2019 • Neljä vuodenaikaa • Four seasons

Pojat odottavat rauhallisesti jonojen syntymistä väliajan ratsastukseen.

Nämä kuvat on otettu toissapäivänä Sirkus Finlandian leirissä Jämsänkoskella ja eilen Mäntässä. Henkeään haukkoville ulkolaisille artisteille on selitetty, että se nyt vaan on näin Suomessa. Meillä on neljä vuodenaikaa ja ne vaihtuvat aina muutaman päivän välein. Ne vaihtavat myös paikkakuntaa yllättäin. Esimerkiksi sadan kilometrin päässä Tampereella samaan aikaan paistoi aurinko ja leskenlehdet hymyilivät pellolla hyvin keväisesti. Tätä ennen Tampereella oli hellekausi. Se oli ihana kesä, mutta valitettavan lyhyt. Jännä nähdä mitä huominen tuo tullessaan. Veikkaan pakkasia.

Muuten – Tampereen uusi maauimala avattiin eilen. Ehkä siitä tarvittaessa saa myös luistelukentän.


.

1941–1944 • Karhumäen huvipuisto, Neuvostoliitto • Karhumäki amusement park, Soviet Union

Karhumäen huvipuisto. Kuva: Sot.virk. Eero Troberg, SA-Kuva.

Karhumäki on kaupunki Karjalan tasavallassa Venäjällä 155 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Vuonna 2010 kaupungissa oli 15 500  asukasta. Jatkosodan aikana 1941–1944 Karhumäki oli suomalaisten miehittämä. Kaupungissa oli huvipuisto, josta nämä kuvat on otettu. Tälle paikalle pystytettiin suomalaisten toimesta Karhumäen Tivoli noin 30 kilometrin päähän rintamasta keväällä 1942. Lomavuorossa olleiden sotilaiden viihdyttämiseen tarkoitettu tivoli perustettiin Karhumäessä tykistössä palvelleen Sariolan tivoli- ja sirkussukuun kuuluneen luutnantti Unto Sariolan (1915–1970) ehdotuksesta. Unto Sariolan isä oli Suomen Tivolia johtanut J. A. F. "Jaffu" Sariola (1886–1967). Suomen Tivolin Karhumäen osaston eli Karhumäen Tivolin toiminta päättyi kesäkuussa 1944 jolloin se evakuoitiin venäläisten suurhyökkäyksen alettua.

Karhumäen huvipuisto. Kuva: Sot.virk. Eero Troberg, SA-Kuva.

Karhumäen huvipuisto. Kuva: Sot.virk. A. Viitasalo, SA-Kuva.

.

2018 Sirkus Tähti

Vihtiläinen Sirkus Tähti lähti liikkeelle kotikonnuiltaan Haimoon kentältä 23. maaliskuuta. Uusi Ranskasta hankittu teltta on komea. Nyt on korkeutta tarpeeksi artisteille. Pieni sadekatoskin oli sisäänkäynnin kulmilla. Uusi kioskivaunu näytti toimivan myös hyvin. Ensi-iltaan oli sisälle pystytetty vain osa katsomosta. Vilkkaimpina päivinä saadaan sisälle istumaan 500 henkeä. Kylmä kuitenkin tuli vaikka lämmitystä mainostettiin. Sähköt saadaan kuitenkin tarvittaessa omasta generaattorista. Saunarekka on osa sirkuskaravaania. Ja vessan kun Tähti vielä saisi niin kaikki olisi hyvin. Meitä oli neljä kaveria, jotka löysimme väliajalla lähimaastosta sopivan kolon, mutta kaikilta se ei käy yhtä rennosti. Sinne jäi komeat tagit hangelle.

Kommentit:

Ääni- ja valotekniikkaan panostaminen olisi ihan ehdottomasti kehityshankintojen ykkössijalla..!
Monet hyvät numerot kärsivät suuresti luokattoman huonosta äänentoistosta ja lähinnä surkuhupaisasta valaisusta...
-Opa


.

