Jaromir Joo • R.I.P.

Tsekki Jaromir Joo (30.8.1955–20.2.2021) oli jonglööri ja nuorallakävelijä. Hän oli sirkuslainen jo kahdeksannessa polvessa. Hänen isoisällään oli aikoinaan Tsekkoslovakian suurin sirkus. Myöhemmin Jaromirille tuli rakkaaksi eläimet, varsinkin tiikerit. Samettivallankumouksen jälkeen Jaromír Joo jatkoi perheensä perinteitä ja perusti yrityksensä, joka on kiertänyt maata vuodesta 1996 nimellä Cirkus Jo-Joo. Hän oli eläinrakas sirkuslainen, joka synnytti omin käsin yli 30 siperiantiikeriä elinaikanaan. Tsekkoslovakian aikaan hän esiintyi ympäri maailmaa aina Mongoliaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Suomessa Jaromir esiintyi useasti. Ensimmäinen vierailu oli Turun Talvisirkuksessa 25.12.1984–1.1.1985. Ohjelmalehdessä näkyy taiteilijanimet Duo Joova ja Duo Jarumir. Vuonna 1992 Sirkus Finnstarissa tasapaino-ohjelmalla kireällä vaijerilla. Vuosina 1993–1994 hän kiersi Suomea omalla sirkuksellaan, Sirkus Prahalla, jonka Suomeen tuottajana toimi Sven Berglund. Jaromir Joo kuoli koronan uuvuttamana 65-vuoden ikäisenä kovan taistelun jälkeen covid-19:n kanssa. Jaromír Joo jätti jälkeensä vaimonsa Marcelan, kaksi lasta Patrikin ja Marcelan sekä lapsenlapset Patrikin, Jaromírin, Danielin, Marcelinkan ja Rafaelin. 

Sirkus Praha Lieksassa 1993.

Prahassa painettu juliste 26 x 56 cm.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kepeät mullat, Jaromir :) Monta valokuvaa ja muistoa on yhteisiltä vuosilta 1992 (Sirkus Finnstar) ja 1993 (Sirkus FunFun). 
T: Jussi (em. sirkusten mainostaja jne.).

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Pistä muutama kuva postiin. Laitan ne näkyville.

Terv. Kari Nieminen

info@reklaamikari.fi

050 557 5922

PL 454, 33101 Tampere

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Amedeo Folco • R.I.P.

Amedeo Folco Sirkus Finlandia 1985.

Amedeo Folco, yksi 1900-luvun suurimmista norsuvalmentajista, kuoli Prahassa 7.2.2021 Covidin seurauksena. Korona-pandemia on vienyt maailmasta jo 2,5 miljoona ihmistä. Se vain tuntuu pahalta, kun se osuu rakastettuun, monien tuntemaan artistiin. Varhaisina aikoina pelle ja jonglööri Amedeo Folco oli erittäin karismaattinen taiteilija. Hän oli myös hyvä hevosten ja eksoottisten eläinten kouluttaja. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan esityksistään norsujen kanssa. Usein näytöksissä olivat mukana myös vaimo Franziska (Francesca) Althoff tai tytär Adriana. Amedeon tyyli oli ainutlaatuinen. Alussa hän tarjosi erittäin dynaamisen numeron, sitten 2000-luvun alussa mikrofoni kädessään, istuen katsojien keskellä, hän pani norsut toimimaan radalla vain äänen avulla. Amedeo Folco oli maneesin valtias tarttuvalla hymyllä. Hän osasi myös välittää intohimonsa tyttärensä Adrianan lisäksi myös pojanpoikaansa Amedeo Junioriin. Amedeo Folco oli kuollessaan koronaan 84-vuotias. Hänet haudattiin Tsekissä 19.2.2021.

Amedeo Folco Sirkus Finlandia 1985.

Monet Folcon suvun edustajat ovat esiintyneet Sirkus Finlandiassa. Vuonna 1984 ryhmä Jimmy & Adriano Folco & co esitti mm. argentiinalaista folklorea, jongleerausta 8 hengen ryhmällä ja klovneriaa kuuden pellen voimin. Taiteilijanimet olivat Los Indios, Les Erminios ja Paolos. Vuonna 1985 ohjelmassa oli 6 hevosta ja 3 norsua. Numeroissa esiintyivät Amedeo Folco ja hänen vaimonsa Franziska Folco, joka oli Franz Althoffin tytär. Vuonna 1986 Folcon muka olivat jälleen norsut ja hevoset Sirkus Finlandia Seniorissa. Folcon norsut esiintyivät myös Sirkus Finlandia Juniorissa, mutta kouluttajana oli M. Plumpe. Vuonna 1995 Folco-suvusta oli Suomess 14 jäsentä ja nuorimmat heistä edustavat jo viidettä sukupolvea sirkusareenalla. Cheyennes-intiaaninumerossa nähtiin Kristian (9-v.), Edith (11-v.) ja Natasia (3-v.) Folco. Vuoden 2001 vetonaula FInlandiassa oli tunnettu klovni Jimmy Folco.

Amedeo Folco Sirkus Finlandia 1986.

