Iloista Uutta Vuotta • Happy New Year

Paremmat ajat ovat edessäpäin. Korona on kohta voitettu. 2021 tulee olemaan hieno vuosi, vaikka muistamme vuoden 2020 kokemukset,

Riemukasta Tapaninpäivää • Happy Boxing Day

Sirkus Finlandian Joulupukki kehoittaa kiltteyteen myös Joulun jälkeen, 

vaikka kaikki ei oliskaan mennytkään ihan putkeen!

Hauskaa Joulua • Merry Christmas

Sirkus Tähden joulupukki osasi hyvin matkia Prof. Bluffon ääntä 2019. Kaikki sanoivat olleensa kovin kilttejä koko vuoden – paitsi pukki itse. Iloista Joulua teille kaikille!!!

Sirkusteltan osat 2 • Circus tent parts 2

Jatkan vielä reilun viikon takaista juttuani sirkusteltan osista. Tuosta kuvassa näkyvästä näyttämöstä käytetään nimitystä maneesi, joskus myös areena. Siitä ei ole tietoa kuka keksi pyöreän ratsastusmaneesin, mutta Philip Astley otti sen ensimmäisenä ratsastusnäytöstensä areenaksi ja sijoitti ohjelmiinsa myös erilaisia taiteilijoita, esimerkiksi klovneja ja akrobaatteja. Näin syntyi ensimmäinen sirkusnäytös 1768. Parhaimmaksi maneesin halkaisijaksi todettiin 13 metriä ja näin se on tänä päivänäkin. Kuvassa Sirkus Tähti 2020. Sirkusmaneesi on englanniksi Circus Ring, italiaksi ja espanjaksi Pista ja portugaliksi Picadeiro.

Sirkus Finlandian maneesipojat kokoavat podiumia vuonna 2016. Podium on korotettu lava maneesin keskellä. Sen avulla saadaan paremmin varsinkin eturiveissä istuvan yleisön nähtäväksi numerot, jotka suoritetaan matalalla, lattian tasolla. Väliaika on sopiva paikka purkaa tai asentaa podium. Finlandian podiumissa on vielä reunoilla tilaa vaikka hevosen juosta.

Piste on sirkuslaisten usein käyttämä sana, mutta sen merkitys riippuu usein siitä missä maassa se sanotaan. Joidenkin mielestä se on yhtä kuin maneesi ja toisten mielestä se on koroke, joka kiertää maneesia. Kukaan ei ole uskaltanut vielä vannoa minulle kumpaa sanalla Piste tarkoitetaan. Siispä minun mielestäni se on tuo koroke, jonka valaisimia maneesimestari Carlo Jarz tuossa kuvassa korjailee vuonna 2010. 

Sirkuksen fasadi on seinärakennelma maneesin reunassa. Sen takaa tai läpi tulevat artistit maneesille esiintymään. Kuva Sirkus Tähden ensi-illasta 2017.

Teatterin esirippu siirretään syrjään näytöksen ajaksi. Sirkuksessa se pysyy suljettuna koko näytöksen ajan ja avataan vain taiteilijoiden maneesille tulon ja poistumisen ajaksi. Tässä on menossa Diorios-ryhmän surmanajonäytös 2012.

Garderobi on esiintyjien lämpiö esiripun takana, Siellä taiteilijat voivat viimeistellä esiintymisasujaan ja suorittaa tarvittavaa lämmittelyä. Siellä myös säilytetään artistien tarvitsemaa rekvisiittaa. Tässä tuokiokuva Sirkus Finlandian garderobista 2012.

.

Vaihteeksi katon rajasta • In turn, from the roof border

Maneesipojat näyttävät tauolla miten maneesin pohja vaihdetaan 2010. 

Ignat Ignatov näyttää miten poni seisoo takajaloillaan 2010.

Moldovialainen Truppe Velencinc Sirkus Finlandiassa 2010. 

Kymmenen vuotta sitten sain omasta mielestäni loistavan idean. Halusin valokuvata sirkusnäytöstä Sirkus Finlandian teltan katonrajasta maneesin keskipisteen kohdalta. Sinne minua ei päästetty, mutta sain luvan hinata kamerani sinne. Sitten piti hankkia vielä langaton kaukolaukaisin, joka ylettyisi ainakin parinkymmenen metrin etäisyydelle. Ja eiku hommiin. Nuo kolme kuvaa ylhäällä ovat osa tulosta. Eli aivan turhaa puuhastelua. Eihän noista kuvista oikeesti näe mitä artisti esittää.

