Sirkus Piccolo 1989

Vuonna 1989 Sirkus Finlandia iski päällä leijuvaa lamaa vastaan miehekkäästi kolmella sirkuksella. Hyökkäys on paras puolustus. Senior ja Junior saivat pikkuveljen Sirkus Piccolon. Tämä juliste on jämsäläissyntyisen boheemin Sirkka Tikan siveltimestä. Signeeraus on vuodelta 1987. Kirjaintyyppi on sama kuin emosirkuksella.

Alakuvassa Sirkus Piccolon teltta ensimmäisenä vuotenaan. Ovensuussa seisoskelee Texas eli Jan Eklund, joka toimi Piccolon johtajana. Scanian kyljissä lukee Sirkus Finlandia. Piccolo-sanaa ei näy missään ainakaan tältä kantilta. Alimmaisessa kuvassa myös Texas Piccolon t-paidassa, mutta kuka on tämä kaunotar vieressä?

Teltan katsomoon mahtui parisataa asiakasta. Artisteja oli puoli tusinaa. Keitä ja minkälaisella ohjelmalla? Ehkä sekin joskus selviää.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Noi maneesi levyt mitä tos alimams kuvas näkyy pääty aikoinaa sirkus apolloon, muistan meinaa noi.
Monica Köngäs
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Jos en kovin paljon erehdy, Toi kaunotar vois olla vaikka (nyt heitän arvauksen) Bobonin nykyinen vaimo, Tiina.
Tuota telttaa pyöritettiin jälkeeen päin, Hantan, Ahrenssin Ressun kans pitkin Suomea. Muistan ainakin Talin tennis turnauksen, Kotkan meripäivät, parit häät. Kallella oli vuokra telttoja joka lähtöön. Käytiinpä kerran Seniorin teltta pystyttään joulukuussa Sodankylään, Oli jotkin voimalaitoksen harjakaiset. Mukana sillä lapin reissulla oli ainakin Texas, Pikku- Seppo, Aslak, Toro, Taisto.
Wille Ahrens 
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Voihan vide, tuli kirjoitus virhe äskeiseen. sehän oli Juniorin teltta siellä Pyssykylässä.
Wille Ahrens
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

.

Sirkus Florentino Ylöjärvellä

Sirkus Florentino poikkesi toissapäivänä Ylöjärvellä. Ryhdin vetiseltä kentältä löytyi sen verran kovaa maata, että punavihreä teltta oli saatu pystyyn. Pääsylippujen hinnat olivat 21–18 e aikuisilta ja 19–16 e lapsilta. Aurinko paistoi ja teltta oli tupaten täysi. Ohjelma kesti tasan kaksi tuntia väliaikoineen. Jään, lumen ja kuravellin vuoksi karuselli ja pomppulinna pidettiin piilossa.

Ohjelma oli välillä jopa mukaansatempaavaa vanhemmallekin miehelle. Päälimmäiseksi mieleen jäi Miss Stilyana eli Stilyana Tomova Bulgariasta. Hän esitti loistavan numeron kireällä vaijerilla hyppien, tanssien ja esiintymisasuaan vaihdellen. Hänellä oli myös toinen numero jalkajonglöörinä. Ilmeisesti samaa perhettä oli Ivan Tomov, jolla oli hauskan eloisa koiranumero.

Toinen miellyttävä muistikuva jäi itävaltalaisesta dressööri Franz Gärtneristä, joka esitti ponit ja eksoottiset eläimet. Kamelinumerossa oli kaksi kamelia, tai jos oikein muistan koulun eläinoppia, niin tuo yksikyttyräinen ei ole kameli vaan dromedaari. No, samaa sukua kuitenkin. Väliajalla oli maneesissa poni- ja kameliratsastusta. Halukkaat saivat kuvauttaa itsensä myös aran kanssa.

Unkarilainen Duo Bogdanov oli maneesilla kolmella numerolla. Ensin oli ilma-akrobatiaa, sitten vauhdikas hula-vanne-esitys Miss Elena -nimellä ja kolmantena numero yksipyöräisellä nimellä Mr Konstantin.

