Virpi Kinnunen 9.10.1945–11.8.2014

Virpi Kinnunen sylissään Kosmoksen Keisari.

Tekstiili- ja lasitaiteilija Virpi Kinnunen siirtyi ajasta ikuisuuteen elokuussa 2014, samoihin aikoihin kun hänen rakastamansa sirkus vieraili Kangasalla.  Virpi Kinnunen ihastui sirkuksen maailmaan nähtyään meksikolaisessa sirkuksessa leijonankesyttäjän. Tämä tapahtui 1970-luvulla. Virpiä kiehtoi sirkuksen värimaailma ja estetiikka ja temppuihin liittyvä taito.

Virpi Kinnusen ominta alaa olivat Kuvakudokset. Niiden tekotapa oli sellainen, että ensin Virpi teki  aiheesta luonnollista kokoa olevan maalauksen. Sen päälle asetettiin läpinäkyvä kalvo ja siihen piirrettiin maalauksen värialueiden ääriviivat ja niin syntyi kuin värityskirjan kuva. Kuvaan Virpi merkitsi, minkä värisillä kuteilla mikäkin alue kudotaan. Näin syntynyt kalvo pistettiin käänteisessä asennossa loimien alle ja kutoja eli kankuri teki tekstiilin ääriviivakuvassa olevien merkintöjen perusteella.

Virpi Kinnusen sirkusaiheisen kuvakudossarjan nimi oli ”Elämä on sirkus”. Hän ajatteli, että Elämä itse on kuin sirkusteltta ja me kaikki sen taiteilijoita.

Ennen sirkussarjaa Virpi Kinnunen teki kuvakudoksia pariisilaisaiheista ja Afrikka-aiheista. Sirkus-sarjan jälkeen hän perehtyi toiseen värikkääseen kulttuuriin, romani-kulttuuriin.
Virpi emännöi 1980-luvun alkuvuosista lähtien Kangasalla ollutta värikästä pitsihuvilaa, Willa Kosmosta. Siellä pidettiin konsertteja ja tapahtumia ja sirkusteema oli monessa tapahtumassa mukana.

Kuvakudosten jälkeen Virpi Kinnunen innostui lasista. Hänen käsissään lasi sai uuden muodon. Kyseessä ei ollut lasinpuhaltaminen eivätkä perinteiset lasimaalaukset vaan värikkäät kolmiulotteiset lasiteokset. Niissäkin hän joskus palasi sirkusteemaan.

Markku A

Virpi Kinnunen

Virpi Kinnunen ei ole sirkustaiteilija. Tosin hän joskus arveli olleensa sellainen aikaisemmassa elämässään. Hän on lasi- ja tekstiilitaiteilija, joka hurahti sirkuksen lumoihin useiksi vuosiksi. Taitaa vieläkin digata sirkusta. Noiden sirkusvuosien aikana syntyi useita sirkusaiheisia teoksia. Esimerkiksi yllä olevat ryijyt vuodelta 1985. Ylinnä on työt Sirkusprinsessa ja valkoinen hevonen sekä Narrin nauru, ilveilijän itku. Niiden alapuolella työt Taiteilijan nuorallatanssi - arjen akrobatiaa ja Augustit - paljon melua tyhjästä.

Tekotapa on työläs: Ensin tehdään kuvasta luonnollista kokoa oleva maalaus. Sen päälle asetetaan läpinäkyvä kalvo ja piirretään ikäänkuin värityskirjan kuva, mihin merkitään ääriviivat ja eri pinnoissa käytettävät värit. Sen jälkeen kaaviokuva käännetään ylösalaisin ja muutenkin nurinpäin ja pistetään kangaspuihin ja toinen henkilö suorittaa varsinaisen kutomisen. Yhteen ryijyyn menee noin kahden ihmisen kuukauden työ. Virpi värjäsi itse langat.

Jo nelivuotiaana hän suunnitteli pakkasnenänlämmittimen Rauma-Repolan yövahdille herra Kuuluvaiselle. Pitkän teollisen uran jälkeen Virpi pisti designerin nutun naulaan ja loikkasi vapaan taiteilijan väljiin saappaisiin. Lasi- ja tekstiilitaiteilija ja terapeutti Virpi Kinnusen satavuotias pitsihuvila, Willa Kosmos, 25 km Tampereelta, Roineen ja Längelmäveden armaisten aaltojen hyväilyssä, on ollut Virpin taiteen satamana jo pitkään.

Alakuvassa Virpi Kinnunen äärimmäisenä oikealla kuvattuna Tampereen Koskikeskuksessa elokuussa 1988. Tilaisuus oli valtakunnalliseen Sirkusseminaariin liittyvä näytös. Hänen edessään punainen knallihattu päässään istuu Musta Harlekiini -kaupan silloinen omistaja Paul Schwartz.

Kommentit:

Luulisin että aihe vas.alhaalla kuvassa on Sirkus Finlandiassa esiintyneestä Loris Jarzista. Vanhan teltan kattokuviot, ja samanlaiset asut.
- - - - - - - - - - - - - - - - - 
Tässä tekstissä on parissakin kohtaa jonkinmoinen asiavirhe. Virpi Kinnusen tekemät tekstiilityöt eivät ole ryijyjä, vaan ne ovat Kuvakudoksia. Ryijyjen tekotapa on erilainen. Virpi on ollut hyvin tarkka nimityksestä. Alakuvassa on todellakin Loris Jarz, joka esiintyi joustavalla köydellä. Nainen hevosen selässä kuului unkarilaisen Richterin ryhmään. Kaikilla muillakin kuvilla on ollut oikeat esiintyjät malleina. 
MA
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -