Venäläiset viimeksi 1996

Taisi olla viimeksi 1996, kun venäläinen sirkus vieraili Suomessa. Nimellä The Great Russian State Circus seurue kiersi kuukauden aikana 13 kaupungin jäähalleissa. Sirkuksen tuottaja oli Suomen Ohjelma- ja Telttapalvelu, myynnistä vastasi Show Pähkinä Oy ja rankan teknisen toteutuksen suoritti Nuokun Sirkus. Kiertueen johtaja oli Kimmo Karikorpi ja Venäjän Valtion Sirkuksen kiertuejohtaja oli Aleksei Youdine. Lippujen hinnat olivat 70–120 markkaa. Seurueeseen kuului 60 taiteilijaa, teknistä henkilökuntaa 40, 9 hevosta, 5 merileijonaa, orkesteri ja baletti. Ajoneuvokalustoon kuului 7 täyspitkää rekkaa, yhtä monta pakettiautoa sekä kaksi linja-autoa.

Ainakin Kouvolassa ohjelmassa esiintyivät jonglööri-sisarukset Alexander ja Violetta Kiss, vaikka heitä ei mainita ohjelmalehdessä. He tekivät yhdessä loistavan numeron. Myöhemmin Alexander jatkoi soolona ja sisko Violetta meni opettajaksi Moskovan Sirkuskouluun jonglöörilinjalle. Violetta mm. valmensi kuuluisan Sergei Ignatovin, joka oli ensimmäinen, joka heitti 11 rengasta esityksessään. Ignatov esiintyi Tykkimäen huvipuistossa 1997. Alakuvassa istumassa Alexander Kissin poika Nikolai Kiss, jonglööri myös.

Kommentit:

Hieno oli kiertue ja" opettava."
Jouko Alho 
- - - - - - - - - - - - - - - - -

Helmiä lahden takaa

Monista yrityksistä huolimatta Suomeen ei ole vielä saatu arkistoa, joka keräisi ja huolehtisi siitä valtavasta määrästä aineistoa, joka pikkuhiljaa kulkeutuu kaatopaikoille vahojen sirkuslaisten perinnönjakojen yhteydessä. Mitä enemmän me tietäisimme menneisyydestä, sitä helpompi olisi kulkea tulevaisuuteen. Onneksi meillä on fiksuja naapureita. Ruotsin Sirkusakatemia on jo kauan säilönyt pohjoismaista sirkuskulttuuria jälkipolville nähtäväksi. Sieltä nämäkin kaksi julistetta ovat kotoisin. Kuka se sanoikaan, että sillä aikaa kun suomalaiset yrittävät läpi harmaan kiven, ruotsalaiset kiertävät sen?

Yläkuvassa yksi Cirkusakademienin julisteaarteista. Suomalainen Cirkus Panakos eli vajaat kaksi vuotta 1957–1958 ja katosi sitten kuin tuhka tuuleen.

Alakuvassa Suomen Tivolin Sirkuksen vanha juliste ilmeisesti ennen sotia, sillä taikuri Julius Sundman käytti nuorempana taiteilijanimeä Julius Leoni.

Menageri

Tämä ilmoitus oli Uusimaassa 5.5.1899. Olisikohan kyseessä Lisa Bono, joka kahdeksan vuotta myöhemmin joutui oikeuteen lapsensa surmaamisesta? Menageri oli usein osa sirkusta, mutta tässä L. Bono on liikkeellä vain eläinten kanssa.

Menageri (ranskaksi menagerie) tarkoitti alunperin villieläintarhaa. Ensimmäiset kirjalliset maininnat menageriestä ovat 1600-luvulta. Siis paljon ennen sirkuksen syntyä. Kuninkaalliset ja aateliset rakensivat Euroopassa tällaisia puistoja eksoottisille eläimille, joista tuli sitten myöhemmin modernien eläintarhojen esikuvia. Showmiehet hoksasivat ihmisten mielenkiinnon eläintarhoihin ja niin ne pistettiin pyörien päälle kaiken kansan nähtäväksi. Ensimmäinen onnettomuus kiertävässä menageriessä on kirjattu vuodelta 1703, kun tiikeri tappoi naishenkilön Wiltshiressä, Englannissa.

Sirkukset käyttivät ohjelmissaan paljon villieläimiä, joten luonnollisesti ne saivat muutamalla lisäteltalla muodostetteua kiertävän sirkuksensa yhteyteen myös kiertävän eläintarhan eli menagerin. Siinä sai näytösten välillä erillistä maksua vastaan käydä katsomassa lähemmin eksoottisia eläimiä. Myös kiertävillä tivoleilla Suomessa oli aikoinaan jokaisella omat eläinnäyttelynsä. Alakuvassa menagerie Fontvieillen sirkusrakennuksen takapihalla Monacossa viime tammikuussa.