Tuosta viisastuneena sain jälleen loistavan idean. Seuraavana vuonna kiinnitin kameran puoleenväliin sirkusteltan mastoa. Ja nyt tulikin parempia kuvia. Tuossa alhaalla näkyy tuloksia. Nyt kuvista näkeekin mitä taiteilija tekee. Siispä myönsin virheeksi ideani ja päätin jatkossa ottaa kuvat ihan vaan maan tai istuimen tasolta.

Klovni Bonbon ja avustaja katsomosta 2011.

Catana Troupen vipulautanumero 2011. 

Gotys Clown klovnit Villin Lännen tunnelmissa 2011.

.

Korvaako hologrammi eläimet? • Does the hologram replace animals ?

Saksalainen Circus Roncalli perustettiin samana vuonna kuin Sirkus Finlandia eli 1976. Roncalli on ensimmäinen, joka on esityksissään ottanut käyttöön hologrammieläimet elävien sijaan. Sirkus lakkautti oikeiden eläinten käytön näytöksissään asteittain vuonna 2017. Yksitoista projektoria ja laserit marssittavat yleisön eteen esimerkiksi norsuja, hevosia, apinoita ja kaloja, jotka tekevät huikeita temppuja. Virtuaalitodellisuuden kautta projisoidaan villieläinten hologrammeja, jotka näyttävät olevan fosforoivaa pölyä. Tekniset laitteet on aseteltu niin, että yleisö näkee esityksen 3D:nä. Investoinnin hinta oli puoli miljoonaa euroa, Circus Roncalli kertoo Facebook-sivuillaan. 

Silmiini ei ole vielä osunut toista sirkusta joka käyttäisi hologrammieläimiä. Uskon niiden vielä lisääntyvän. Eläinten oikeuksia ajavat ryhmittymät toimivat tämän asian ympärillä aktiivisesti maailmalla. EU:n alueella toimii noin tuhat sirkusta, joissa on sekä villi- että kesyeläimiä. Suomen sirkuksissa saadaan käyttää koiria ja kotikissoja, poneja sekä kesyhevosia ja -aaseja, kertoo Aluehallintovirasto. Tulevaisuudessa varmaan vähenee eläinten osuus sirkusnäytöksissä. 

Muistetaan kuitenkin, että ensimmäinen perinteinen eli klassinen sirkusesitys syntyi 1768 ratsastusnäytöksestä. Siihen kuuluu ainakin hevoset. Muistetaan myös, että eläintenkouluttajan on pakko pitää eläimensä hyvässä psyykisessä ja fyysisessä kunnossa, sillä hänen oma toimeentulonsa riippuu yksinomaan siitä.

Kommentit:

Voi jos ihmiset ymmärtäisivät että suurimmalla osalla sirkuseläimistä on hyvät oltavat, varsinkin nykyään. Älykkäät eläimet, kuten koirat ja hevoset voivat paremmin jos niillä on tehtäviä ja aivojumppaa sekä tietyt rajat mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Mielenkiintoista on että esimerkiksi koirien agilityharrastusta ja -kilpailuja sekä hevosten koulu- este- laukka- ja jopa ravikilpailuja pidetään täysin hyväksyttävinä vaikka varsinkin korkeammalla tasolla kilpailevat hevoset elävät varsin steriiliä elämää ja suuri osa vuodesta menee kuljetusautossa maanteillä, tallijärjestelyt usenmiten eri joka kisapaikalla ja mahdollisuus vapaaseen ulkoiluun kunnon laitumilla harvinaista herkkua. Norsujen liikuttaminen sirkusalueen ulkopuolella taidettiin Suomessa kieltää vuosi pari ennen niiden täysikieltoa joka osittain perustui siihen että norsut eivät saaneet tarpeeksi liikuntaa. Aasialaiset norsut ovat vuosisatoja olleet käyttö- ja työeläimiä siinä missä hevoset, aasit, koirat jne. Samoin kamelit. Nämä eläimet eivät elä huonoa elämää sirkuksessa, se on vaan erilaista. Aidot villieläimet kuten suuret kissapedot on asia erikseen vaikka nekin älykkäitä ovat mutta luontaisesti suhtautuvat ihmisiin vähintäänkin varauksella.