Taikuripari Duo Special London tulee myös Unkarista. Leijuva pöytä oli ihan hyvä, mutta muut taikatemput niin pienimuotoisia, että niitä ei saisi tuoda isolle maneesille. Heidän toinen numeronsa oli nopea asujen vaihto ja kolmas numero oli ilma-akrobatiaa. Numerot olisivat olleet huomattavasti parempia, jos heidän liikkumiseensa saataisiin lisää sulavuutta.

Sirkus Florentinolla oli nyt historiansa ensimmäinen ohjelmalehti myynnissa kahdella eurolla. Lehti on kooltaa 225 x 160 mm ja siinä on 20 sivua. Lehdessä mainittu Mr Rustam ei esiintynyt ainakaan Ylöjärvellä. Hän liittyy sirkusseurueeseen vasta tänään Raumalla. Ohjelmanumeroiden järjestys oli myös ohjelmalehdestä poikkeava, niinkuin yleensä.

Lisää kuvia Sirkus Florentinosta täällä.

.

Circus Sarrasani

Postikortti Solmu Mäkelän julistekokoelmista. Circus Sarrasanin perusti Hans Stosch -niminen klovni, joka käytti taiteilijanimeä Giovanni Sarrasani. Stosch (s. 1873–1934) muutti Radebeuliin Dresdenin lähelle 1901. Sirkuksen virallinen ensi-ilta oli Meissenissä 1902. Tämä juliste on juuri siltä vuodelta. Pikkukuvassa kerrotaan miten ankeasti sirkukset ennenvanhaan matkustivat. Pääkuva kertoo miten komeasti ja tehokkaasti moderni sirkus siirtyy paikkakunnalta toiselle. Sirkus kasvoi aikoinaan yhdeksi Euroopan suurimmista. Vuonna 1912 Sarrasani rakensi oman sirkusrakennuksen kotikaupunkiinsa Dresdeniin.

Pelle Jali Karhumäessä

Sotavuosina Karhumäen Tivolissa vierailleille sotapojille jäi mieliinpainuviksi muistoiksi ainakin kaksi klovnia. Toinen oli Pelle Augusti eli Nils Berkovits (1910–1981) ja toinen oli Pelle Jali eli Valto Aulamo. Jalin syntymäaikaa en löytänyt mistään, mutta Seura-lehdessä nro 3 17.1.1975 oli artikkeli otsikolla Pelle Jali eli Valto Aulamo on kuollut.

Tässä SA kuva-arkistosta löytyneet kolme kuvaa Pelle Jalista Vappuna 1942. Yläkuvassa ylitetään Kumsajoen siltaa. Kahdessa alakuvassa nähdään Pelle Jali esiintymässä.

Pistän tähän mukaan vielä lainauksen Tenho Tiilikaisen kirjoittamasta jutusta Etelä-Saimaa -lehdessä 14.3.2004. Se on selkeä kuvaus Karhumäestä:
Vuosina 1942–1944 sotatoimialueella Itä-Karjalassa toiminut Karhumäen tivoli on yksi erikoisuus sota-ajan viihdytystoiminnassa. Itse asiassa Karhumäen tivoli oli osa Suomen tivolia. Tivolin toiminta perustui J.A.F. Sariolan johtaman yksityisen tivoliyhteisön ja puolustusvoimien keskinäiseen sopimukseen. 
Sota ei häirinnyt tivolitoimintaa, eikä tivoli ollut koskaan kiinni. Se toimi koko ajan samalla paikalla, kauniilla, vanhalla huvipuistoalueella Kumsajoen mutkassa keskellä Karhumäen kaupunkia. Tivoli toimi aluksi kymmenessä lämmitettävässä teltassa. Kesätivolialueella oli muun muassa soittolava/huvinäyttämö ja sen edessä penkit, ulkoilmaravintola, ampumarata, pelihalli, karuselli, sirkus ja kabaree. Kumsajoen toisella puolella sijainneessa talvitivolirakennuksessa oli mm. sirkus, huvinäyttämö, vapaanäyttämö, kabaree, ampumarata, kanttiini ja pelejä. 
Näyttämötoiminta oli jaettu kolmeen eri osastoon: sirkus, kabaree ja huvinäyttämö. Sirkuksen kantavia voimia oli Pelle Jali, eli Valto Aulamo, jonka legendaarinen huudahdus oli "sateet tulivat, luteet menivät". Lisäksi oli joukko-osastoistaan komennettu voimistelijoita kuten Aapo Noponen, Matti Kaksonen ja Ale Saarvalta. 
Kabaree- ja tanssiesitysten tanssijat olivat yleensä oopperan balettitanssijoita, kuten mm. Into Lätti, Olavi Kuorikoski ja tanssipari Orvokki Siponen ja Klaus Salin. Raikuvimmat suosionosoitukset sai kertoman mukaan kuitenkin näyttelijä-laulajatar Lulu Paasipuro. Huvinäyttämöllä esitettiin kepeitä näytelmäkappaleita. Näyttämö oli lähinnä Yrjö ja Inkeri Halmevaaran perheteatteri. Näyttelijöitä olivat muun muassa Tuukka Soitso, Uuno Schultz, Vilho Karhu ja Kauko Helovirta (Hellström), joka aloitti esiintymisensä Karhumäen tivolissa jo 17 vuotiaana vuonna 1942.
Lähteet: Jatkosodan historia, osa 6 sekä Tivoli Sariolan nettisivut.

