Uusi Peacock 1956

Numerotyttö Lu Nova

Linnanmäen huvipuisto aloitti toimintansa 1950. Sirkusteltta oli yksi merkittävä osa huvipuistoa. Se oli armeijalta vuokrattu 300 paikkainen teltta. Sen nimi oli Sirkus–Cirkus. Eräs Lintsin ohjelmalehti käyttää siitä nimeä Peacock, mutta Peacock-nimi otettiin käyttöön vasta 1951. Ohjelmaa mainostettiin sirkusrevyyksi. Telttakin oli isompi, nelimastoinen ja sinne mahtui 750 henkeä ja näytöksiä pidettiin kaksi kertaa päivässä. Olympiavuonna 1952 hankittiin vielä isompi sinivalkoinen teltta. Nyt katsomoon mahtui 1000 henkeä, joidenkin tietojen mukaan 1200 henkeä. Nimenä oli Peacock-varietee. Tämä teltta oli käytössä kauden 1955 loppuun asti. Vuonna 1954 teltan nimi oli Sirkus Peacock. Ainakin sinä vuonna ei enää ollut pyöreää maneesia, ei myöskään isoja eläinnumeroita.

Vuonna 1956 siirryttiin teltasta upouuteen rakennukseen, joka nimettiin Peacock-teatteriksi. Rakennuksen tilavuus oli 16 800 kuutiota, josta varsto- ja työhuonetilaa 2 800 kuutiota. Mario Weber johti orkesteria ja Lu Nova toimi numerotyttönä.

Vuonna 1956 Peacockissa vaihtui ohjelma kuukausittain:
Angela & Fred Roby - vatsastapuhuja
Angele & Corinn - akrobaatit
Borra II - taskuvaras
Tommy Burke - akrobaatti
Bil & Bil - koominen akrobatia
Carlos - hyppylauta-akrobatiaa
Nic & Charly Carter - komiikkaa
Codreanos - lentävä trapetsi
Gautier's Excess Baggage - koiranumero
Fritschie - koominen akrobatia
Gladys & Söder - trapetsi
Eleonore Günter - kautsukki
Henrico & Lady - jonglööri
Original Hiller Girls - girl-baletti
Latona, Graham & Chadel - crazy-numero
Zarah Leander - laulaja
Leila & Invenius - akrobaattitanssijat
Marchitas - polkupyöräakrobaatit
Meta de Sota - tanssijatar
Los Ona - antipudistit
Professori Olgo - päässälaskunero
The Comedian Pepps - koominen akrobatia
Reijo Salminen - taikuri
Sicki - ekvilibristi
Tornedo - taikuri

Linnanmäen ulkoilmanäyttämöllä esiintyivät:
Les Biancas - trapetsi
The 7 Eagles - korkea vaijeri

Ohjelmalehdessä osuu silmiin taskuvaras, jonka kuvassa lukee Borra II ja kuvan alla Borac. Ilmeisesti latojalle on tullut virhe. Yksi maailman tunnetuimmista taskuvarkaista oli itävaltalainen Borra. Hänen oikea nimensä oli Borislav Milojkovic (1921–1998). Hän oli syntynyt Jugoslaviassa. Hänen kaksi poikaansa ryhtyivät myös taskuvarkaiksi ja käyttivät taiteilijanimiä Borra II ja Borra III.

Suomalaisesiintyjiä kesällä 1956 olivat vain Henrico eli Björn Gammals, tanssipari Leila & Invenius ja taikuri Reijo Salminen.

Taskuvaras Borra II

Jonglööri Henrico

Taikuri Reijo Salminen

Ruokaa

Olipa kerran suomalaisissakin sirkuksissa oma kokki, keittiö ja ruokailuvaunu. Ylhäällä pari kuvaa Sirkus Finlandian kanttiinista – tuokiokuvia 1980-luvun puolivälistä. Nykyään jokainen hoitaa omat sapuskansa omassa asuntovaunussaan.

Well – Valloissa isot sirkukset liikkuvat paikkakunnalta toiselle usein junalla. Junaa on joskus käytetty Suomessakin, muttei enää. Amerikkalaisen Ringling Bros. and Barnum & Bailey -sirkuksen junissa (alakuva) on mukana myös ravintolavaunut yksinomaan henkilökunnan käyttöön. Keittiössä häärii useita kokkeja ja ruokia valmistetaan monien eri kulttuurien edustajille. Ovet aukeavat aamukuudelta ja suljetaan myöhään illalla. Iltapäivällä pidetään pieni tauko. Ateriat ovat kuulemma kohtuuhintaisia. Sirkuksen ravintolavaunusta käytetään nimitystä Pie Car eli Piirakkavaunu tai Piirakka-auto. Piirakoita sieltä ei kuitenkaa saa. Mistähän sekin nimi johdetaan? Pie Car voi olla myös rekka-autoon rakennettu tai perävaunu.

