Posetiivi sirkuksessa • Barrel organ in a circus

Risto Autio viihdyttää lippujonon asiakkaita Sirkus Finlandiassa 2004.

Suomessa posetiivareista on tietoja jo 1700-luvun lopulta, mutta ulkolaisten posetiivareitten varsinainen vyöry alkoi 1840-luvulla. Enimmillään ulkomaisia posetiivareita kulki Suomessa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan vuosiin. En ole koskaan nähnyt posetiivarin säestämää sirkusnumeroa perinteisessä sirkusteltassa esitetyssä näytöksessä. Oletan, että  jossain posetiivia on käytetty myös sirkusnäytöksissä. Joku artisti voisi nykypäivänäkin ottaa numeronsa säestäjäksi posetiivarin. Se antaisi mukavan vanhahtavan lisäpiirteen esimerkiksi vanhanaikaiseen asuun puetun akrobaatin esitykselle.

Näiden nuottien avulla syntyy musiikkia.

Viime vuosisadan alkupuoliskolle asti posetiivareita näkyi usein markkinoilla sekä tivolien ja sirkusten ympärillä soittamassa ja myymässä onnenlehtiä. Itse sirkusnäytökseen teltan sisällä en tiedä yhdenkään posetiivarin tuleen säestämään siellä esiintyvää artistia. Posetiivit menettivät merkityksensä radioiden ja gramofonien yleistyessä. Onneksi nykyään posetiivien ympärillä pyörii jälleen runsaslukuinen harrastajajoukko.

Hollantilainen Martine katu-urku vuonna 2010 Sirkus Finlandiassa.

Katu-urku ja posetiivi ovat mielestäni suurinpiirtein sama asia. Molemmat soittavat samalla periaatteella mekaanista musiikkia kampea käsin pyörittämällä tai sähkömoottorilla. Posetiivi kulkee yhden miehen olkapäällä, mutta katu-urku tarvitsee liikkuakseen vähän apuvoimiakin. Sirkus Finlandialla on kaksi katu-urkua. Niitä soitetaan joskus teltan ulkopuolella. Pienemmän Martine katu-urun näin 2010 Karjaan ensi-illassa teltan sisällä soimassa näytöksen alussa. Se oli sijoitettu esiripun alle maneesin reunalle. Se ei säestänyt kenenkään taiteilijan esitystä. Se toimi näytöksen alkumusiikkina. Ehkä se todettiin hankalaksi käyttää, koska myöhemmin sitä ei enää näkynyt.

Sirkus Finlandian isompi katu-urku vuonna 2007.

Kommentit:

––––––––––––––––––––––––––––––

https://www.posetiivi.fi/uutiset.html?175650

Tällainen kirja julkaistiin.

––––––––––––––––––––––––––––––

Ja Linnanmäellä oli joskus vesiurut. Hienoja suihkuja ja posetiivimusaa.

––––––––––––––––––––––––––––––

Posetiivarit
Facebook 2.8.2020.
Hämmentävä kuva sirkusteltta -blogissa, jossa Risto Autio soittaa posetiivia Sirkus Finlandiassa 2004.
Ristolla ei ole koskaan ollut tuollaista posetiivia rummuilla, ksylofoneilla ym. herkuilla.
Koneen tunnistan Teuvo Ylitalon Deleikaksi, joka näkyy esim. Pyörii kuin posetiivin sokka -kirjan kuvassa sivulla 251.
Mikäköhän tilanne on ollut, että Teuvon kone on ollut Finlandiassa?
Ilmeisesti kysessä on ollut kerta käynti tai muu tilapäinen juttu.
Valitettavasti asiaa ei pysty enää kysymään Teuvolta eikä Ristolta.
––––––––––––––––––––––––––––––
Kuvan meta-tiedot:
Posetiivari Risto Autio. Sirkus Finlandia Nokian Jäähallin kentällä 13.9.2004. Kuva - Photo: Kari Nieminen, info@reklaamikari.fi
––––––––––––––––––––––––––––––

.

Feikki sirkus • Fake Circus

Tässä palasia lehtien uutisista ja ilmoituksista. Kaikissa on käytetty sanaa sirkus, vaikka se ei mitenkään liity kyseiseen asiaan. Tässä syntyy väkisin ajatus siitä, että nykyihmisten suussa sirkus-sana tarkoittaakin jotain sekamelskaa. Käykääpä lukemassa vaikka täältä mitä sirkus  todellisuudessa on.

Mursu sirkuksessa • Walrus in circus

Sanokaa nyt viisaammat: olenko oikeassa kun sanon, että kuvassa on mursu, vaikka sillä ei ole syöksyhampaita? Kuvasin sen Pietarin Sirkuksessa 2012. Se oli aika lupsakka esiintyjä ja osasi muutaman tempunkin. Paljon vikkelämmät merileijonat esiintyivät myös samassa numerossa.

Mursu on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Urokset saattavat painaa jopa puolitoista tonnia ja kasvaa yli neljä metriseksi. Mursut ovat maapallolta vähenemään päin. Joskus muinoin niitä oli meilläkin päin. Esimerkiksi Ruotsissa on maaperästä löydetty jääkauden aikaisia mursun jäännöksiä.