Yrsa Helles

.

Sirkusteltan osat 1 • Circus tent parts 1

Sirkus Valentino voitaneen laskea keskisuureksi sirkukseksi. Klassiset sirkukset voi Suomessa jakaa esimerkiksi kokonsa perusteella. Suursirkuksilla on vähintään kahden tunnin ohjelma väliaikoineen, elävä orkesteri, maneesi halkaisijaltaan 13 metriä ja yli tuhannen hengen katsomo. Muut ovat keskisuuria- tai pikkusirkuksia. 

Sirkus Finlandian telttamiehet painavat ankkureita maahan Ylöjärvellä 2015. Ankkuri on useimmiten reilun metrin mittainen rautatanko, joka isketään maahan, niin että siitä jää näkyviin noin puolet tai kolmannes. Ankkureilla kiinnitetään maahan teltat, eläintallit, katokset yms. Niitä täytyy varoa sirkusleirissä liikkuessaan.

Finlandian mastot pystyssä Jyväskylässä 2017. Koneita ohjailee telttamestari Jimmy Johansson oikeassa reunassa. Mastot ovat sirkusteltan perusrunko. Ne kannattelevat sirkustelttaa ja niihin kiinnitetään kaikki artistien tarvitsemat laitteet ja valtaosa valoista.

Kyllä se vähän näyttääkin rätiltä tässä vaiheessa. Rätti tarkoittaa telttakangasta joka kiinnitetään mastoihin. Tässä kuvassa ollaan Kangasalla 2013.

Myrskytangoilla saadaan teltta ryhdikkääksi kestämään koviakin myrskyjä. Nykyajan uusissa teltoissa niitä ei enään tarvita. Kuva on Ylöjärvrltä 2015.

Ylöjärvellä ollaan edelleen,mutta vuonna 2018. Rondelli eli pikkutanko on rautatanko, jolla teltan liepeet saadaan nostettua sopivaan korkeuteen. Niiden varaan kiinnitetään seinäkankaat.

Kartingit ovat telineitä, joiden varaan rakennetaan amfiteatterin muotoinen nouseva katsomo eli gradenki. Kartinkien toinen pää lepää korkealla pukkien päällä. Kuva vuodelta 2018.

Sirkuskiertueiden reitit • Circus Tour Routes

Sirkuskaravaani kulkee Kristiinankaupungissa 13.8.2010.

Kaivelin arkistojani ja innostuin tutkimaan sirkusten kesäisiä matkareittejä. Kaikilta sirkuksilta ei vanhoja kiertuelistoja löytynyt – kaikki eivät ole niitä edes julkaisseet. Sirkus Finlandialta löytyi useita, mutta ei ihan kaikilta vuosilta. Finlandia perustettiin 1976. Alkuvuosina kiertuelista painettiin usein erillisenä mainoslehtisenä. Viime vuosina se on julkaistu sekä ohjelmalehdessä että esitteessä. 

_____________________________

Sirkus Finlandian kiertuelista 1984.

_____________________________

1982 Karjaa 17.4. – Inkoo 17.10.
1984 Karjaa 14.4. – Inkoo 21.10.
1985 Karjaa 13.4. – Inkoo 20.10.
1986 Hanko 20.4. – Tammisaari 5.10. (Junior)
1986 Karjaa 19.4.  – Inkoo 19.10. (Senior)
1987 Helsinki 15.4. – Inkoo 18.10.
1989 Karjaa 22.4. – Inkoo 22.10. (Senior)
1989 Hyvinkää 21.4. – Pohja 24.9. (Junior)
1990 Karjaa 21.4. – Inkoo 21.10. (Senior)
1992 Karjaa 29.3. – Helsinki 4.10.
1998 Karjaa 13.4. – Lohja 31.10.
1999 Karjaa 5.4. – Lohja 7.11.
2000 Karjaa 9.4. – Helsinki 5.11.
2001 Karjaa 8.4. – Helsinki 4.11.
2002 Karjaa 7.4. – Helsinki 3.11.
2003 Karjaa 6.4. – Helsinki 2.11.
2004 Karjaa 9.4. – Helsinki 31.10.
2005 Karjaa 9.4. – Helsinki 30.10.
2006 Karjaa 8.4. – Helsinki 5.11.
2007 Karjaa 8.4. – Helsinki 4.11. 
2008 Karjaa 5.4. – Helsinki 2.11. 
2009 Karjaa 8.4. – Helsinki 1.11.
2010 Karjaa 10.4. – Helsinki 31.10.
2011 Karjaa 9.4. – Helsinki 30.10.
2012 Karjaa 8.4. – Helsinki 4.11.
2013 Karjaa 7.4. – Helsinki 3.11.
2014 Tammisaari 12.4. – Helsinki 2.11.
2015 Tammisaari 10.4. – Helsinki 1.11.
2016 Karjaa 9.4. – Helsinki 30.10.
2017 Karjaa 8.4. – Helsinki 29.10.
2018 Karjaa 7.4. – Helsinki 28.10.
2019 Karjaa 7.4. – Helsinki 3.11.
2020 Karjaa 10.4. – Helsinki 1.11. (suunnitelma)
Karjaa 6.8. – Helsinki 1.11. (toteutunut)

