1855–1923). Sven Hirnin kirjan Den Gastronomiska Hästen mukaan tämä milanolainen oli yksi taitavimmista taikureista, joka maassamme vieraili 1880-luvulla. Hän oli alunperin koulutukseltaan juristi, mutta erikoistui sitten pikakirjoitukseen. Hän kehitti itselleen menetelmän, millä hän saattoi rekisteröidä minuutissa 180 sanaa millä kielellä tahansa. Tästä menetemästä hän sai pedagogisen kongressin palkinnon Roomassa vuonna 1873. Se oli läpimurto hänen muistitekniikalleen.

Myös suomalaiset saivat nauttia professori Roberthin esityksistä. Vaasassa hän jakoi katsojille vuosien 1697, 1780, 1805 ja 1812 almanakat ja pystyi sitten kertomaan minkä tahansa päivämäärän mukaisen viikonpäivän. Helsingissä tämä muistitaiteilija opetteli kaupungin osoitekalenterin, minkä jälkeen hän hallitsi asukkaiden nimet, ammatit ja osoitteet.

Turun esitys oli nimeltään Pimeänäytäntö. Toinen osa esityksestä pidettiin pimeässä ja se sisälsi spiritistisiä temppuja. Julisteen kuva kertoo, että näytöksessä esitettiin myös hypnotismiin perustuvia leijutuksia. Esityspaikka Turussa oli  vuonna 1839 valmistunut Turun Teatteri. Rakennuksessa toimii nyt Åbo Svenska Teatern. Kuva on Turun Maakuntamuseon teettämästä postikortista.

Anatoli Durow

Anatole Durow (1864–1916) oli venäläinen klovni ja eläinten kouluttaja. Hän kuului Helsingissä vierailleeseen Cirkus M. Truzzin seurueeseen. Osa sirkuksesta vieraili Turussa muutamien artistien kanssa 9.2.1894. Tässä Grand Franco-Russe-Troupe -seurueessa oli julisteen mukaan tasapainotaiteilijoita, akrobaatteja, atleetti eli voimamies sekä sirkuksen suuri balettiryhmä.

Seurueen tähti oli kuitenkin Anatole Durow. Hän oli Venäjällä ja muuallakin Euroopassa kuuluisuus. Durow oli luonut oman klovnihahmon, joka oli  persoonallinen ja poikkeava ja jonka huumori perustui satiiriseen tekstiin. Hänen eläinvalikoimansa oli laaja. Siihen kuului rottia, kissoja, koiria, sika, villisika, kettu, kukkoja jne. Vasikka, kili ja lammas eivät kuuluneet Suomen vierailun seurueeseen. Durow oli siis nimen omaan erikoisten pieneläinten kouluttaja. Hän esiintyi klovnina eleganttina valkoisessa asussa, huolitellusti, varmasti ja valloittavasti. Durowin legendaarisin numero oli Sven Hirnin kirjan mukaan 'rottien rautatiematka'. Esiintyjiä oli pitkälti toista sataa ja ne toimivat paitsi pienoisrautatien matkustajina, myös konduktööreinä, kuljettajina, asemamiehinä jne.

Turussa seurue esiintyi Palokunnantalolla, mikä oli teatterirakennuksen ohella suosittu esiintymispaikka Turussa. Lehti-ilmoituksen mukaan esityksiä oli vain kaksi. Kuva on Turun Maakuntamuseon teettämästä postikortista.

W.I. Komaroffskin Sirkus

Tässä vielä yksi postikortti Turun maakuntamuseon kokoelmissa olevista vanhoista julisteista. Venäläinen W.I. Komaroffskin Sirkus vieraili Suomessa vuonna 1882. Suomeen tultiin Viipurin kautta helmikuussa, sen jälkeen vierailtiin Turussa ja Helsingissä, minkä jälkeen matka heinäkuussa jatkui Libauhun. Pääpaino oli hevosnumeroilla niin kuin useimmilla muillakin seurueilla. Sirkus rakensi tilapäiset puurakennukset niille paikkakunnille, missä se vieraili. Viipurisa oltiin lähes kolme kuukautta, Turussa kuukauden verran ja Helsingissä puolitoista kuukautta. Seurueen nimekkäin ratsastaja oli Oskar D. Robinson, joka myöhemmin vieraili Suomessa omalla ryhmällään. Juliste on kaksikielinen. Komaroffskin vierailusta on jäljellä useampia erilaisia julisteita. Kaikissa niissä on jonkinlainen puupiirroskuva, joissakin useampia. Sven Hirnin kirjassa Sirkus Kiertää Suomea sivulla 75  olevassa julisteessa ylin kuva on ladontavaiheessa kääntynyt ylösalaisin.

Circus F. Ahrend

Turun Linnassa oli vuonna 2002 näyttely Yhtä Sirkusta! Näyttelyllä juhlistettiin sirkuksen Suomeen tulon 200-vuotisjuhlia. Näyttelyssä oli esillä myös osa Turun maakuntamuseon kokoelmissa olevista vanhoista julisteista. Muutamista julisteista tehtiin postikortteja. Tässä yksi niistä.

Circus Ferdinand Ahrend vieraili Suomessa vuoden vaihteessa 1886–1887. Perheyritys tuli Ruotsista Suomeeen ja jatkoi matkaa Venäjälle. Vierailu alkoi Oulusta syyskuussa 1886 ja kulki Oulusta Kokkolaan, Pietarsaareen, Uusikaarlepyyhyn ja sieltä Vaasaan. Vaasassa oltiin vuodenvaihde. Helmikuussa 1887 jatkettiin matkaa Tampereelle, sieltä Turkuun ja sen jälkeen Poriin. Lappeenrannan kautta mentiin Venäjälle. Sven Hirnin kirjan (Sirkus kiertää Suomea) mukaan esityksiä leimasi enemmän yritteliäisyys kuin taidokkuus.

Juliste on Turun vierailusta. Juliste oli kaksikielinen ja sellainen ladottiin kutakin esityspäivää varten erikseen. Julisteissa oleva kuva ja teksti vaihteli päivän mukaan. Tämä näytös on siis ollut klo 8 jälkeen puolen päivän eli klo 20.00. Suomenkieliset sanat ovat tämän julisteen latojalla olleet vielä hakusessa. Föreställning (esitys) on käännetty muotoon esitelmä. Muissa tätä vierailua koskeneissa julisteissa on käytetty näytäntö-sanaa. Tämä juliste on vierailun loppupäästä. Julisteessa kerrotaan, että lauantaina on viimeinen lastennäytös klo 14.00 ja viimeiset kokonäytökset ovat sitten sunnuntaina klo 18.00 ja klo 20.00. Näytös ei siis liene ollut kovin pitkä. Sen aikaisen käytännön mukaan siinä oli kuitenkin lopussa pantomiimi, tällä kertaa Suuri Beduini manöveri. Kyseessä lienee siis ollut beduiiniasuissa esitetty juonellinen ratsastusnumero. Eri päivinä saatettiin esittää eri pantomiimi.