Leo Frilander • Taikuri • Magician

Taikuri Leo Frilander esiintymisvuorossa Voimisteluseura Tampereen Sisun sirkusesityksessä Sampolassa 1980-luvun alussa. Taustamusiikista huolehti TTY:n soittokunta.

Leo Ilmari Frilander (17.5.1939–18.5.2003) oli yksi tunnetuimmista taikureistamme. Urallaan hän teki kunnioitettavan suuren työn taikureiden opettajana ja yhdistäjänä. Hän oli mukana Taikaneliössä ja liittyi jo varhain Suomen Taikuriklubiin. Leo saavutti 1970 Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa kolmannen palkinnon. Jorma Airaksisen kanssa he perustivat Tampereelle 16.5.1970  Viihdetaikurit ry:n. Jorman muutettua muualle Leosta tuli yhdistyksen puheenjohtaja 30 vuodeksi 1973–2003. Puheenjohtaja on tällä hetkellä taikuri Peter Daniels eli Pekka Pekkonen. Kouvolan Taikapäivillä  on jaettu Viihdetaikureiden  Leo Frilander Kiertopalkinto joka toinen vuosi huumoritäärisistä ansioista taikuuden saralla. Minä tutustuin Leksaan 70-luvun lopulla kun hän kävi opettamassa Tampereen Mini-Sirkuksen nuoria taikuuden saloihin. Moni muistaa hänet myös TV2:n lastenohjelman Sirkuspelle Hermannin taikurina vuosina 1978–1988.

Leo Frilander opettaa Tampereen Mini-Sirkuksen nuoria Sampolan Kerhohuoneella 1978. 

Taikurin käyntikortti oli tietysti pelikortti.

Taikurit vasemmalta lukien Leo Frilander, Raimo Patronen ja Timo Tiikkainen

Sirkus Finlandian vieraillessa Tampereen Nalkalan kentällä 2001.

.

Sirkus Finlandia • Lippukioski • Ticket booth

Sirkuksessa asiakkaan ensimmäinen kontakti tapahtuu lippukioskilla, tai kuten useimmat sitä nimittävät: kassalla. Sieltä saatu palaute määrittää usein illan onnistumisen. Tosin nykyään suurin osa lipunmyynnistä tapahtuu netin kautta. Kaikki kiertävän sirkuksen kalusto on tietenkin pyörien päällä. Pyörien takia pitää siis rakentaa koroke asiakkaille tai jotenkin pudottaa myyntiaukkoa alas. Joku maan tasalle laskettava kontti olisi asiakkaan kannalta miellyttävin vaihtoehto, mutta käytännössä ehkä vähän hankala.
Sirkus Finlandia täyttää ensi vuonna 45 vuotta. Tässä on näytillä heidän kassavaunujaan vuosikymmenten varrelta:

Sirkus Finlandia lähti liikkeelle 1976 tällaisella varustuksella. Ruotsalaiselta Circus Ray Milleriltä ostettu fasadi oli komea. Lippukioski ja muukin ajokalusto oli suomenlipun väreissä.

Kesällä 1981 lippukioski oli jo kasvanut jo kolme kertaa suuremmaksi.

Sirkus Finlandia organisoi 1982–1984 liikkeelle myös hieman pienemmän Sirkus Kalevan. Kuvassa asuntovaunusta junailtu lippukioski vuonna 1983. 

Tämä kassa toimi samalla sisääntuloporttina 1984. Keskeltä sisälle leirialueella ja kassat molemmin puolin. 

Tämä pröystäilevän kaunis pääportti on kuvattu Tampereen Mustassalahdessa 1988. Mielestäni koko Finlandian historian komein.

Sirkus Finlandia sai pikkuveljen Sirkus Finlandia Juniorin 1985–1991. Kuva on vuodelta 1988.

Kolmas Finlandian sirkuksista oli Circus Piccolo 1988–1990. Kuva on vuodelta 1990.

Vuonna 1994 Sirkus Finlandia esiintyi jo uusissa väreissä: sininen, keltainen ja punainen, eli samat värit kuin vuoden 1976 fasadissa. Nämä vaunut ovat palasia siitä kehumastani jättifasadista.

Vuonna 2003 oli käytössä iso kassavaunu, jonka lippuluukut saatiin laskettua alas, joten korokkeita ei tarvittu.

Tämä viimeisin lippukioski on kuvattu viime kesänä. 

Luin jostain, että monissa  maailman kielissä sanat lyhenevät vuosikymmenten ja -satojen aikana. Ihmiset käyttävät mieluiten lyhyitä sanoja. Englanti on kuulemma hyvä esimerkki siitä. Siitäkö se johtuu, että suomalaiset asiakkaat puhuvat lippukioskista, mutta sirkuslaiset käyttävät siitä sanaa kassa? Ruokakaupassa asioidessani minä kyllä käytän sanaa kassa, enkä tiedä sille muutakaan versiota. Paitsi pikkupoikana, kun käytin kuulemma sanaa "kaupan täti".


.