Sebastianin alkutaival

Oikealta nimeltään hän on Seppo Tauriainen. Sirkus Finlandian vatsastapuhujan Sebastianin ura sirkuksessa alkoi 16-vuotiaana. Ensimmäisinä vuosina ei vielä maneesille ollut asiaa vaan työnkuvaan kuului teltan purku ja pystytys, lipunmyynti kameliratsastukseen ja monenlainen auttaminen. Lähimmäksi telttaa Sebastian pääsi tuodessaan hevosia maneesille Anna Jernströmin numeroon. Kaikenaikaa Sebastian kuitenkin haaveili omasta numerosta. Olihan hän taikonut jo 6-vuotiaasta alkaen.

Vuoden 2001 kiertueella presidentti Tarja Halonen tuli vierailemaan näytöksessä. Samana päivänä taikuripariskunta Finn Aspenin (Jorma ja Aino Airaksinen) välineistä huolehtiva maneesipoika joutui lähtemään maasta. Taikuri muisti telttapojan, joka päivittäin oli seurannut heidän numeroaan ja pyysi apua. Niinpä Sebastianin ensimmäinen kerta maneesilla taikuria auttamassa tapahtui presidentin läsnä ollessa, taikurin vaimolta lainatut housut jalassa!

Seuraavina vuosina Sebastian pääsi tosi hommiin klovnien Prof. Bluffon ja Don Christianin partnerina. Portugalilaisen Enrique Romeron härkätaisteluparodiassa vuonna 2004 Sebastian sai toimia härän takapuolena (kuva alhaalla). Kaikki nämä kiertueet ja esiintymiskokemukset valmistivat häntä esiintyjänä ja lopulta avasivat ovet myös kansainvälisiin sirkuksiin kaukomaita myöten.

Kommentit:

Jopa löytyi mielenkiintoinen tarina Seppo Tauriaisen alkutaipaleen retkist. Nyt hän on kiertueella Norjassa ja jo ammattiesiintyjänä. Hyvä - tarinaa voisi vaikka jatkaa teemalla Klovni Sebastian jatkaa . . . 

The Diorios surmanajajat

Surmanajajia on ollut varmaan siitä lähtien kun polkupyörä keksittiin. Hurjemmaksi se meni sitten kun moottoripyörät tulivat markkinoille. Onpa tässä hurjastelussa käytetty autojakin. Surmanajoa polkupyörälläkin näkee vielä nykyään. Ajoratana on ollut erilaiset lieriöt, pytyt ja pallot.

The Diorios surmanajoryhmä tulee Brasiliasta. He ovat Sirkus Finlandian vetonaula tänä kesänä. He ovat vetonauloja monessa muussakin sirkuksessa. Samalla nimellä nimittäin kiertää maailmalla kuusi ryhmää. Lähin niistä on Cirkus Maximumissa Ruotsissa. Kaiken takana organisaattorina on Daniel Chrystian Diorio. Ryhmän käytämä metallinen Globe of Death on halkaisijaltaan 4 metriä ja se painaa neljä tonnia. Pallon sisällä moottoripyörän nopeus saattaa nousta 80 km tunnissa. Ja sitten pallo halkeaa . . . . !

Sirkus Finlandian ryhmässä ajavat Jefferson Pereira da Conceicaio, Valter Fernando Alves Vianos, Davidson Leite Alvarado ja Alison Silva Cerqueira. Jossakin vaiheessa näytöstä kaiken hullunmyllyn keskellä keimailee vielä kaunotar nimeltään Anastasiia Polianska, joka tunnetaan myös hulahoop-numerostaan.

Surmanajopallossa on Suomessa ajettu kotimaisinkin voimin. Ainakin Mikko Leivo vaimonsa Heidi Sarpolan kanssa esiintyy teräslankapallossa. Heidi taitaa olla edelleen ainoa naispuolinen surmanajaja nykypäivänä. Ylhäältä avonaisessa pytyssä ajajia on ollut enemmänkin. Vanhoista surmanajajista nykysuomalaiset muistavat varmaan parhaiten nimen Onni Suuronen, joka vuonna 1971 otti mukaan myös poikansa Kalevin. Viimeiset surmanajonsa Onni ja Kalevi ajoivat vuonna 1995 Joensuussa. Alakuvassa Onni Suuronen pyttynsä pohjalla Tivoli Toivo Sariolan vieraillessa Tampereella vappuaattona 1963.