Kaksi telttaa

Näinkin voi käydä. Samassa kaupungissa saattaa nähdä samaan aikaan kaksi Sirkus Finlandian telttaa. Kuten Oulussa heinäkuun lopulla. Sirkus Finlandia vieraili kaupungin toisella laidalla Kaukovainiolla ja Raatissa oli Qstock-festivaali rytmimusiikin ystäville. Festivaali oli vuokrannut käyttöönsä Finlandian varateltan.

Ei ne teltat ihan samanlaisia ole. Tarkkasilmäinen huomaa, että varateltan (alakuva) katolla olevat tähtien sakarat ovat teräväpiikkisiä, pääteltassa ne ovat pehmeämpiä pyöreäpäisiä. Pääteltan sivuseinässä kulkee aaltomainen keltainen viiva, varateltassa sekin on särmikkäämpi. Muuten ne ovat melkein samanlaiset.

Kuvista näkee myös, että pääteltta on kiinnitetty hiekkakenttään metalliankkurein. Varateltassa ei ole käytetty maahan iskettäviä ankkureita. Saman asian hoitaa isot betoniporsaat ja silloin ei tarvitse rikkoa kentän kaunista laatoitusta. Kummmankin teltan voi pystyttää molemmilla tavoilla.

Sirkus Finlandia 1993

Vuonna 1993 yleinen hätänumero 112 otettiin käyttöön, Suomen kansallisuustunnukseksi moottoriajoneuvoissa ja postiliikenteessä vaihtui FIN entisen SF:n tilalle, Bill Clinton vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan, viimeiset venäläiset sotilaat lähtivät Kuubasta, lama oli syvimmillään Suomessa ja Sirkus Finlandia lähti kiertueelle ihan uudella Petr Dubinskin ohjaamalla ohjelmalla, joka itse asiassa tuli suoraan Moskovan Suuresta Sirkuksesta. Sitä ei kuitenkaan mainittu koska sillä ei ollut myyntiä lisäävää vaikutusta.

Ouverture / Alkusoitto, kapellimestarina Josef Wojciachowski
Charivari / Alkuparaati
Petr Kuzmenko & Svetlana Pavlik / Trapetsitaitoa huipulta
Pavel Kochel & Viktor Koshman / Erikoiset jonglöörit
Matziros Gratchik / Klovni
Ascar Seilov / Pyöräakrobaatti
Kalle Jernström Jr / Jonglööri hevosen selässä
Sorokinit / Heittoakrobatiaa
Väliaika
Sirkusorkesteri
Muhtar Abakarov / Nuorallatanssin mestari
Klovni Gratchik / Huippuhauskuuttaja
Miss Anna ja tanssiva hevonen / Anna Jernström
Dementjevit / Erikoista akrobatiaa
Klovni
Svetlana Prokopieva / ja kissat trapetsilla
Sorokinit / Permantoakrobatiaa
Grande Finale

Yläkuvassa Calle Jr jongleeraa hevosen selässä. Alakuvassa Sirkus Finlandian juliste.

Jonglöörit sodassa

Puolustusvoimien sodanaikaisesta kuva-arkistosta löytyi pari jonglöörikuvaakin. Yläkuva on sot.virk. V. Pietisen ottama kuva Matti Jurvan viihdytyskiertueelta siellä jossain. Alakuvan on ottanut sot.virk.L.Johnsson Lappeenrannassa 17.8.1941. Esiintyjän nimeä ei ole kummassakaan kuvassa.Väittäisin, että artisti on Osmo Leivo tai Seppo Leivo vai molemmat. Päättäköön joku viisaampi.

Kommentit:

Molemmissa kuvissa jonglööri on Osmo Leivo. Osmon pikkuveli Seppo oli mukana myös viihdytysjoukoissa ja esiintyi jonglöörinä rintamalla mm. Karhumäen tivolissa 1943. Seppo jatkoi jonglöörin uraansa Kanadassa, jonne hän muutti 1952. Osmo kuoli 1960 ja Seppo 2006. 

.