Suomipojat
Björn ja Markku kävivät tutustumassa Tukholman perinteiseen joulusirkukseen,
Cirkus Scottiin. Sirkus toimii Talvipalatsiksi kutsutussa suuressa 8-mastoisessa teltassa, joka on jaettu seinällä kahteen osaan. Teltan etuosassa on sirkuspuistoksi nimetty alue, missä on erilaisia lapsille suunnattuja aktiviteetteja, kuten poniratsastusta, karuselli, kasvomaalausta, nuorallakävelyä, taikuripiste ja uutena minikokoinen ’kuolemanpyörä’. Sen sisällä pääsi kävelemään turvavöihin kiinnitettynä. Uutta oli myös joulupukin tai tontun tapaamispaikka. Siinä oli hyvänä ideana toivelista, jonka lapset etukäteen täyttivät ja menivät sitten sen kanssa tonttua tapaamaan ja yhteiseen kuvaan.
Uutta oli myös etuteltan ruokailukuvio, mikä oli nyt toteutettu niin, että paikalla oli neljä katukeittiöautoa. Jokaisessa autossa oli oma valikoimansa, yhdessä makkaraa, toisessa hampurilaisia, kolmannessa pizzaa ja neljännessä pastaa. Yhteisessä käytössä oli kymmenkunta kahvilapöytää tuoleineen. Olutbaari ja sirkuksen kioskivaunu olivat erikseen. Etuosa oli kuin toimiva kylä, missä oli monenlaista aktiviteettia ja liikettä moneen suuntaan. Ohjelmalehtinen maksoi 60 kruunua.
Jättiläisteltan takaosassa oli sitten sirkus, mihin mahtui arviolta yli 2000 katsojaa. Katsomoon oli huonojalkaisen vaikea nousta. Ohjelma kesti vartin verran ennakkotietoja pitempään eli 2,5 tuntia ja yksi syy siihen saattoi olla näytöksen televisiointi ja sen mukanaan tuomat kommerverkit.
Itse ohjelma oli monipuolinen ja jännittävä. Jännityksestä piti huolta valtameren takaa tullut ryhmä, mikä esitti eri nimillä korkean vaijerin numeron, hurjan surmanajonumeron kuudella ajajalla ja kaksoiskuolemanpyörän.
Tyyliä ja taitoa ja kauneutta edusti kiinalainen
Chang Li Troupe, mikä teki kaksikin numeroa ja vauhdista piti huolta etiopialainen Ikarisryhmä
Melu Boys ja ennen kaikkea salamajonglööri
Viktor Krachimov. Taskuvarkaalle ja klovnille ainakin sunnuntain päivänäytös vaikutti hieman haastavalta. Erilaisen hevosnumeron tekijä
Guillome Assire Becar sen sijaan onnistui tehtävässään.
Juontajana toimi
Robert Bronett, sirkustirehtööri ainakin kolmannessa polvessa. Säestyksestä huolehti 8-miehinen näyttävästi esille oleva orkesteri, missä oli kaksi laulajaa. Itse näytöksessä joulua edustivat 8 kaunista tonttutanssijaa, ja kahden poron vapaanumero, missä toinen teki jopa muutaman askelkuvion
Markku Aulanko.
Cirkus Scottin kalustoon kuuluu useampia perinteisiä puisia sirkusvaunuja, joista vuonna 1953 rakennettu oli teltan sisällä tarjoiluvaununa. Sirkus on saanut valtiolta tukirahaa vaunujen entisöintiin. Kokonaisuus oli katsomisen arvoinen ja kun vielä näytöksessä kohtaamamme sirkusakatemian jäsen
Clas Söderberg tarjosi kyydin laivalle, niin saimme rauhassa katsoa esityksen loppuun.
Clas Söderberg ja Björn Gammals.
Laivalla oli sitten vuorossa
Duo Abromovin ilmaesitys, jonka menomatkalla katsoimme alhaalta ylöspäin ja paluumatkalta suoraan hyvin ikkunasta ylhäältä alaspäin. Ilmateline sattui olemaan suoraan hyttimme ikkunan kohdalla. Yökerhossa kävimme katsomassa ainoastaan tosi vauhdikkaan sirkusteemaan sovitetun tanssiesityksen.
BG & MA
.
