Suomen kansallinen elävän perinnön luettelo • Finnish national list of living heritage

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017. Sirkus- ja tivolikulttuuri ovat luettelossa mukana. Myös posetiivin soittaminen on hyväksytty samaan listaan. Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta neljä vuotta sitten. Sopimukseen kuuluu kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Nyt julkaistussa Suomen elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuina esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, juhlat ja tavat, ruokaperinteet, käsityötaidot, pelit ja leikit sekä luonto. Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin.

Sirkuskulttuuri
Perinteinen ja uusi sirkus elävät vahvoina Suomessa ammattilaisten ja harrastajien toteuttamina Suomalainen sirkuskulttuuri on ilmiönä laaja, se kattaa perinteisen ja uuden sirkuksen ammattilaisineen, moninaista harrastustoimintaa ja moninaisia esityksiä eri puolilla Suomea. Perinne on kehittyvää ja uudistuvaa, mutta myös säilyttävää. Sirkuskulttuuri siirtyy sukupolvien välillä harrastajayhteisöissä, koulutuksessa ja ammattilaisten välityksellä. Sirkusyleisö on laaja ja perinteellä on vahva yhteisöllinen identiteettitekijä tekijöilleen.
Hakijoina olivat Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen Nuorisosirkusliitto, seitsemän sirkusryhmää, kaksi perinteistä sirkusta (Finlandia ja Caliba), viisi nuorisosirkusta ja kaksi oppilaitosta.

Tivoliperinne Suomessa
Tivoli tarjoaa ihmisille mahdollisuuden päästä nauttimaan kiertävästä huvipuistosta laitteiden, pelien, esitysten ja herkkujen äärellä. Kiertävät tivolit ovat tuoneet vuosikymmenien ajan kansalaisten saavutettavaksi viihdettä, jolla on laaja kansainvälinen ulottuvuus. Suomalaisten tivolien kausi alkaa keväällä ja päättyy syksyyn. Tivolit kiertävät kauden aikana kymmenillä eri paikkakunnilla halki Suomen ja yhdellä paikkakunnalla ollaan tivolista riippuen muutamasta päivästä useampaan viikkoon. Perinne siirtyy perheyrityksissä ja tivolityöntekijöiden keskuudessa sukupolvelta toiselle ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta.
Hakijana oli Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten yhdistys.

Posetiivin soittaminen
Posetiivareita on ollut Suomessa 1800-luvun alusta lähtien ja yhä tänäkin päivänä perinne elää pienen yhteisön varassa. Arviolta noin 30–40 ihmisellä on hallussaan posetiivi, ja tunnettuja aktiivisesti soittavia harrastajia on kymmenkunta. Kyseessä on siis uhanalainen perinne. Ennen posetiivarit olivat etenkin tavallisen kansan ja köyhemmän väen viihdyttäjiä ja he esiintyivät kadulla. Posetiivareita voi nykypäivänä nähdä erilaisissa yksityisissä juhlissa, avajaisissa, kesätapahtumissa, toreilla ja markkinoilla sekä sirkusesityksissä. Posetiivin soittaminen on varhaisia populaarikulttuurin ilmenemismuotoja Suomessa.
Hakijana Suomen posetiivarit ry.

Kommentit:

Suomesta tuli Euroopan kolmas maa, jossa sirkustaide on saanut tämän arvostetun aseman Unescon kansallisen kulttuuriperinnön luettelossa.

.

Yksi taiteilijaeläke sirkustaiteelle – One of the artist pensions for circus arts

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tänä vuonna eri taiteenalojen edustajille 60 uutta taiteilijaeläkettä. Täysi eläke myönnettiin 42:lle ja osaeläke 18 taiteilijalle. Hakijoita oli tänä vuonna 517. Yksi eläke osui sirkus- ja estraditaiteen edustajalle. Eläkkeen sai Sven Berglund Raumalta.

Nykymuotoisia taiteilijaeläkkeitä on myönnetty vuodesta 1974 alkaen. Ministeriön päätös perustuu valtioneuvoston päätökseen valtion ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä sekä Taiteen edistämiskeskuksen ja valtion taidetoimikuntien asiantuntijalausuntoihin. Elinikäistä taiteilijaeläkettä maksettiin vuoden 2014 lopussa 1061 taiteilijalle.

Eläke myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta esittävänä ja luovana taiteilijana. Täysi eläke on 1328,69 euroa kuukaudessa ja osaeläke siitä puolet. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon myös hakijan varallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa.

