Onnea Calle

Yksi suomalaisen sirkuksen peruskivistä ei näytä vielä sammaloitumisen merkkejä vaikka parta onkin vähän vaalentunut vuosien myötä. Carl-Gustaf Jernström viettää syntymäpäiväänsä työn merkeissä. Vähän nirsoksi sirkustirehtööri on vanhemmiten tullut. Nykyään Calle istuu vain Mersun tai Rolssin rattiin.

Inkoon Fagervikissä syntynyt Calle aloitti sirkusuransa Ruotsissa. Hän oli 1967 keväällä Cirkus Scalassa telttamiehenä. Seuraavana vuonna titteli oli jo telttamestari. Scala kierteli myös Suomessa. Cirkus Scalassa Calle Leenansakin löysi. Muutamien muiden sirkusten ja yhden jätti-valaan jälkeen Sirkus Finlandia aloitti toimintansa 1976 eli 35 vuotta sitten.

Sirkuksen ohjat on nyt annettu pojalle ja Calle seuraa taustalla. Callen luonteella ei kuitenkaan istuta kotona kiikkustuolissa. Veri vetää tielle sirkuskaravaanin mukaan.

www.sirkusfinlandia.fi
.

Sirkusmuseo

Jos liikutte Jyväskylän suunnalla, pistäkää navigaattoriin osoite Ruuhimäentie 3, Lievestuore. Sieltä löytyy sympaattinen Nokkakiven huvipuisto. Sen vieressä toimii Sirkusmaailma-niminen Suomen ainoa sirkusmuseo.

Sirkusmaailma on viihdekeskus, jonka 600 neliön kokoisesta tilasta noin kolmannes on varattu sirkusmuseolle. Lisäksi tiloissa on pelihalli ja pelimuseo sekä minitivoli. Tiloja vuokrataan myös juhla- ja kokouskäyttöön. Erityisen suosittu se on synttäreiden pitopaikkana.

Kannattaa poiketa. Näytteillä on iki-ihania vanhoja julisteita, esiintymisasuja ja -välineitä, valokuvia jne.

www.sirkusmaailma.fi
www.nokkakivi.fi
.

Stork Wagenfabrik

Ylläoleva merkki osui silmiini yhtä vanhaa vaunua tutkiessa Sirkus Finlandian leirissä. Nyrkinkokoinen kilpi on valettu rautaan. Itse sirkusvaunu ei ollut enää alkuperäisessä asussa, vaan remontoitu useaan otteeseen.

Stork Wagenfabrik sijaitsi Soest-nimisessä kaupungissa Westfalenissa Saksassa. Firmaa ei ole enää. Se oli kuitenkin aikanaan yksi tunnetuimmista sirkusvaunujen valmistajista.

Englanninkielessä Stork taitaa tarkoittaa kattohaikaraa, mutta mitähän saksankielessä?

Hattara

Mistähän sekin johtuu, että juuri sirkuksissa ja huvipuistoissa syödään hattaraa?

Hattara on sokeria ja ilmaa. Sokeri kuumennetaan hattarakoneessa. Pyörivän liikkeen ajamana sula sokeri kulkee pienten reikien kautta säikeinä, jolloin se on helppo kietaista tikkuun tai paperikartioon. Hammaspeikot tykkäävät hattaroista. Niissä on kuitenkin vähemmän sokeria kuin monissa virvoitusjuomapulloissa. Noin 96–98 % hattarasta on ilmaa.

Nykyaikaisen hattaran keksivät 1897 amerikkalaiset William Morrison ja John C. Wharton. Keksijät kutsuivat tuotetta nimellä Fairy Floss. Nykyisin englanninkielinen nimitys on Cotton Candy.

Kuvassa hattaroita pyöritellään asiakkaille Sirkus Finlandian teltan sisällä vuonna 2003. Hinta näkyy olevan kaksi euroa.

Andrey Jigalov

Andrey Jigalov on mielestäni yksi parhaimmista klovneista. Häntä on verrattu Charlie Chapliniin ja Buster Keatoniin, sillä hän ei tarvitse suurta meikkiä eikä välineitä roolissaan. Isot vaaleanruskeat housut ja liian tiukka musta pikkutakki korostavat eleitä loistavasti. Hän on luuseri, joka voittaa kaikkien sydämet. Vaikka hän on ilkeä tai ärsyttävä ajoittain, hän pysyy viehättävänä. V-merkistä on tullut hänen tavaramerkkinsä. Varsinkin unkarilaisen Csaba Szegön kanssa esitettävä huilistinumero on loistava.

Andrey Nikolayevich Jigalov syntyi Tšeljabinskissä Neuvostoliiton Uralilla 21.4.1966 ja koulutti itsensä hitsariksi. Muusikon ja näyttelijän lahjat nousivat kuitenkin tavan takaa pinnalle. Niinpä hänen tiensä kulki lopulta Moskovan sirkuskouluun. Myös elokuvaa hän on kokeillut.

Jigalov on kahdesti palkittu Neuvostoliiton parhaana näyttelijänä. Hän on voittanut lukuisia palkintoja sirkusfestivaaleilla. Hän on esiintynyt monissa suurimmissa eurooppalaisissa sirkuksissa.

Kuvassa Jigalov tökkää sormella kolleegaansa David Lariblea Monte-Carlon sirkusfestivaaleilla 2006. Takana oikealla hymyilee Sirkus Finlandian Leena Jurvakainen.

clownalley.blogspot.com/2008/08/andrei-jigalov.html
.