2022 • Kate & Pasi • Tampereella • in Tampere

Kävin lauantaina Sorin Sirkuksessa. Helsinkiläinen nykysirkusryhmä Company Kate & Pasi esiintyi tamperelaisyleisölle numerollaan Suhde. Esitys kesti melkein tunnin ja nautin joka hetkestä. Loppuaplodien määrästä päätellen niin teki koko katsomo. Osia tuosta esityksestä olen nähnyt monasti jo aiemminkin, mutta tämä kokonaisuus oli todella hyvä. Se oli huumorilla höystettyä parisuhdeterapiaa. Poislähtiessä mietin, että kumpikohan heillä kotona määrää kaapin paikan. Sirkusartistit Katerina Repponen ja Pasi Nousiainen tarjoilivat sydämellisen ikkunan ihmissuhteeseen, jossa 50 kiloa painava pieni nainen peittoaa satakiloisen, painavan miehen. Suhde oli Taidetestaajien taide-elämys, jota kahdeksasluokkalaiset osallistujat ovat käyneet katsomassa ja arvioimassa tammikuun lopusta lähtien. Sorin Sirkus oli yksi Taidetestaajien pirkanmaalaisista vierailukohteista lukuvuonna 2021–2022.

Esityksen jälkeen yleisön haastateltavana Sorin Sirkuksessa 26.2.2022.

Duo Kate & Pasi Sirkus Finlandiassa 7.4.2012.

.

Aimo Leikas • Illusionisti • Illusionist

Tytöt ja Aimo Leikas Tivoli Skandiassa 1971.

Aimo Leikas (12.5.1947–3.9.1976) on täällä blogissa esiintynyt useamman kerran, mutta nyt sain pari uutta kuvaa. Haukivuorella syntynyt Aimo oli harvinaisen monitaitoinen esiintyvä taiteilija, joka lopuksi kiinnostui eniten vaarallisista ohjelmanumeroista. Hän hallitsi hyvin tasapainonumerot, vaijerilla kävelyn, yksipyöräisellä ajamisen ja jongleerauksen. Hän oli veitsenheittäjä, fakiiri ja kahlekuningas. Vaarallisimmassa päässä olivat giljotiini, hirttäminen ja venäläinen ruletti.

Tytöt ja Aimo Leikas houkuttelevat asiakkaita Tivoli Skandiassa 1971.

Uransa alussa Aimo Leikas esiintyi paljon veljensä Raimon kanssa. Heillä oli mm. yhteinen fakiiri-numero. Taitojen ja maineen kasvaessa Aimo esiintyi kesäkiertueilla muun muassa Sariolan, Suurosen ja Pellikan tivoleissa osana isompaa näytöskokonaisuutta tai omassa side show -teltassa. Talvisin kierrettiin Suomea lämpimämmissa sisätiloissa erilaisissa seurojentaloissa, ravintoloissa jne. 

Aimo osallistui myös Pohjoismaiseen Taikurikongressiin Helsingin Hotel Inter-Continentalissa 19.–21.9.1975. Kuva: Kyösti Leikas arkisto.

Kesän 1976 kiertueen viimeinen etappi oli Hartolan Markkinat 3.syyskuuta. Leikas sai houkuteltua katsomoonsa vain seitsemän asiakasta. Koko ohjelma meni hyvin kunnes tuli venäläisen ruletin vuoro. Aseeseen ladattiin sekä oikeita patruunoita että vaarattomia paukkupatruunoita. Revolveriin tuli tekninen vika ja sen rulla pyörähti yhden pykälän liikaa. Leikas osoitti aseella itseään ja laukaisi. Show päättyi siihen. Leikas menehtyi saamiinsa vammoihin sairaalassa. Poliisitutkinnassa selvisi, että ase oli epäkunnossa.

Vuonna 1968 painettu juliste toimi vielä 1975 pienin korjauksin.

