Sirkusmuseo Karjaalle • Circus Museum for Karjaa

Harjoittelua 1985 Sirkus Finlandiassa.

Sirkus Finlandia hankki kotikaupungistaan Karjaalta 4 500 neliön suuruisen hallitilan vanhasta Sisun kuorma-autotehtaasta. Parin vuoden remontin jälkeen rakennuksesta saadaan varastointitilaa ja hulppeat tilat Sirkusmuseolle.

Sirkus Finlandian nykyinen johtaja Carl Jernström Jr esiintyi villieläinkouluttajana vuonna 1984.

Hanke toteutetaan Teatterimuseon opastuksella. Sirkusmuseo ja Teatterimuseo neuvottelevat vielä työtapojen ja yhteistoiminnan muodoista. Teatterimuseo päätti 2018 laajentaa toimintaansa. Vuoden 2019 alusta alkaen sen vastuulla ovat olleet suomalainen teatteri, tanssi, ooppera, sirkus ja esitystaide. Keskustelua sirkus-, varietee- ja tivoliperinteestä on käyty koko 2000-luvun ajan ja huoli ainutlaatuisten aineistojen säilymisestä on tuotu toistuvasti esille. Vaihtuuko myös Teatterimuseon nimi paremmin vastuualueen moninaisuutta vastaavaksi?

Sirkus Kalevan orkesteri 1900-luvun alussa.

Karjaan museoon tullaan kokoamaan useiden keräilijöiden taltioimaa sekä sirkuksen omaa materiaalia. Myös yksityishenkilöiden hallussa olevien sirkuskokoelmien saaminen talteen on tervetullutta. Eikä sen tarvitse olla ”kokoelma”. Yksi esinekin saattaa olla luultua tärkeämpi puuttuva palanen Sirkusmuseon kokoelmissa.

Seuraa museon kehittymistä täältä:
sirkusfinlandia.fi ja teatterimuseo.fi

Tivoli Sariolan mukana kulki Cirkus Viking 1960-luvun alussa.

.

Katalonian ihmistornit • Human towers of Catalonia

Ihmistorni syntyy Barcelonassa 2018.

Ihmistornit ovat Espanjassa Katalonian alueella suosittu perinne, jossa ryhmä ihmisiä muodostaa tornin nousemalla toinen toistensa päälle kerroksiksi. Korkeimmissa rakennelmissa voi olla 11 tai 12 kerrosta. Torniharrastus on erityisen suosittua Tarragonan alueella. Tornien rakentaminen on ilmeisesti keskiaikainen perinne, joskin ensimmäiset dokumentit niistä on 1700-luvun alusta. Tornien rakentajat  käyttävät itsestään nimitystä Castellers, katalaanisana Castell tarkoittaa linnaa.

Castellers monumentti Tarragonassa.

Tornin rakentamisessa kerhon vahvimmat jäsenet muodostavat sen perustan, ja kevyimmät nousevat korkeimmille osille. Kaksi viimeisintä kerrosta tekevät yleensä lapset, jotka nykyisin käyttävät kypärää. Kiipeämistä siivittää ja jännitystä lisää rumpujen pärinä ja torvisoitto. Rakennettavat tornit voivat olla eri muotoisia, esimerkiksi "3 de 9", tarkoittaa että tornissa on yhdeksän kolmen ihmisen muodostamaa kerrosta. Erilaisilla muodostelmilla on erilainen vaikeusaste. Torni hyväksytään vasta kun se on rakennettu ja purettu järjestelmällisesti ilman kaatumista. Tornien kaatumiset ovat varsin yleisiä, mutta vakavia loukkaantumisia sattuu niissä harvemmin.

Vahvimmat miehet ovat katutasossa.

Vuonna 2010 ihmistornit pääsivät Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tornit esiintyivät myös Barcelonan vuoden 1992 kesäolympialaisten avajaisissa. Kaikessa kummallisuudessaan tämä perinne tuntuu ruokkivan voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sosiaalinen tapahtuma, jossa selkeä yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Olisko juuri siitä tässä jutussa viime kädessä kysekin? Tätä en ole koskaan nähnyt sirkuksessa. Johtuu siitä, että numero vaatii liian paljon ihmisiä mukaan sen toteutukseen.