Avustuksia sirkukselle

Valtioneuvosto on hyväksynyt hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teatteri- ja orkesterilakia siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan myös sirkustoiminta oikeuttaisi lain mukaiseen valtionosuuteen. Käykää lukemassa tarkemmin täällä.

Ihmetyttää vain miksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt tiedotteensa otsikolla Nykysirkus valtionosuuden piiriin! Eikö laki tulekaan koskemaan klassista sirkusta? Onko vain nykysirkus taidetta? Milloin alkuperäinen sirkus lasketaan myös taiteeksi?

Kommentit:

Sirkustaiteesta puhuttiin yleisesti vielä 90-luvulla. En tiedä, mistä tämä nykyinen klassisen ja nykysirkuksen erottelu johtuu ja kuka sitä ajaa. Sama, kun päätettäisiin, että baletti ei ole taidetta, ainoastaan nykytanssi on.
Eero Auvinen 

Tomi Purovaaralle potkut

Netissä liikkuu tieto, että uuden sirkuksen keskuksen Cirkon toiminnanjohtaja Tomi Purovaara on potkittu pihalle. Cirko – Uuden Sirkuksen Keskus ry:n hallitus irtisanoi työsuhteen sähköpostiviestillä perjantai-iltana. Purovaara vapautettiin työntekovelvoitteesta välittömästi. Irtisanomisperusteena oli, ettei "työsuhteen jatkumiselle ole perusteita". Vielä tähän iltaan mennessä ei Cirkon nettisivuilla ole pistetty asian suhteen tikkua ristiin. Tässä siis noudatetaan nykylinjaa eli ollaan hiljaa ja selitetään vasta sitten, kun asia leviää käsiin. Hiljaisuudella on vain paha tapa synnyttää huhuja.

Oheiset kuvat ovat viime syksyltä, jolloin Sari Lakso ja Tomi Purovaara esittelivät Cirkon ja Sirkuksen Tiedotuskeskuksen toimintaa Euroopan Sirkusjärjestölle ECA:lle.

Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus ry on vuonna 2002 toimintansa aloittanut yhdistys, jonka  tehtävänä on sirkustaiteilijoiden aseman parantaminen ja taiteenalan kehittäminen. Yhdistyksen ylläpitämä kansallinen CIRKO-keskus tukee ja kokoaa suojiinsa suomalaisen sirkustaiteen toimijoita ja projekteja. CIRKOn toimintaa tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki ja Suomen Kulttuurirahasto.

Tomi Purovaara (s. 1963) on Cirkon lisäksi työskennellyt vuodesta 1993 laajasti esittävän taiteen kentällä: Sirkuksen tiedotuskeskuksen johtajana (2006–2011), Ateneum-salin tuottajana (2004–2005) ja Sibelius-Akatemian konserttituottajana (2002–2004). Purovaara on kirjoittanut sirkuskirjoja ja julkaissut useita artikkeleja alan lehdissä.

Valitettavasti klassisen- ja nykysirkuksen välillä on edelleen, jos ei enää kuilua niin ainakin leveä oja. Monet sirkuksen vanhat parrat eivät tunne itseään tervetulleeksi tähän nuorten joukkoon.

Kommentit:

LEHDISTÖTIEDOTE, Vapaa julkaistavaksi 16.4.2012
CIRKO – Uuden sirkuksen keskukselle on valittu uusi hallitus 12.4.2012 alkaen. Uuden hallituksen  jäsenet edustavat sekä sirkusalaa että  media-, yritys- ja järjestökenttää.
Hallituksen puheenjohtajana toimii asianajaja Julius Parikka, varapuheenjohtajana sirkustirehtööri Petteri Jakobsson ja hallituksen muita jäseniä ovat mm. sirkustaiteilijat Sakari Männistö ja Kalle Hakkarainen.
CIRKOn hallintojohtajaksi on nimetty filosofian maisteri Mika Väyrynen 16.4.2012 alkaen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - -
"Monet sirkuksen vanhat parrat eivät tunne itseään tervetulleeksi tähän nuorten joukkoon." - Niin, eikös se ole vähän koko jutun ideakin? Ja, eikös sekin ole hyvä jos alalla on erilaisia vaikuttajaryhmiä. Esim. kirjoituksen aiheenna ollut henkilö on lähes 50v. Kovin on suhteellista tuo nuoruus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Cirkolaiset haukkuvat ja syyttelevät toisiaan julkisuudessa - ei järin hyvää "markkinointia"
tai ehkä kyseessä on jokin "käsitteellinen" pellenumero onhan kyse nykysirkuksesta:)

- - - - - - - - - - - - - - - - - -