Leikas ei käyttänyt itsestään sanaa "taikuri". Hän oli mieluimmin "illusionisti". Uskallankohan sanoa, että mielestäni ne ovat yksi ja sama asia. Sanakirjat sanovat, että illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusioksi kutsutaan myös taideteoksen, esityksen tai muun vastaavan synnyttämää todellisuusvaikutelmaa. Havaintoharha on väärin tulkittu aistimus, siinä on siis todellinen ulkoinen aistiärsyke, joka tulkitaan väärin. Ja siihenhän taikatemppujen esittäminen perustuu.

.

Suuronen • Surmanajo • Wall of Death

Taikuri Heikki Suikki eli Mr. Henry, Henkimaailman radiokauppias 

ja Onni Suurosen Surmanajo. 

Seppä Onni Suuronen (28.8.1923–9.1.2014) pääsi töihin Sarioloiden talvipaikkaan Keravalle 1947. Onni rakensi Sariolan tivoleiden surmanajajille surmanajopyttyjä ja ryhtyi Esa Paltilan innostamana itsekin kokeilemaan niitä. Ensimmäiset kokeilut Onni teki polkupyörällä koska ei ollut aikaisemmin moottoripyörällä ajanut. Hän siis oppi ajamaan moottoripyörällä surmanajokirnussa ja 1948 hän esiintyi jo Sariolan Tivolissa.

Onni Suuronen ja Rauno Laahanen.

Seuraavana vuonna Onni Suuronen ja Esa Paltila päättivät kuitenkin ryhtyä itsenäisiksi esiintyjiksi, joten he rakensivat oman pytyn, jolla lähtivät kiertämään maata. Uutena ideana päätettiin rakennuttaa surmanajopyttyyn sopiva auto, Auton ja moottoripyörän yhteisnäytös nähtiin Mikkelin talvimarkkinoilla talvella 1949–1950. Myös Linnanmäen avajaispäivänä 27.5.1950 he olivat mukana ja viipyivät melkein koko kesän.

Surmanajopytyn pystytys. Ylinnä Rauno Laahanen.

Onni ja Esa kiersivät Suomea yhdessä vielä muutaman vuoden. Silloin ilmeisesti he käyttivät jo nimeä Surmanajon tivoli. Alkuvuosina mukana liikkui myös esiintyviä taiteilijoita, kuten taikureita ja kahlekuninkaita, sekä tietysti erilaisia tivolipelejä. Sitten Suuronen osti Paltilan osuuden tynnyristä itselleen. Paltila puolestaan rakensi itselleen kuolemanpallon, jonka kanssa hän kierteli aina 60-luvulle asti. Suuronen jatkoi yksin. Välillä ajokumppaneina oli myös Veikko Pohlström ja välillä Matti Laaksonen. Nelisen vuotta Suuronen toimi myös Tivoli Toivo Sariolassa itsenäisenä yrittäjänä.

Onnin poika Kalevi Suuronen (s. 1953) tuli mukaan kuvioihin 1971. Noihin aikoihin toiminnan laajentuessa yrityksen nimeksi tuli Tivoli Suuronen. Vaimonsa Leila Suurosen kanssa Kalevi keskittyi erilaisiin huvilaitteisiin aikuisille ja lapsille sekä  onnenpeleihin.  Ensimmäinen iso huvilaite oli Tarantella-karuselli. Sukupolvenvaihdos tehtiin v. 1994. Jo 17-vuotiaana surmanajot aloittanut Kalevi astui vetovastuuseen ja viimeiset yhteiset surmanajonäytökset Onni ja Kalevi ajoivat vuonna 1995 Joensuussa. Onni Suuronen oli tuohon aikaan 72-vuotias. Vuonna 2004 Kansainvälinen tivoli- ja sirkusalan järjestö palkitsi Onni Suurosen hänen elämäntyöstään Kultaisen Ponin festivaalilla Italian Riminissä.

Aina ei mennyt hyvin. Useimmiten selvittiin mustelmilla ja pienillä ruhjeilla. 

Onneksi harvemmin sattui tällaista. Tämä lehtileike on vuodelta 1952.