_____________________________

Tuossa yllä lista Finlandian kesäkiertueiden ensi-iltapäivistä ja vuoden viimeisistä näytöspäivistä. Alkuvuosina listat poikkesivat toisistaan aika usein. Joskus oltiin Helsingissä jo keväällä ja joskus syksyllä. Sitten 2000-luvulla kiertueelle lähtö- ja lopetuspaikka ovat pysyneet samoina paria vuotta lukuunottamatta. Matkan varrella on kuitenkin pieniä muutoksia joka vuosi. Vuonna 2014 Karjaan Urheiluhallissa oli jokin tapahtuma, jolloin pyäköintialuetta ei voitu käyttää. Silloin päätettiin aloittaa kiertue kotikaupungin sijaan Tammisaaresta. Aika häly siitä nousi ja 2016 palattiin takaisin vanhoihin tottumuksiin.

_____________________________

Sirkus Finlandia Juniorin kiertuelista 1986.

_____________________________

Sirkus Finlandian sisarsirkukset Sirkus Finlandia Junior, Sirkus Kaleva ja Circus Piccolo kiersivät aikoinaan pienempiä paikkakuntia. Sirkus Finlandia Senior huolehti isommista kaupungeista.

Lippukioski saapuu Hippoksen kentälle Jyväskylässä 7.7.2017. 

.

Maneesipojat • Ring Boys

Vuonna 1953 Sirkus Sariolan rekvisiittoreita ja vahtimestareita ryhmäkuvissa. 

Viime kerralla oli juttua telttamiehistä, jotka pystyttävät teltan – yleensä aamutuimaan ja purkavat sen iltamyöhään. Siinä välissä, ennen näytöksen alkua he muuttuvat maneesipojiksi. Tyttöjäkin on samoissa hommissa näkynyt. Useimmiten maneesipoikien työasuna on luurankotakki, mustat housut ja mustat kengät. Takin malli juontaa 252 vuoden taakse sirkuksen syntyhistoriaan, Heidän tehtäviään ovat yleisön palvelu ja artistien avustaminen. Tehtävät vaihtelevat tietenkin hiukan sirkuksen koon ja maan mukaan. Sirkus Finlandiassa maneesipojat ohjaavat asiakkaat omille paikoilleen. He muuttavat tarpeen mukaan maneesin rakennetta ja avustavat taiteilijoita heidän numeroissaan. Heitä kutsuttiin joskus aikoinaan myös maneesiavustajiksi tai rekvisiittoreiksi. Maneesipoikien pomona toimii isoissa sirkuksissa maneesimestari. Hän esiintyy yleensä mustassa puvussa tai smokissa tai frakissa. Kannattaa muistaa, että maneesimestari ei ole englanniksi Ringmaster, jolla tarkoitetaan ohjelman juontajaa. Lieneekö sitten oikein sanoa Manegemaster?

Sirkus Finlandian maneesimestari Carlo Jarz ja maneesipojat 2010. 

Maneesipojat kunnon työtakeissa Monte-Carlon kansainvälisillä sirkusfestivaaleilla Monacossa 2015. 

Sirkus Caliban maneesipojilla hieman rennommat asut 2019. 

Prof. Bluffo Sirkus Tähden maneesipoikien keskellä 2019.

Korona-epidemia pakotti Sirkus Finlandian maneesipojat naamareihin ja hanskoihin 2020.

