Klovni Karandash (kuva ylhäällä) oli suurin tähti vuoden 1968 Moskovan Suuren Sirkuksen vierailulla Helsingissä ja Tampereella. Karandashista kerron myöhemmin lisää.
Yllättävää on se, että Bruno Nurmi-Johanssonia ei mainita missään. Monen muun toimen lisäksi hän hoiti kuulutuksia esiripun takaa. Taikurina ja vatsastapuhujana tunnettu Mr. Bruno hallitsi täysin venäjänkielen. Hän joutui sen vuoksi hoitamaan monia käytännön asioita, jopa hankkimaan sahanpurut. Bruno ansaitsee myös oman juttunsa myöhemmin.
Ohjelman esittelyssä kiintyy huomio alkuun ja loppuun. Alkuesittelystä käytetään nimitystä Prologi ja loppuparaatia nimitetään Epilogiksi. Kirjallisuudestahan nämä termit ovat tutumpia.
Vuoden 1968 ohjelmalehti on 32-sivuinen. Yli puolet sisällöstä on ilmoituksia. Silmiinpistävää on ravintolamainosten runsaus (23 ilmoitusta). Alkoholimainontaakin oli vielä siihen aikaan.
Maaliskuun 1. päivänä tässä blogissa oli juttua Moskovan sirkuskoulusta. Tässä vuoden 1968 ohjelmalehdessä kerrotaan asiat hiukan toisin. Täsä lehdessä kerrotaan, että Moskovan sirkus- ja estraadiopisto perustettiin 1927. Koulussa opiskelee nyt 450 sirkustaiteilijaa. Kouluun hakee vuosittain 2500 henkilöä, mutta vain 70–80 hyväksytään. Kaikki nyt Suomessa esiintyvät artistit ovat tämän koulun kasvatteja lukuunottamatta tiikerinkesyttäjä Aleksanderia.
Tiikerinkesyttäjä Aleksander kertoo lehdessä, että hänen 8 tiikeriään syövät esityspäivinä 80 kiloa jauhelihaa ja muina päivinä ne ovat dieetillä ja juovat litran maitoa kananmunan kera. Aleksanderilla on kokemusta myös leopardeista ja mustista panttereista.
Moskovan Suuren Sirkuksen palveluksessa kerrotaan olevan 7500 taiteilijaa, jotka kiertävät maailmaa 70–80 hengen ryhmissä. Vuoteen 1970 mennessä on Neuvostoliittoon tarkoitus perustaa 50 uutta sirkusta.
Areenan läpimitta on 13 metriä. Sen pohjalla on punaista savea kerros, sen päällä saven ja sahajauhon sekoitusta ja päälimmäisenä kerroksena sahajauhoa. Esityksen valaistukseen tarvitaan 65 lamppua, joiden teho vaihtelee 1000–3000 wattia.
Kommentit:
Moskovassa on ollut kaksikin sirkuskoulua. Toinen on perinteinen Moskovan sirkuskoulu ja Suomessa vierailleissa esityksissä on ollut kai perinteisesti siellä koulutettuja artisteja. Siellä opetetaan perustekniikkaa. Toinen on estradikoulun nimellä kulkeva ja minun käsittääksen sen funktio on se, että jo ammatissa olevat sirkustaiteilijat voivat harjoitella siellä itselleen uuden numeron ammattitaitoisessa ohjauksessa.
MA
...............................................
Tässä jutussa näkyy hyvin Klovni Karandashin tyypillinen hattu. Kyseessä on muodoltaan sokeritoppahatun mutta tyyliltään kulkurihatun musta yhdistelmä. Karandash oli tyypiltään kulkuriklovni. Hänen maskinsa on minimalistinen. Karandashin hattu samoin kuin aikaisemmin esitellyn Oleg Popovin lippalakki olivat vuonna 2002 näyttteillä Turun Linnassa maakuntamuseon järjestämässä Yhtä Sirkusta -näyttelyssä. Tai ehkä kyseessä olivat ne kopiot, koska varsinkin Popvovin hatulla on näyttelyesineenä kysyntää.
MA
Tässä jutussa näkyy hyvin Klovni Karandashin tyypillinen hattu. Kyseessä on muodoltaan sokeritoppahatun mutta tyyliltään kulkurihatun musta yhdistelmä. Karandash oli tyypiltään kulkuriklovni. Hänen maskinsa on minimalistinen. Karandashin hattu samoin kuin aikaisemmin esitellyn Oleg Popovin lippalakki olivat vuonna 2002 näyttteillä Turun Linnassa maakuntamuseon järjestämässä Yhtä Sirkusta -näyttelyssä. Tai ehkä kyseessä olivat ne kopiot, koska varsinkin Popvovin hatulla on näyttelyesineenä kysyntää.MA
ReplyDelete