Vuonna 2018 julkisuuteen sitten ilmestyi tällainen viesti:
"Tivoli Suurosen liiketoiminta on päättynyt vuoden 2018 sesonkiin. 
Olemme siirtyneet viettämään ansaittuja eläkepäiviä. 
Kalevi ja Leila Suuronen"


Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Onnea Kaleville taiteilijaeläkkeestä!
Kalle

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

2022 • Yris & Enzo Cardinali

Enzo Cardinali

Viimevuotiset tutut Yris ja Enzo Cardinali tulevat jälleen Sirkus Tähden kiertueelle uusin tempuin 15.4.2022 alkaen. Sydämellisesti tervetuloa! Mielellään heitä katselee. Yris Cardinali taiteilee korkealla katonrajassa ja Enzo Cardinali jongleeraa niin että silmät ei tahdo mukana pysyä.

Yris Cardinali.

Yksi Euroopan tunnetuista sirkussuvuista on portugalilainen Gardinalin sirkusdynastia. Nyt taitaa olla jo seitsemäs sukupolvi sirkushommissa. Cardinaleja on Suomessa nähty aiemminkin. Vuonna 1949 Sirkus Sariolassa esiintyi akrobaattiryhmä The Cardinals, mutta kotimaaksi mainittiin Ranska. He olivat myös erinomaisia xylofonin soittajia. Mukana oli myös Neiti Cardinal, jonka braavureihin kuului eteenpäin heitetty voltti samalla hanuria soittaen. Olivatko he samaa sirkussukua? Nimen lopusta puuttui i-kirjain. Sirkushistoriasta löytyy myös muita samantyyppisiä nimiä – esimerkiksi Cardinale?

The Cardinals keskellä julistetta 1949.

.

Pellikat • Tivolin ammattilaiset • Funfair professionals

Ville Pellikasta en löytänyt kuvaa, mutta tässä hänen vaimonsa Elsa Pellikka naamioidun Garambon ihmeen eli Aleksander Casson lämpimässä seurassa Pellikan Tivolissa 1971.

Suomalainen tivolihistoria kätkee sisäänsä monia legendaarisia hahmoja. Yhdet monista tunnetuimmista lienevät Elsa ja Vilho "Ville" Pellikka. 

Osa ryhmäkuvasta, jossa Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Tivolin henkilökuntaan kuuluva Juli Lehtinen on mennyt kihloihin, ja henkilöstö on koottu sen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Eturivissä vasemmalla istuu Raija Pellikka ja hänen takanaan seisoo Elsa Pellikka.

Se oli 60- ja 70-luvuilla, kun kotimainen sirkustoiminta oli koomassa. Huvivero oli yksi suurimmista syistä. Monet tivolit ja markkinat tarjosivat kuitenkin hiukan apua esiintyville taiteilijoille. Pellikojen Tivoli Skandia oli yksi niistä monista tivoleista, jotka pystyivät tarjoamaan työpaikkoja. He pitivät  60-luvulla myös ampumatelttaa ainakin Toivo Sariolan Tivolissa. Lisäksi Pellikalla oli strip tease -teltta useilla markkinoilla vielä 70-luvullakin. Torimarkkinat olivat ennen tapahtuma, jota moraalinvartijat inhosivat. Erinomaisia vetonauloja olivat myös erikoiset eläimet ja eksoottiset ihmiset.

Löysin netistä myös tämän tosi vanhan kuvan eräästä toisesta Pellikasta. Sähkömiehenä ja elokuvakoneenhoitajana J.A.F. Sariolalle ja Suomen Tivolille yli viisitoista vuotta työskennellyt T. Pellikka kuvattuna maamoottorin (kuulamoottori) vieressä, oletettavasti 1920-luvulla. Ensimmäisenä tulee mieleen, että onko hän Ville Pellikan isä? 

Kuva:© Sariolan kokoelma, Keravan museopalvelut, Sinkka.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Ei ole todennäköisesti ko Pellikan isä.

Hienoja kuvia tivolihistoriasta!!!

Tapio Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Tässä vasemmalla Ville.

Jukka Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.