.

Teltan pystyttäjät • Tent erectors

Vuosi 1978 viimeistä näytöstä pystyttämässä Karjaalla. Yöllä vielä lunta, mutta lämmintä hommaa. Vasemmalta Kykki, Masa, Jussi ja Nyman. Kaikki jossain vaiheessa Telttamestareita. Kykki ja Hans edesmenneitä. Alkuvuosina Sirkus Finlandian teltan ankkurit hakattiin maahan käsivoimin. Nykyään se tapahtuu paineilmalla paljon nopeammin.

Telttamiehet ovat sirkuksen työmyyriä. On tässä porukassa nähty naisiakin. Suomessa sirkukset kiertävät yleensä huhtikuusta lokakuuhun. Kesän aikana telttamiehet pystyttävät sirkusteltan toimintakuntoon ja purkavat sen reilut sata kertaa. Satoi tai paistoi. Lisäksi he siirtävät rekka-karavaanin aina paikkakunnalta toiselle. Joskus parikymmentä vuotta sitten myös artistit osallistuivat Sirkus Finlandian teltan pystytykseen. Sitä näkee nykyäänkin pienemmissä sirkuksissa. Nämä kuvat ovat alimmaista lukuunottamatta valtaosin 70-luvun lopulta. Sään salliessa teltta nousee parissa tunnissa ja purku tapahtuu vähän nopeammin. Ja aina, vähän ennen sirkusnäytöstä nämä raavaat telttamiehet muuttuvat sliipatuiksi maneesipojiksi. Hiukset kammattuina ja univormu kiiltäen. Moni heistä osaa hymyilläkin ihan aidon tuntuisesti. Mutta se on sitten jo toinen juttu.

Näissä kuvissa artistit auttavat telttamiehiä. Yläkuvassa klovni Pekka Aaretti eli Pekka Maukonen. Alakuvan valkonaamaista taiteilijaa en vielä tunnistanut.

Ennenvanhaan sirkuksen tullessa paikkakunnalle siellä odotti jo joukko nuorisoa. Jos kävi hyvä säkä, he pääsivät auttamaan telttamiehiä. Ja ahkerimmat saivat vapaalipun. 

Tässä telttamiehiä kahvitauolla 2010. Oikealla punaisissa puseroissa polvella istumassa telttamestari Paul Wentzel ja seisomassa apulaistelttamestari Ivan Savitski.

Kommentit:

––––––––––––––––––––––

(Ylin kuva) Vuosi 1978 viimeistä näytöstä pystyttämässä Karjaalla. Yöllä vielä lunta, mutta lämmintä hommaa. Vasemmalta Kykki, Masa, Jussi ja Nyman. Kaikki jossain vaiheessa Teltta mestareita. Kykki ja Hans edesmenneitä.

Markku Särkipaju

––––––––––––––––––––––

Inkooseen loppui kiertue aikoinaan.

Wille Ahrens

––––––––––––––––––––––

WARNIBG FB TRANSLATOR DOES AN ABSOLUTELY HORRIBLE JOB ON THIS POST. 

Ihana kuva yli 40 vuoden takaa ylhäällä. Telttamestari Hans Condradzen (oik.) oppi suomea kolmessa viikossa niin että sai porukalla teltan pystyyn [pojat kutsuivat häntä piruuttaan nymaniksi].  Juhannuksen 1976 tienoilla onnistui jo nuorelle "trallalallata" laulavalle telttapojalle Hansilta letkautus: 

"Sine ei 'trallalallalaa'. Mine 'trallalallalaa'. Sinä perkele pistä hommi nyt vaan." 

("You don't 'trallallalalaa', me trallalallalaa, you perkele (finnish untranslatable curword) put work like hell") 

Siinä Hansin managementtistrategia kiteytettynä. "Jag börja skrik först dan jag blev tältmestare" totesi Hans Skandinaaviskallaan. Ja Hansin ääni raikui kentän yllä, taaten että rytmi säilyi. 

Mies teki töitä kuin myyrä. Pomo ja kovin työntekijä samassa paketissa  Hans haaveili IKEA-tapaisen yrityksen perustamisesta. Potkaisi kuitenkin Callen, Leenan ja Abbin kanssa pystyyn sirkuksen joka elää ja elää!

Kettil Cedercreutz

––––––––––––––––––––––

.