Surmanajajat 3 Abbins

Kun Björn Gammals lopetti koulunkäyntinsä 16-vuotiaana keväällä 1952, hän sai esiintymissopimuksen Tom Hertellin kautta Suomen Tivoliin, Toivo "Topi" Sariolan osastoon. Hänet tunnettiin jo silloin nimellä Henrico. Ylhäällä olympiavuoden juliste, jossa Henricon kuva ylinnä oikealla.

Samalla kiertueella esiintyi koko kesän saksalainen surmanajoryhmä 3 Abbins. He ajoivat moottoripyörillä teräspallossa, peräti kolme henkeä yhtäaikaa. Julistekuva alhaalla vähän suurennettuna ja ryhmän mainoskortti.

Pohjolan Sanomat hehkutti Kemin Kasarmin kentällä ollutta esitystä: Ilmiömäinen oli myöskin Abbins-poikain huimapäinen ajo teräspallossa yksin, kaksin ja vielä polkupyörällä polkeva neitonen sekä neljäskin mies lisäksi seisomassa pallon keskellä. Siinä oli jännäämistä, mutta "aikataulu" piti kutinsa ja kaikki kävi mainiosti.

Kemissä ollessa meinasi käydä myös huonosti. Surmanajo tapahtui sisällä teltassa ja siihen aikaan sähkökaapelit ja -laitteet olivat vähän toista luokkaa, kuin nykyään. Kesken esityksen, kun kaikki kolme ajoivat pallossa, kaikki valot sammuivat yht'äkkiä. Siitä selvittiin kuitenkin pelkillä naarmuilla.

Kommentit:


Tervehdys Oulusta.
Saksalainen iso sirkus vieraili Kemijärvellä kesällä 1951 tai 1952. Drei Abbins oli viiden hengen ryhmä, josta kolme alkoi ajaa moottoripyörillä teräspallossa heijaten edestakaisin vierekkäin vastakkaisiin suuntiin noin metrin päässä toisistaan ja sitten ympäri katon kautta koko ajan kääntäen ajotasoa.Pallon halkaisijamitta oli noin 5m. Kolmas lähti alhaalta niinikään m-pyörällä ajaen ympyrää ja nousten sitten vaakatasolle. Neljäs henkilö, nätti nainen lähti ajamaan polkupyörällä ympyrää pallon pohjalla. Viides henkilö, tukevahko mies seisoi pallon pohjan keskipisteessä. 
Itse pääsin sisään jaksettuani notkua riittävän kauan teltan edessä,. Ko. nätti nainen oli myös teltan edessä lipunmyyjänä ja nähtävästi arvasi, että pöliännäköinen maalaispoika oli jo tuhlannut vähät rahansa toisarvoisiin tarkoituksiin. Ketään muita ei enää näkynyt ja nainen vinkkasi minut sisälle telttaan.
Myöhemmin sinä kesänä oli lehdessä uutista, että Kemissä olivat valot sammuneet kesken esityksen. Toinen pystysuoraa rataa ajanut Abbins jarrutti katossa, putosi pohjalle ja joku heistä sai surmansa. Nähtävästi joku taho halusi jatkaa hommaa hieman supistettuna.

Vanhoja uskomuksia

Sirkusyhteisölle on ominaista eri kansallisuuksien, rotujen, uskontojen ja eri kielten yhdessäolo. Sirkukseen on juurtunut joitakin rituaalinomaisia tapoja, jotka ulkopuolisesta saattavat tuntua vähintäänkin omituisilta, mutta joiden synnyllä saattaa olla kulttuurierot huomioiden vahvat perusteet. Säännöt sirkuksissa ovat aiemmin olleet hyvinkin ehdottomia, mutta tapakultuurin löystyessä muuttuneet höllemmiksi. Markku Aulanko on listannut näitä vanhoja sirkususkomuksia. Maaliskuun 29. postauksessa niistä mainittiin jo muutama – tässä lisää:

• Kiellettyjä puheenaiheita sirkusyhteisössä ovat uskonto ja politiikka.
• Sirkuksessa ei ole vaunun, puhelimen tai ohjelman numeroa, joka olisi 13. Se tulkitaan epäonnen numeroksi. Vanhempia ohjelmalehtisiä katsellessa huomaa, että tästä säännöstä on todella pidetty kiinni. Lehtisessä saattavat olla ohjelmanumerot 12. ja 14. mutta ei 13. Tätä sääntöä kierrettiin jättämällä ohjelmat numeroimatta.
• Kassavaunu asetetaan niin, että vaunun etureuna on hieman korkeammalla kuin takareuna. Tällöin tiskille asetetut kolikot vierivät sisälle vaunuun.
• Maneesi on esiintyjälle pyhä paikka. Sitä käytetään vain esiintymiseen. Maneesin poikki ei kävellä muissa asioissa vaan se kierretään.
• Maneesin reunalla ei istuta selkä maneesiin päin – ei edes esitysten ulkopuolella. Se on epäkunnioittavaa esiintyjiä kohtaan ja samalla menetetään kontrolli maneesissa mahdollisesti oleviin eläimiin.
• Toisen artistin esiintymisvälineet ovat pyhiä. Niihin ei saa koskea ilman lupaa.
• Telttaan eksynyt lintu tietää epäonnea. Ajatellaan, että myrsky repii teltan, jotta lintu pääsee vapaaksi. Valkoinen lintu tietää kuolemaa. Tämä ei tietenkään koske esityksessä käytettäviä eläimiä.

Tuo Sirkus Finlandian kassavaunu yläkuvassa näkyy olevan ihan vaaterissa. Pitäiskö nyt jonkun käydä huomauttamassa pojille, että kassavirtojen suuntaa voisi helposti muuttaa?

Alakuvassa Krenzola kymmenine lintuineen oli suosittu esiintyjä 2005. Eikä vaaraakaan aiheutunut, koska linnut olivat töissä sirkuksessa.

Kommentit:

Lisäksi sateenvarjoa ei saa avata teltan sisällä ja sisälle ei saa mennä sateenvarjo avattuna. Tietää epäonnea kun on kaksi kattoa päällä.
Kalle 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sirkus Finlandiassa ei saanut 70-luvulla soittaa Pallomaa. Se oli näet Cassiopeian musiikki hänen pudotessan Circus Scalan kupolista aikoinaan. 
Telttamestari Hans Conradsen totesi syystä ja seurauksesta. Kun joku kuulee Palloman radiosta kaikki alkavat odottaa onnettomuutta. Ja kun 50 ihmistä hermostuneina kävelee kehää ja odottaa, onnettomuus tulee takuulla ennemmin tai myöhemmin.
Kettil Cedercreutz 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muistan, että erään uskomuksen mukaan violettia esiintymispukua ei saa olla maneesilla, koska se tuo huonoa onnea. Eräällä uskaliaalla eläinten kesyttäjällä kyllä oli usein violetti asu, eikä huono onni tuntunut vaivaavan. Itsellä taas yksi upea violetti asu on jäänyt aina kaappiin... aivan vaan kaiken varalta :)
Klovni Sebastian

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kirjassaan Balleriina hevosen selässä Edith Kleinbarth kertoo myös vanhoista uskomuksista ennenvanhaan Saksassa. Esimerkiksi romaneilta ei saanut periä pääsymaksua. Se tiesi huonoa onnea. Asiakasjonossa kyömyselkäinen asiakas tuotti onnea sirkukselle, varsinkin jos sitä saattoi koskettaa huomaamatta. 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos päivän ensimmäinen asiakas kassalla oli mies se tiesi paljon porukkaa katsomoon sille illalle

Terhi M-E

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TV-mainontaa

Vähän hitaasti tuo video lataantuu, mutta tässä nyt Sirkus Finlandian tämänvuotinen TV-mainos. Vallan mainio 3D-animaatiopläjäys on tehty ArtFlow:ssa Pinjaisissa ja puikoissa on ollut Mats Holmberg.