Nuorimmat kiipeävät huipulle.

.

1981 • Estraditaide Pohjoismaissa • Performing arts in the Nordic countries

Kun Ruotsin valtio antoi Suomen juhlavuonna 1967 maalle anteeksi 100 miljoonaa kruunua sodanaikaisia velkoja, päätti Suomen hallitus vastata eleeseen vastalahjalla ja perustaa yhteisesti hallinnoidun kulttuurikeskuksen, jonka tehtävänä olisi kehittää maiden välisiä suhteita.
Tulevan kulttuurikeskuksen sijainti herätti laajaa keskustelua sekä Suomessa että Ruotsissa. Presidentti Kekkonen esitti, että keskus sijoitettaisiin Suomenlinnaan, jonka ruotsalaiset aikoinaan rakensivat linnoitukseksi. Ruotsissa Suomenlinnaan sijoitukseen suhtauduttiin kielteisesti, ja eduskunta hyväksyi sen sijaan keskuksen sijoittamisen Hanasaareen luvuin 93–67.

Sirkustirehtööri Calle Jernström esittelee uunituoretta ohjelmalehtistä toimittaja Osmo Jokiselle.

Hanasaaren tontin omisti Åbo Akademin säätiö, jolle sen oli testamentannut panimosuvun poika Nicholas Sinebrychoff. Suomen hallitus neuvotteli sopimuksen ja osti tontin. Kulttuurikeskus aloitti työnsä Helsingissä Mechelininkadulla sijaitsevissa toimistotiloissa jo ennen uuden rakennuksen valmistumista.
Hanasaaren kulttuurikeskuksen vihkivät käyttöön 1. kesäkuuta 1975 kuningas Kaarle XVI Kustaa ja presidentti Urho Kekkonen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Veikko Malmio ja alkuperäisen sisustuksen professori Yrjö Sotamaa.

Seisomassa Reijo Salminen, Robert Jägerhorn, Spinoza, Teuvo Juuti, Timo Kulmakko ja tuntemattomaksi jäänyt henkilö. Istumassa Ragni Malmsten, Solmu Mäkelä, Veikko Rautanen ja Markku Aulanko.

Vuonna 1981 Hanasaaressa järjestettiin Varietee 81 -seminaari, mihin osallistui  noin 80 henkilöä, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.
Suomalaisia järjestäjiä olivat Esiintyvät Taiteilijat ry ja Solo ry, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja Pohjola-Nordenin kulttuuriedustajisto. Seminaarin ajankohta oli 24.–26.4.1981. Lauantaina seminaarin väki seurasi  Moskovan Suuren sirkuksen näytöstä Helsingin Jäähallissa.
Suomalaisia esitelmän pitäjiä olivat mm. Claes Cedercreutz, Sven Hirn, Osmo Jokinen, Viljo Korpela, Ragni Malmsten ja Martti Paloheimo. 

Pöydän ympärillä Solmu Mäkelä (vas.), Markku Aulanko, Robert Jägerhorn, 

Esa Pakarinen Jr, Anita Pesonen ja Jyrki Nousiainen. 

Auditorio täyttyi seminaariväestä.

Teksti Markku Aulanko. Kuvat Leena Heiskanen.


.

Kuorma-autot • Trucking

Vuonna 1951 Suomea kiersi Sirkus Hungaria ja Cirkus 4000. Liikkeelle lähdettiin Erkki Parkkosen johdolla, sitten tehtiin konkurssi. Nimi vaihdettiin ja kiertuetta jatkettiin unkarilaisten Kleinbarth'n ja Pap'n perheiden nimissä. Kumpaa nimeä käytettiin ensin?

