Lisää Lattik-perheestä • More about Lattik family

Virolainen urkuri Aare-Paul Lattik lähetti mielenkiintoisia valokuvia sukunsa edustajista, joista on ollut puhetta täällä ja täällä. Aare-Paulin isoisä Nikolai Elmar Lattik, Aleksander Rudolf Lattik, Vladimir Lattik ja Rudolfin poika Valentin Lattik esiintyivät myös yhdessä taiteilijanimellä Четыре чорта eli Neljä Paholaista. Yläkuvassa vuodelta 1921 vasemmalla Vladimir, oikealla Valentin (5–6 -vuotias), alamiehenä Rudolf ja ylinnä Nikolai Elmar.

Tässä poseeraa Valentin Lattik vuonna 1918.

Valentin Lattik ja Aleksander Rudolph Lattik vuonna 1921.

Lisätietoa Aare-Paul Lattikista löytyy näistä linkeistä:
http://www.emic.ee/aare-paul-lattik
http://www.mariinsky.ru/company/orchestra/organ/lattik_aare/
http://www.youtube.com/user/aarepaul/videos?view=0&flow=grid&sort=da

.

Lasten Päivä – Children's Day

Lasten Päivän tapahtumat olivat vuoden kohokohta niin lapsille kuin aikuisillekin jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Tapahtuma kiersi suurimmissa kaupungeissa ja useimmiten kiertue päättyi Helsinkiin. Kokoonpano koostui useistakin tivoli- ja sirkusalan yrittäjistä. Ohjelma ja huvittelulaitteet saattoivat vaihdella paljon eri kaupungeissa. Tämän toiminnan veturina olivat eri lastensuojelu- ja vastaavat järjestöt. Tarkoitus oli kerätä varoja näiden järjestöjen toimintaan. Tapahtuman kierrättäminen oli raskasta ja kallista ja jo vuonna 1947 syntyi ajatus kiinteän huvipuiston perustamisesta. Myöhemmin siitä ajatuksesta syntyi Linnanmäen huvipuisto.

Yläkuvassa Lastenpäiväkulkue valmiina lähtöön syksyllä 1921 Aleksanterinkoulun pihassa Tampereen Kaakinmaalla. Etummaisessa vaunussa istuu lihavia leipuripoikia ja takana vaunullinen kaunottaria. Alla olevassa kuvassa Lasten Päivän kulkue ylittää rautatiesiltaa Tammelan puolelle Tampereen asemarakennuksen vierestä 1910-luvulla.

Sirkuspainijat

Näistä sirkuspainijoista oli juttua jo keväällä. Silloin tarkastelun kohteena oli Seurue Lampeyn ilmoitus 5.8.1921. Tämä ilmoitus on kuitenkin hieman aikaisemmin eli 1.8.1921.

Ilmoituspari osoittaa miten suuren joukon painijoita sirkus oli saanut haalittua kasaan. Siinä myöhäisemmässä ilmoituksessa mainittiin painijoiksi V. Siltala, Aug. Pursiainen, Osk. Henrikson ja Alex Järvinen. Tässä ilmoituksessa on lisäksi Alex. Müller, Aug. Jokinen ja Joh. Hamari. Erilaisia mestareita kaikki.

Painijat sirkuksessa

Tosiasiahan on, että sirkus toi Suomeen kreikkalais-roomalaisen painin. Se oli hyvin suosittu ohjelmanumero 1900-luvun alussa. Painijat olivat sirkustaiteilijoita. Näytösten lisäksi painikilpailuja järjestettiin joka kaupungissa. Yllä olevan ilmoituksen suuria tähtiä ovat V. Siltala, Aug. Pursiainen, Osk. Henrikson ja Alex Järvinen. Ilmoitus julkaistiin Kansan Lehdessä 5.8.1921.

Väinö Siltala oli syntyjään hämäläinen. Hänen pituutensa oli 202 cm ja painonsa 127 kiloa. Alla olevasta taiteilijakortin kuvasta päätellen en olisi halunut joutua häneen käsiinsä. Siltala kuoli 26.6.1925 vain 40-vuotiaana.

August Pursiaisella tarkoitetaan varmaan Alfred Pursiaista, joka aikoinaan paini Helsingin Reippaassa 75-kiloisissa.

Oskar Henrikssonin sukunimi pitäisi kirjoittaa kahdella s-kirjaimella. Hän edusti Helsingin Jyryä ja taisi olla parhaissa voimissaan joskus 1915.

Alex Järvinen (s. 26.6.1884)  otti osaa kahdesti maailmanmestaruuskilpailuihin, joista hän Helsingissä voitti hopeaa ja Berliinissä kultaa, molemmissa kisoissa hän paini luokassa alle 83 kg. Suomessa hän perusti Helsingin Jyryn. Vuonna 1911 hän voitti suomenmestaruuden Viipurissa käydyissä kilpailuissa.

Mutta mikä oli tämä Lampey? Ilmeisesti se oli sirkus, olihan siellä muutakin ohjelmaa kuin paini. Jo edellisvuonna Tampereella oli vieraillut Anthonius-Lampey Seurue samalla tontilla. Silloinkin oli paini yksi ohjelmanumero. Tosin palkinnot olivat silloin vain 500–1500 mk.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••
Noissa tiedoissa on korjaamisen varaa:
" Väinö Kustaa Siltala (8. joulukuuta 1885 Saapas kylä, Koski Hl – 26. heinäkuuta 1925 Koski Hl) oli tunnettu voimamies. Siltalan suku on isän puolelta kotoisin Padasjoen Auttoisilta, jossa isoisä oli torpparina. Siltala-sukunimi saatiin, kun pojat menivät kouluun ja heiltä kysyttiin nimeä. Kotipaikkaa kutsuttiin Sillantaukseksi ja Siltalaksi. Väinö Kustaalla oli pituutta 202 cm ja painoa enimmillään 146 kg. Hänet on haudattu Hämeenkosken Valkjärven hautausmaalle. "
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Kustaa_Siltala
Koski Hl synnyinkuntana, nykyinen Hämeenkoski.
•••••••••••••••••••••••••••••