Linnanmäen opasvihkonen vuodelta 1965 oli painettu liitupaperille ja sivuja oli 48. Sen lisäksi oli erillinen lisälehti, missä oli esitelty kuukauden Peacock-ohjelma. Itse opasvihkosen keskiaukeama oli tiivistelmä Linnanmäen kohteista. Siinä oli pienillä lokeroiduilla mainoslauseilla esitelty huvipuiston laitteet, kerrottu aukioloajat, ym. Pääkirjoituksessa kerrotaan, että huvipuiston tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen ja mainitaan säätiön jäsenjärjestöt. Runsaasti tekstitilaa ovat saaneet huvipuiston side show’t eli Teatterihalli ja Kolibri-teatteri.
Kolibrissa esiintyi saksalainen Heinz Naumann perheineen ja tiikereineen. Jutun kuvituksessa on mukana uiva Sabra-tiikeri (kuva ylhäällä altaassa) sekä perheen yksikätinen poika Teddy (kuva ylhäällä keinussa). Teddy menetti kätensä 3-vuotiaana työntämällä sen kesyttämättömän karhun häkkiin ilmeisesti isäänsä matkien. Kolibriteatterin esittelyn jälkeen opasvihkosessa kerrotaan eläinesitysten historiaa vähän enemmänkin ja kerrotaan, millaista eläinten kesyttäminen oli ennen ja millaista se on nyt – siis 1965. Tekstissä esitellään saksalainen Hagenbeck modernin eläintenkesytyksen isänä. Jutussa kerrotaan myös, että herra Frank Taylor oli henkilö, joka ensimmäisenä otti käyttöön maneesiin rakennetun häkin.
Teatterihallissa esiintyi vuonna 1965 fakiiriksi itseään kutsunut intialainen Mr Vakil (kuva ylhäällä). Kyseessä oli taikuri, joka esityksissään käytti tehokeinona itämaista mystiikkaa sariin pukeutuneiden tanssijattarien muodossa. Vakilin itämaisten temppujen salaisuudet olivat esitteen mukaan sellaisia, että ”länsimainen järki ei sitä pysty ratkaisemaan..” Mr Vakil hankki itselleen tanssivia avustajia Suomesta ja tarina kertoo, että yksi heistä eli Anne-Mari meni myöhemmin naimisiin taikurinsa kanssa. He esiintyivät myöhemmin yhdessä mm. Intian pääministeri Indira Gandhille ja Etiopian keisari Haile Selassielle.
Ulkonäyttämöllä on useita ilmanumeroita. Yksi niistä oli kesäkuussa esiintynyt saksalainen mastoakrobaatti Rosita Monti (kuva ylhäällä). Hänen yli 45-metrinen mastonsa oli sellainen, että siitä oli ensimmäiset 30 metriä jäykkää kolmiomastoa ja loput taipuisaa mastoa. Hänet vedettiin köydellä miehissä kolmiomaston verran ja lopun hän kiipesi. Rosita Monti vieraili Linnanmäellä useamman kerran. Hänellä oli toinenkin numero, minkä hän teki näyttämöllä silloin kun sää esti mastoon nousemisen. Jossain vaiheessa Rosita perusti perheen ja lopetti esiintymiset. Joku sai hänet kuitenkin muutamia vuosia myöhemmin houkuteltua mastoon. Rosita putosi ja kuoli.
Kommentit:
Rosita Montin muistan hyvin vaikka olin silloin vasta 5–10 vuotias. Linnanmäellä käytiin joka kesä. Rositalla oli veli Jean Monti, joka myös akrobaatti ja teki vielä vanhoilla päivilläänkin mm. nuo Rositan tutut mastotemput. Jean nimesi tyttärensäkin edesmenneen Rositan mukaan ja sattumoisin löysin tämän nuoremman Rositan kotisivut. Hän vahvisti siellä asian ja juttelimme hetken ruotsiksi. Hän nimittäin asuu Ruotsissa
Veijo Minkkinen
No comments:
Post a Comment