Kiertävän sirkuksen näkyvimpia ja tehokkaimpia mainoksia ovat teltta ja autot. Lehtiilmoituksissa ja julisteissa käytetyistä ylimakeista adjektiiveista ei ole mitään hyötyä, jos esiintymispaikalle tultaessa törmää ruosteen peittämään kuorma-autoon tai repaleiseen telttaan. Mieleen syntyy kuva, että ohjelmakin on varmaan samaa tasoa. Tässä esimerkkejä suomalaisten sirkusten ajokalustosta ennen ja nyt aakkosjärjestyksessä:

Risto ja Astrid Asplund omistivat Sirkus Al Bondos'n vuosina 2004–2007.

Sirkus Apollo oli yksi Sven Berglundin sirkuksista

Vuonna 2000 aloittanut Sirkus Caliba on vaihtanut tyyliään useasti. Alinna kuva viime vuodelta.

Värit ja tyyli ovat muuttuneet aloitusvuoden 1976 jälkeen Sirkus Finlandialla. Uusin kuva alhaalla.

Sirkus Finnstar'n omisti Sven Berglund.

Sirkus Florentinon omisti bulgarialaissyntyinen Florentin Tzvetkov. Yläkuvassa auto vuonna 2007 ja alakuvassa 2016.

Auton ovessa Sirkus Fun-Fun'n logo 1993–4.

Sirkus Kaleva oli Finlandian pikkuveli 1982–1984 .

Circus Piccolo oli Finlandian pikkuveli noin 1988–1992.

Kleinbarthin perheen Zoo Sirkus Sandor 1953–1965.

Ennen vanhaan tiet olivat vähän heikommassa kunnossa kuin tänään. Sirkus Sariolan auto ojassa 1953. Autonkuljettaja Orava harmittelee. Kuljettajan ovessa on logo ja pyöreä valkoinen liikemerkki. Siinä oleva ratsastaja siluetti näyttää ihan Emil Cedercreutzin tekemältä?

Sirkus Tähden auto viime vuonna.

Kommentit:

Erkki ja Sinikka Parkkosen sirkus oli 4000!

Tapio Sariola

.

1890 • Sirkus Ciniselli • Hevos-ooppera • Horse Opera

Suosittu Sirkus Ciniselli saapui jälleen Suomen Suuriruhtinaskunnan kansalaisten iloksi elokuussa 1890. Se saapui suoraan Räävelistä (nyk. Tallinna) laivalla Helsinkiin. Vastaanotto oli innostunut. Kukaan ei enää muistellut pari vuotta aiemmin tapahtunutta konfliktia Cinisellin ja suomalaisen lehdistön välillä. Useat sanomalehdet ilmoittivat silloin etteivät ne kirjoita enää sanaakaan Cinisellin sirkuksesta. En ole löytänyt vielä syytä tähän riitaan, mutta nyt näytti kaikki taas olevan hyvin. Jo kesäkuun puolivälissä Päivälehti kertoi lukijoilleen, että sirkus on tulossa esiintymään Siltasaaren maneesiin. Päivälehti oli vuosina 1889–1904 Helsingissä ilmestynyt sanomalehti. Lehti oli Nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattaja ja sen ohjelma oli voimakkaan liberaali ja suomalaisuusmielinen. Päivälehden jouduttua sensuurin lakkauttamaksi 1904 sen toimituskunta perusti Helsingin Sanomat.

Vihdoin koitti päivä jolloin lukijat kuulivat ilosanoman.
Päivälehti 14.8.1890:
– Sirkus tulee, se on uutinen, joka warmaan saa monen "hewos-oopperan" suosijan sydämmen hypähtelemään riemusta. Hbl:ille tulleen tiedon mukaan tulee sirkus Scipione Ciniselli tänne 19 p.t. k. höyrylaiwalla von Döbeln Rääwelistä, jossa seura wiimeksi on esiintynyt. Seuraawana päiwänä annetaan ensimmäinen näytös Siltasaaren maneesissa. Seuran hewosien luku on 70.

