Uusi sirkuskirja – The new Finnish circus book

Juuri ilmestynyt Heikki Nevalan kirja Huvielämän kiertolaisia jatkaa tarinaa siitä mihin Sven Hirn jäi kirjassaan Sirkus kiertää Suomea. Ilokseni huomasin jopa yhteläisyyksiä herrojen kerrontatavassa. Hirnin 1982 ilmestynyt kirja kertoi aikajaksosta 1800–1914. Nevalan kirja sijoittuu 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Aiemmin Nevalalta on myös ilmestynyt kirja Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita, joka kertoi taikureista Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle. Vuonna 2007 ilmestyi Nevalan toimittama yhdistyshistoriikki Suomen Taikapiiri Since 1945. Yli 700-sivuinen teos käsittelee Suomen vanhimman taikuriyhdistyksen värikkäitä vaiheita ja jäseniä.

Huvielämäm kiertolaisia on tyylikäs ja arvokkaan näköinen teos, joka sopii mainiosti lahjakirjaksi sirkuksesta ja kulttuurihistoriasta pitävälle. Kirja on mielestäni myös tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus, joka on kaikkea muuta kuin kuivaa tekstiä. Kuvitus on ihailtavan runsasta. Runsaat viitteet, lähdeluettelo ja henkilöhakemisto ovat arvokas lisä lukijalle.

Olen vasta aloittanut tarkemman lukemisen, enkä malttaisi välillä pistää kirjaa pois käsistäni. Tätä kirjaa luen vielä monta vuotta ja moneen kertaan. Kiitos Heikki Nevalalle loistavasta työstä ja suomalaisen sirkushistorian tallentamisesta.

Kirjaa saa ostaa Sirkuksen tiedotuskeskuksen toimistosta (Kaasutehtaankatu 1, Suvilahti, Helsinki). Kirjan hinta on 26 €, vain käteinen. Tiedustelut:  johanna.makela@sirkusinfo.fi . Kirja löytyy pikkuhiljaa myös hyvin varustelluista kirjakaupoista ja verkkokirjakauppojen valikoimista. Sen voi ostaa myös Keravan Sinkka -museon kaupasta. Painos ei varmaan ole kovin suuri tällaisessa kirjassa, joten kannattaa toimia heti.

Heikki Nevala kirjansa julkistamistilaisuudessa 4.9.2015.

.

W.I. Komaroffskin Sirkus

Tässä vielä yksi postikortti Turun maakuntamuseon kokoelmissa olevista vanhoista julisteista. Venäläinen W.I. Komaroffskin Sirkus vieraili Suomessa vuonna 1882. Suomeen tultiin Viipurin kautta helmikuussa, sen jälkeen vierailtiin Turussa ja Helsingissä, minkä jälkeen matka heinäkuussa jatkui Libauhun. Pääpaino oli hevosnumeroilla niin kuin useimmilla muillakin seurueilla. Sirkus rakensi tilapäiset puurakennukset niille paikkakunnille, missä se vieraili. Viipurisa oltiin lähes kolme kuukautta, Turussa kuukauden verran ja Helsingissä puolitoista kuukautta. Seurueen nimekkäin ratsastaja oli Oskar D. Robinson, joka myöhemmin vieraili Suomessa omalla ryhmällään. Juliste on kaksikielinen. Komaroffskin vierailusta on jäljellä useampia erilaisia julisteita. Kaikissa niissä on jonkinlainen puupiirroskuva, joissakin useampia. Sven Hirnin kirjassa Sirkus Kiertää Suomea sivulla 75  olevassa julisteessa ylin kuva on ladontavaiheessa kääntynyt ylösalaisin.

Circus F. Ahrend

Turun Linnassa oli vuonna 2002 näyttely Yhtä Sirkusta! Näyttelyllä juhlistettiin sirkuksen Suomeen tulon 200-vuotisjuhlia. Näyttelyssä oli esillä myös osa Turun maakuntamuseon kokoelmissa olevista vanhoista julisteista. Muutamista julisteista tehtiin postikortteja. Tässä yksi niistä.

Circus Ferdinand Ahrend vieraili Suomessa vuoden vaihteessa 1886–1887. Perheyritys tuli Ruotsista Suomeeen ja jatkoi matkaa Venäjälle. Vierailu alkoi Oulusta syyskuussa 1886 ja kulki Oulusta Kokkolaan, Pietarsaareen, Uusikaarlepyyhyn ja sieltä Vaasaan. Vaasassa oltiin vuodenvaihde. Helmikuussa 1887 jatkettiin matkaa Tampereelle, sieltä Turkuun ja sen jälkeen Poriin. Lappeenrannan kautta mentiin Venäjälle. Sven Hirnin kirjan (Sirkus kiertää Suomea) mukaan esityksiä leimasi enemmän yritteliäisyys kuin taidokkuus.

Juliste on Turun vierailusta. Juliste oli kaksikielinen ja sellainen ladottiin kutakin esityspäivää varten erikseen. Julisteissa oleva kuva ja teksti vaihteli päivän mukaan. Tämä näytös on siis ollut klo 8 jälkeen puolen päivän eli klo 20.00. Suomenkieliset sanat ovat tämän julisteen latojalla olleet vielä hakusessa. Föreställning (esitys) on käännetty muotoon esitelmä. Muissa tätä vierailua koskeneissa julisteissa on käytetty näytäntö-sanaa. Tämä juliste on vierailun loppupäästä. Julisteessa kerrotaan, että lauantaina on viimeinen lastennäytös klo 14.00 ja viimeiset kokonäytökset ovat sitten sunnuntaina klo 18.00 ja klo 20.00. Näytös ei siis liene ollut kovin pitkä. Sen aikaisen käytännön mukaan siinä oli kuitenkin lopussa pantomiimi, tällä kertaa Suuri Beduini manöveri. Kyseessä lienee siis ollut beduiiniasuissa esitetty juonellinen ratsastusnumero. Eri päivinä saatettiin esittää eri pantomiimi.