Sirkus Finlandia on jo useamman vuoden käyttänyt myös televisiota mainonnassaan. Mainokset näkyvät alueellisesti kiertueen aikataulun mukaisesti. Tänä vuonna mainoksen pituus on 15 sekuntia. Tästä videopätkästä puuttuvat paikkakuntien nimet.

Maailman Sirkusliitolla uusi merkki

Federation Mondiale du Cirque eli Maailman Sirkusliitto on näköjään vaihtanut tunnustaan. Vanhaa merkkiä ei näy enää missään.

Richard Molinier suunnitteli alla olevan vanhan symbolin vuonna 2008 eli samaan aikaan kun liittokin perustettiin. Merkki valittiin yleisen kilpailun tuloksena.

Jokin aika sitten uusittiin liiton nettisivut ja siinä samalla otettiin käyttöön uusi yksivärinen merkki, jota on helpompi käyttää kuin edellistä kolmeväristä. Omasta mielestäni tuo ylläoleva uusi logo on parempi kuin vanha.

Maailman Sirkusliittoon kuuluvat tällä hetkellä seuraavat järjestöt:
Animal Interest Alliance,
Asociación Mexicana de Empresarios de Circo A.C. (AMEC),
Circus Federation of Australia,
En Piste,
European Circus Association (ECA),
Festival International du Cirque de Monte-Carlo,
Japanese Circus & Entertainment Association,
Outdoor Amusement Business Association, Inc. (OABA),
Acrobatics Association of Korea (AAK).

Pikalukua

Makuasioista ei sovi kiistellä, mutta mistään muustahan ei niin paljoa kiistelläkään kuin makuasioista. Koska sirkusten mainonnasta kuulee aniharvoin puhuttavan, niin otanpa aiheeksi tienvarsitaulut. Kun sirkus on tulossa paikkakunnalle, niin muutamaa päivää aiemmin sirkuksen etumies saapuu levittämään mainoksia. Tienvarsikyltit asetetaan vilkkaille liikennepaikoille ja pienempiä myymäläjulisteita liimaillaan kauppojen näyteikkunoihin. Molempiin tietysti kysytään luvat.

Myymäläjulisteissa voi olla tekstiä enemmänkin, koska niiden eteen on mahdollista pysähtyä lukemaan. Kun tienvarsijulisteen ohi ajetaan 40–100 km/h, niin siinä vauhdissa ei ehdi lukemaan kuin sanan tai kaksi. Taulun yleisilmeen on oltava sirkusmainen, jotta jo kaukaa voi arvata mistä on kyse. Mainoksen on erotuttava taustastaan. Ne pari sanaa, jotka halutaan autoilijan huomaavan on sijoitettava taulun yläosaan etteivät ne huku aluskasvillisuuteen. Tekstinä on käytettävä vain yhtä kirjaintyyppiä ja vain yhtä väriä. Negateksti on aina vaikeampaa luettavaa. Tekee myös mieli kysyä, onko Helsinkiin sijoitetussa taulussa pakko lukea Helsinki-Helsingfors? Eikö siinä riittäisi pelkkä Kaisaniemi? Mitä vähemmän tekstiä, sen parempi.

Euroopassa on paljon pitempään ja useammin mainostettu sirkuksia. Niinpä siellä on monessa maassa muotoutunut tiettyjä tapoja tiedottaa tapahtumista. Alakuvista näkee sikäläisten julisteiden rakennemallin selvästi. Sirkuksen nimi näkyy selvästi, sitten esiintymispaikka ja se alla vasemmalla ensi-iltapäivä ja oikealla viimeinen näytöspäivä. Kaikki muu on sitten pientä tuherrusta. Sama layout toistui saksalaisen Renzin Suomen kiertueella 2002. Suomalaiset eivät heti tajunneet mitä nuo numerot laatikoissa tarkoittavat, mutta näin olivat saksalaiset tottuneet päivämäärät ilmoittamaan. Eurooppalaiset osaavat lukea näitä julisteita nopeasti, kun kaikki tiedot ilmoitetaan aina samassa järjestyksessä.