Ylläolevan tekstin myötä tuli selvyyttä myös alla olevaan valokuvaan, jonka esitin joskus aiemmin kysellen sen perään. Postikortti esittää jutussa mainittua tanssiparia Orvokki Siponen ja Klaus Salin. Lieneekö Orvokki sukua kolmannelle tunnetulle suomalaiselle klovnille Sivo Siposelle?

Kommentit:


••••••••••••••••••••••••
Nyt löytyi Pelle Jalin eli Valto Aulamon syntymäaika s. 29.5.1919 Lahdessa.
Tämä tieto lyötyi Viljo Korpelan kirjasta NIIN SE ON POIJAAT Viihdetaiteilijat sodissamme 1939–1945. Kirja ilmestyi 1991. Siinä on paljon tietoa ja kertomuksia monesta tunnetusta esiintyvästä taiteilijasta.
BG

••••••••••••••••••••••••

Korjataan tässä postauksessa pari nimeä. Tekstissä mainittu Aapo Noponen tarkoittaa Alpo Malista. Hän käytti esiintyessään nimeä Pelle Nopo ja siitä johtuen häntä usein nimitetään Noposeksi.
Tekstissä mainittu Ale Saarvalta on itse asiassa Ale (Aleksander) Saarvala. Hän oli telinevoimistelija ja voitti rekillä kultaa Berliinin kisoissa 1936. Hän muutti Kanadaan 1957 ja kuoli 1989.
MA
••••••••••••••••••••••••

.

Sota-ajan kuvia

SA-kuva-arkisto on nyt avoin kaikille netissä osoitteessa sa-kuva.fi. Tämä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä teko. Ainutlaatuinen kuvakokoelma sisältää lähes 160 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa vuosilta 1939–1945. Pääosan kuvista ovat ottaneet Päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden kuvaajat. Talvisodan kuvamateriaali on rintamamiesten omalla kalustollaan kuvaamaa.

Ylhäällä olevan kuvan nro 132208 tekstissä kerrottiin kuvan olevan Karhumäen Rintama tivolista (Suomen Tivoli) 11.7.1943. Siinä jonotetaan 5 markan hintaisia sisäänpääsylippuja tivolialueelle.

Tutkin pikaisesti tätä kuva-arkistoa ja sieltä osui silmään alla oleva kuva nro 95722, joka on otettu Rukajärvellä 26.6.1942. Kuvatekstissä kerrotaan, että kiertueen taikuri, Salme Mäkelä esiintyy ja pojilla on hauskaa. Harmi, että itse taikuria ei näy, sillä veikkaan, että kyseessä on viihdytyskiertueella ollut Solmu Mäkelä. Tietojen koodaaja ei ehkä ole uskonut, että jollain voisi olla tuollainen etunimi.

Pitääpä tutkia tuota arkistoa lisää. Kerron taas, jos jotain löytyy.