Barbe's Diabolo Co

Onkohan tämä Barbe's Diabolo Co -ryhmä esiintynyt joskus Suomessa, kun heidän taiteilijakorttinsa löytyi suomalaisesta museosta? Tuo surmanajokirnu näyttää kovin harvalta. Jos se olisi umpinainen, sitä ei pystyisi seuraamaan maan tasolta. Nämä kolme herraa kuuluivat ryhmään. He ajoivat kirnun sisällä polkupyörillään, vai onko tuo oikeanpuoleinen moottoripyörä? Ja minkä takia sana "diapolo"?

.

Lisää Lastenpäivästä • More Children's day

Ruotsalaisen Trolle Rhodinin Zoo-Cirkus Lasten päivänä Kemissä 1950.

Tässä vielä lisää kuvia Lastenpäivän vietosta pari sukupolvea taaksepäin. Onnen rahat, keräysmerkit, rintamerkit, rahakkeet, poletit – niillä oli monta merkitystä ja käyttöä hauskanpidossa. Lastenpäivän tapahtumissa oli useimmiten mukana myös tivolit ja sirkukset,

Tässä rintamerkki Suomen ensimmäisistä Lastenpäivistä 27.5.1907. 

Tässä toinen rintamerkki 26,9.1909. Miten näitä käytettiin?

Kuvanveistäjä Gunnar Finnen 1924 suunnittelemat Onnen rahat Lastenpäivälle. 

Tässä ollaan lähempänä nykypäivää. Lastenpäivän huvikentillä nämä kelpasivat peliautomaatteihin yms.

.

Lasten Päivä • Children's day

Lastenpäivän juhlakulkue Eteläsatamassa Saunakadulla (Laivasillankatu) 11.5.1909. Kulkueen keskellä näkyy useita Pierrot-tyylisiä klovneja valkoisissa asuissa.

Lasten Päivä oli kansallinen juhlatapahtuma, joka kopioitiin meille Ruotsista 1907. Lasten päiviin liittyi mm. arpajaisia, tansseja sekä tivoleita ja sirkuksia, yms. Kaupungin halki kulkeva paraati oli tärkeä osa juhlapäivää. Tapahtumilla kerättiin rahaa lastensuojelutyölle. Ruotsissa Barnens Dagia oli järjestetty vuodesta 1905 lähtien. Lasten päivää vietettiin useissa kaupungeissa – ei aina samaan aikaan, eikä ihan joka vuosi. Tässä muodossa ei Lasten Päivää enää vietetä.

Lastenpäivän kulkue Tammelan sillalla Tampereella joskus 1910-luvulla. Ovatkohan matkalla uudelle Hippos-kentälle.

Lastenpäivän juhlakulkue Pohjoisella Esplanaadikadulla 1913. Taustalla vasemmalla Kanavaranta 1 - Katajanokanlaituri 1. Etualla valkoinen Pierrot hevosen ohjaimissa.

Lastenpäivät elokuussa 1922. Taustalla oleva rakennus on Läntinen Viertotie 24b (Mannerheimintie 46).

Vuonna 1924 Lastenpäivän kulkueen taustalla Merikatu 1. Äärimmäisenä oikealla kapea kaistale Neitsypolku 1:tä. Lavalle on aseteltu seisomaan komea kirahvi. 

Tämä ilmoitus oli Hämeen Yhteistyössä 9.8.1949. Lasten Päivän Huvikenttä on saapunut Tampereen Hippokselle. Ulkolmanäyttämöllä oli paljon ilmaista katseltavaa ja tivolikentältä löytyi myös Taikuriteltta, jota isännöi taikurimestari Solmu Mäkelä. 

Lastenpäivän kulkue Porthaninkatu 6:n ja 8:n kohdalla noin vuonna 1950.

Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.1950. Linnanmäki oli aluksi nimeltään Lasten Päivän huvipuisto. Wikipedia kertoo Lasten Päivän nykypäivästä näin: Lasten Päivän Säätiö (ruots. Stiftelsen Barnens Dag) on suomalainen säätiö, joka on perustettu virallisesti toukokuussa 1957. Se ylläpitää ja kehittää omistamaansa Linnanmäen huvipuistoa ja kerää varoja suomalaiselle lastensuojelutyölle. Säätiö oli alun perin myös Tykkimäen huvipuiston omistajana ja myöhemmin puiston omistavan yhtiön osakkaana, kunnes luopui osuudestaan 2005.
Kansainvälinen lasten päivä (myös lapsen oikeuksien päivä) on YK:n yleiskokouksen aloitteesta vuodesta 1954 vietetty kansainvälinen vuosipäivä. Päivän ajankohta vaihtelee maittain. Useissa maissa, myös Suomessa sitä vietetään 20. marraskuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1959 hyväksyttiin Lasten oikeuksien julistus ja 20. marraskuuta 1989 Lapsen oikeuksien sopimus.
Suomessa päivä merkittiin Suomen UNICEFin aloitteesta lastenpäivän nimellä kalentereihin 1990-luvulla. Aluksi ajankohtana oli lokakuun ensimmäinen maanantai, mutta vuodesta 2002 lähtien päivää on vietetty 20. marraskuuta nimellä Lapsen oikeuksien päivä. Vuodesta 2020 lähtien se on päätetty merkitä kalenterihin myös liputuspäiväksi.


.