Eläinnäyttelyt talvisin | Menageries in the snow

Eihän nämä nykyaikaiset sivuille päin leviävät asuntovaunut mitään uusia keksintöjä olekaan. Tässä on kuva Sariolan eläinnäyttelyautosta lumen keskellä. Siinäkin sivut työnnetään sisään kun lähdetään liikkeelle. On maaliskuinen ilta 1960. Ilmeisesti kuva on otettu Tampereella, koska kuvaaja on tamperelainen Paul Reinhardt. Sarioloiden varsinaisen talvitivolin toiminnan päätyttyä vuonna 1958, jatkettiin talvisaikaan kiertämistä tivolieläinten kanssa. Tällaiset kiertävät eläinnäyttelyt vierailivat mm. kansakouluilla, myös sirkusnorsu Pepitaa kierrätettiin vastaavalla tavalla talvisin.

Apurahoja – Grants

Ylen uutisissa oli muutama päivä sitten juttu apurahojen jakamisesta sirkustaiteilijoille. Valtion rahaa jakoivat Taiteen edistämiskeskus ja valtion esittävien taiteiden toimikunta. Kaiken kaikkiaan potissa oli vähän yli puoli miljoonaa euroa. Esimerkiksi Lapista löytyi varmaan monta onnellista. Täällä lisää aiheesta.

Kuvassa armoitettu klovni Pekka Maukonen Haikon kartanolla joskus vuosikymmeniä sitten. Hänellä ei siis ole mitään tekemistä näiden avustusten kanssa. Nykysirkuskuvia vain löytyy arkistostani niin vähän. Olipahan yksi niistä harvoista kuvista, jossa on lunta. Ja eikös Lapissa ole lunta?

Hals- und Beinbruch

Varsinkin vanhemmat sirkuslaiset ovat usein hyvinkin taikauskoisia. Kun sirkus lähtee kiertueelleen, ei kannata toivottaa onnea, vaan pitää huijata kohtaloa ja toivottaa Hals- und Beinbruch! Suomeksi se tarkoittaa Kaula ja jalka poikki, mutta sillä tarkoitetaan hyvää matkaa ja menestystä.

Sanonnan alkuperästä on monia tarinoita. Se yhdistetään usein hebreaan ja jiddishiin. Toisaalta se oli toisessa maailmansodassa yleisessä käytössä Natsi-Saksan Luftwaffessa. Hebreankielessä Haslacha we-Bracha tarkoittaa Menestystä ja siunausta. Sen oletetaan vain kääntyneen sirkuslaisten suussa jostain syystä tähän kammottavampaan muotoon vuosikymmenten ja -satojen aikana.

Uskallan nyt tässä kaikkien kuullen kuitenkin uhmata kohtaloa ja toivottaa Sirkus Finlandialle myös onnea tämän vuoden kiertueelle, joka käynnistyi 7.4.2013 Karjaalla. Sään haltijat olivat kuitenkin vähän pahalla päällä. Yläkuva on ensi-illan väliajalta kioskijonosta. Alakuvassa pystytetään telttaa seuraavana päivänä Tammisaaressa. Siellä minulle jopa toivotettiin hauskaa joulua. Ilmeisesti minä olin se pahan ilman lintu, koska lähdettyäni kuulemma aurinko jo pilkisti pilven raosta.

Tämän vuoden uusi show on mahtava. Kerron siitä myöhemmin lisää.

Paikan merkkaus

Kun sirkus saapuu uudelle kentälle, teltan paikka täytyy katsoa ensimmäiseksi. Sirkusleirin toimivuuden kannalta tämä on tärkeä toimenpide. Esimerkiksi Sirkus Finlandian teltta on halkaisijaltaan lähes 50 metriä, eikä sitä siirrellä pystytyksen jälkeen metriäkään.

Joskus pitää ensin ajaa lumi alta pois ja toivoa auringonpaistetta. Kun on löydetty teltan keskipisteen paikka, merkitään teltan ulkoreunojen sijainti sahajauholla. Vasta tämän jälkeen pääsevät autot ajamaan kentälle ennalta sovittuihin paikkoihin. Usein paikka käydään merkitsemässä jo edellispäivänä.