Jonglööri

Varhaisimmat jongleeraukset tunnetaan hautapiirroksista muinaisesta Egyptistä noin 1900–1700-luvulta eaa. Keskiajalla Euroopassa viihdyttäjät esiintyivät matkalaisille etenkin pyhiinvaellusreittien varsilla. Sana jonglööri on ilmeisesti peräisin latinan sanoista iocus ’vitsi’ ja ioculor ’pilailla’ tai ’ilvehtiä’. Niistä on muodostunut muinaisranskan jogler ja keskiajan englannin jogelen. Jo ensimmäisissä sirkusesityksissä 1760-luvun lopulla jongleeraus oli vahvasti näkyvillä. Seuraavassa esitettävät termit kuuluvat klassiseen sirkukseen. Nykysirkusveijareilla voi olla omia termejään.

Puhutaan heittojongleerauksesta (toss juggling) ja tasapainojongleerauksesta (balance juggling).  Esimerkiksi yläkuvassa Henricon (Björn Gammals) numero oli yhdistelmä näistä. Kun esineen pysyminen tietyssä asennossa perustuu hyrrävoimiin, niin voitaneen puhua hyrräjongleerauksesta. Tähän kategoriaan kuuluvat lautasen tai pallon pyörittäminen sormen tai kepin päässä (spinning). Tällöin esine pyrkii säilyttämään asemansa niin kauan kuin pyöriminen jatkuu. Diabolon eli hiidenhyrrän pyörittäminen kahden ohjaintikun välissä olevan narun avulla voitaneen laskea myös tähän. Paholaisen sauva (devil stick) on noin metrin mittainen keskeltä ohennettu sauva, jota lennätetään ja pyöritetään kahdella ohjaintikulla. Jongleerauksessakin eri välineiden käyttö on alkanut eriytyä omiksi lajeikseen.

Heittojongleerauksessa sääntö yleensä on, että heitettäviä esineitä pitäisi olla enemmän kuin heittäviä käsiä. Jos näin ei ole, voitaneen temppuilua kutsua kontaktijongleeraukseksi tai esinemanipulaatioksi. Tempojonglööri-sana taas kuvaa tekemisen vauhtia. Siinä heitetään esineitä vauhdikkaasti. Kontaktijongleerauksessa kuljetetaan palloa kehoa pitkin ilman että sitä heitetään ilmaan.

Tasapainojongleerauksessa esiintyjä pitää tasapainossa itsensä varassa erilaisia esineitä. Saksankielisessä alan sanakirjassa on selitetty samana sanana Balance-Jongleur/Jongleur-Äquilibrist. Jos taas henkilö pitää itseään tasapainossa jonkun vempaimen (pyörä, vaijeri, rola bola) päällä, niin silloin mennään pois jongleerauksesta tasapainoakrobatian puolelle.

Erikseen on sitten jalkajongleeraus eli antipudismi. Tällöin sääntö potkittavien esineiden tai potkivien jalkojen lukumäärästä ei päde. Jos jalkajonglööri potkii tai pallottelee ihmisillä, niin temppuilua kutsutaan Ikariseksi leikiksi.

Jonglöörejä joidaan jakaa myös heidän tyylinsä mukaan. Esimerkkinä voisi mainita urheilu- ja gentleman-jonglöörit. Urheilujonglöörien esiintymisasuna voi olla shortsit ja heittovälineinä esimerkiksi tennismailat. Alakuvassa portugalilainen Rogerio Gonçalves Sirkus Finlandiassa 2004

Gentleman-jonglööri esiintyy tyylikkäässä smokissa tai frakissa ja temppuilee esimerkiksi biljardikeppien kanssa. Henrico käytti ihan alussa jonkinlaista shortsi-asua esikuviensa mukaan mutta muutti tyylinsä aika pian gentleman-jonglööriksi, mikä sopiikin hänelle paremmin. Lopullisen tyylin muotoutuminen kesti 6–7 vuotta.

Kommentit:

Jonglööripiireissä Gentleman Juggler tarkoittaa sitä, millä esineistöllä jonglööri työskentelee. Mainittiin biljardikepit, mutta lisäksi käytössä on esineitä, joita tavalinnen ihminen käyttää, kuten
kahvikuppeja, vateja, juomalaseja ja sen pillejä, silinterihattuja, sikarilaatikoita, pöytiä jne.
Tietysti hän on pukeutunut hienoon frakkiin tai smokkiin.
Henrico käytti jonglöörinumerossa klassista jonglöörivälineistöä kuten renkaita, kumipalloja jne. Tämä tyyli on lähempnä Rastelli-tyyliä, jota voi myös kutsua Avata-tyyliksi. Tietysti temppujen suoritusaste on sitten oma asiansa.
Kara, Salerno ja Adanos olivat varsinaisia Gentleman-jonglöörejä. Tänä päivänä hyvä edustaja
tähän ryhmään on Jeton (Jens Thorwächter), joka parhaillaan esiintyy Zirkus Kronen kiinteässä sirkusrakennuksessa Münchenissä. Viikon päästä tiistaina olen siellä katsomassa hänen numeroansa.
BG