Sunday, 3 June 2018

Esa Östberg ylösalaisin • Upside down

Kysymys: Mikä tämä esine on? 
Vastaus: Ergonomisesti oikein muotoiltu nastoitettu ja iskunvaimennettu käsilläkävelykenkä!

Turkulainen Esa Östberg kertoo: ”Olin 1980-luvulla intoa täynnä oleva 30-vuotias liikuntaa harrastava puhelinasentaja, taidemaalari ja kolmen lapsen isä. Ihailin jo lapsena Speden ohjelmia ja niissä esiintyviä kykyjä. Erityisesti jäivät  mieleen turkulaiset Suomisen veljekset jotka kävelivät käsillään. Oli vain kolme tv-kanavaa ja esiintyminen niissä takasi kansallisen huomion välittömästi. Kuuluin trampoliiniryhmään Trampo-71. Käteni murtui trampoliinilla kun olin 15-vuotias. Minulla oli kova tarve olla kuuluisa. Olin Posti- ja lennätinlaitoksella asentajana. Aloin kävelemään käsilläni. Jonkin ajan kuluttua alkoi molempien käsien keskisormet puutua. Kyselin asiasta lääkäreiltä. Eräs ortopedi kertoi sen johtuvan epäergonomisesta käsien asennosta kävellessäni. Suunnittelimme kengät, joissa oli ergonominen muotoilu, asento ja iskunvaimentimet. Heti helpotti ja aloin kävellä päivittäin noin 5 km.
Ensin tuli päänsärkyä, mutta se meni vähitellen ohi kun kroppa tottui väärinpäin olemiseen. Otin yhteyttä Spedeen, joka innostui asiasta ja unelmani tv-esiintymisestä toteutui. Olin myös yhteydessä Guinnesin ennätysten kirjaan sekä USA:laisiin sponsoriehdokkaisiin. He innostuivat myös. Teimme Speden kanssa käsilläkävelyohjelman talvella 1983 Helsingissä ulkona keskustassa, joten kehitin kenkiin talvinastat ja kivaa oli. Spede sanoikin aina: ”pääasia, että on kivaa”. Jatkoin kävelyä 5 km/päivä ja tunsin olevani valmis tekemään uuden maailmanennätyksen käsilläkävelyssä. Entinen oli Wienistä Pariisiin 1900-luvun alussa. Tekijä oli tietääkseni jalaton kaveri. Minulla oli tarkoitus lähteä Jacksonwillestä Los Angelesiin, ottaa perhe mukaan ja suorittaa ennätys ennen kuin lapseni olisivat kouluiässä. Sitten vähitellen alkoi tuntua kovenevaa kipua katkennessa vasemmassa kädessäni. Menin taas tutulle ortopedille ja hän kertoi, että se johtui virheasennosta joka oli tullut kättä operoitaessa murtumien jälkeen. Värttinäluu oli hänen mukaansa pidentynyt 2 mm, kun se oli kasvanut kiinni. Ehdotin hänelle, että katkaistaan myös kyynärluu, jotta siitä tulisi saman mittainen. Ortopedi sanoi, että  Suomessa lääkärit eivät katko käsiä, jotta niillä voisi kävellä varsinkaan kun jalat toimivat normaalisti. Lopetin käsilläkävelyn.
Aluksi tuli vieroitusoireina kovia päänsärkyjä kun aivot olivat tottuneet ylimääräiseen verenpaineeseen väärinpäin ollessani.””On myös hauskoja yhteensattumia. Edesmennyt kaverini Ville oli perustamassa trampoliiniseuraa Los Bombbolinos. Sen kunniapuheenjohtajana ja nimen keksijänä oli taiteilija Simo Salminen. Hän alkoi kerran minun kävellessäni ja pomppiessani käsilläni trampoliinilla kertoa:  ”Ei tuo vielä mitään. Näin kerran telkkarista kun joku mies käveli Helsingin keskustassa pitkin katuja käsillään keskellä talvea erikoisilla kengillä, joissa oli nastat. Vaikka kuinka yritin kertoa, että se olin minä, niin ei vaan mennyt perille. Hän vaan intti, että ei kun siis TV:stä tuli. Sitten riemu repesi kun hain kengät ja hän tajusi tilanteen koomisuuden.”
”Valmistuttuani sirkustaiteen ohjaajaksi käytin kenkiä lasten kanssa sirkusleireillä ja vuoden 2010 paikkeilla toinen kenkä hävisi johonkin Varsinais-Suomeen. En muista tarkemmin paikkaa, mutta jos joku sen löytää ja palauttaa, niin lupaan 100:n euron löytöpalkkion”,  kertoo Esa Östberg.
Lähde: Markku Aulanko.


Kommentit:

Kuvissa näkyvät nastat on kiinnitetty kenkiin klemmareilla ja kumilenkillä vain tätä kuvausta varten. Oikeasti ne kiinnitettiin muttereilla!.
MA

.

4 comments:

Klovni Sebastian said...

Olipa hauska lukea tällainen aivan uusi ja erikoisempi tarina.

Anonymous said...

Huom: Näissä kuvissa nastat on kiinnitetty klemmarila ja kumilangalla. Se on tehty vain kuvausta varten. Oikeassa elämässä ne kiinnitettiin aikanaan mutteriruuvilla. MA

Anonymous said...

Huom: Näissä kuvissa nastat on kiinnitetty klemmarilla ja kumilenkillä. Se on tehty vain kuvausta varten. Oikeassa elämässä ne kiinnitettiin mutteriruuvilla. MA

Anonymous said...

Muistan tuon Spede-ohjelman lapsuudestani ja aloin etsimään tietoa, miten ennätysyrityksessä lopulta kävi. Harmi että lopputulos oli tuollainen, mutta tulipahan selvyys.