Vuonna 1876 Tukholmassa rakennettu S/S Von Döbeln oli Wasa Ångfartygs AB:n ja Suomen höyrylaivaosakeyhtiön matkustajahöyrylaiva, joka liitettiin ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän keisarikunnan laivastoon ja toisessa maailmansodassa Suomen laivastoon. Toisen maailmansodan jälkeen alus oli miinanraivaajien emälaivana raivauskauden loppuun eli vuoteen 1954 asti. Helsingin romuliike romutti aluksen Pansiossa vuonna 1954. Erikoisuutena kerrotaan, että hyttien sisustusta purettaessa laudoitusten sisältä löytyi kieltolain ajalta peräisin ollut avaamaton konjakkipullo.

Paini- ja sirkusmainoksia lauta-aidassa 1907 Siltasaarenkadulla ja sirkusrakennuksen seinissä. 

Kuva Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo.

Laiva tulikin vasta päivää myöhemmin kuin oli ilmoitettu.
Päivälehti 20.8.1890:
– Sirkuksen tulosta huhuttiin eilen kaikkialla kaupungissa. Siitä puhuivat, nuoret, siitä wanhat kuin tärkeästäkin tapauksesta ja arweltiin, että pitäisipä tuota käydä katsomassa. Senpätähden olikin iltapäiwällä kokoontunut satamaan waltawa ihmisjoukko. Kauan kesti kuitenkin odotusta, sillä waikka oli ilmoitettu, että laiwa saapuisi klo4, lewisi wasta klo 7 wäkijoukkoon tieto, että Döbeln jo näkyi Kiikartornin mäelle. Hetken päästä se tulla wiilettelikin Wiaporin takaa. Mutta mikä laiwaa riiwaa? Tuonnehan se ajaakin pohjoista rannan siwualaa kohden! Nytpä wasta kuuma kahakka syntyi! Kaikki töytääwät pohjoista siwua kohti. Pienet pojan wiikarit eellimmäisinä, muut jälestä minkä koiwet kannattiwat. Siinä tuuppailtiin ja tungesteltiin, kaaduttiin, tapeltiin, kirkaistiin ja naurettiin – köyhää ja rikasta, herraa ja narria siinä hyöri yhdessä mellakassa. Mutta kun päästiin laiturin päähän, esti poliisi pitemmän etenemisen. Jotkut Walitut waan pääsiwät komeutta lähemmältä katsontaan.
Tähän eiwät kuitenkaan kaikki ylimääräiset katsojat woineet tyytyä. Piti päästä tuonne laiwarantaan maksoi mitä maksoi. Muutamat wiekkaat poika-nulikat tekiwät uhkarohkean rynnäkön kalawenheisiin päästäksensä niitä myöten maallenousupaikkaan. Mutta täälläpä oli sellainen wartiojoukko, joka ei wähäistä waaraa häikäillyt. Rehewät kalamatamit tempasiwat äystärit käsiinsä ja roiskahutteliwat wirtanaan wettä hyökkääjiä wastaan, jotta näiden kiireimmittäin täytyi pötkiä pakoon. Eikä toista hyökkäystä enää tehty, sillä nähtäwästi oli ryntääjien palawa into urheitten akkojen wesipommituksesta sammunut. Niin tuli tämän lyhyen meritappelun jälkeen taas "rauha maahan".
Döbeln oli jo laiturin laidalla ja maallenousu alkoi.
Ensin kulkee koko sirkuskansan inhimillinen puoli mies mieheltä rantalautaa myöten maalle. Siinä näkee pitkiä, kookkaita ratsastajia, lyhyitä tanakkaruumiisia klowneja, wiesiä, pienikaswuisia, sekä komeita, uljaswartaloisia naisia wieläpä lapsiakin.
Wiimeiseksi tuliwat hewoset. Ne oliwat kauniita, sirojalkaisia eläimiä, joiden käynnistä ja liikunnoista näki, että oliwat matkoihin tottuneet. Siiwosti ja koreasti ne asteliwat kaula kauniisti kenossa ja korwat höröllään.
Pian oli wiimwinwnkin hewonen talutettu laiwasta maalle ja niin sitä lähdettiin pitkässä jonossa siltasaareen päin.
Nyt on siis sirkus kaupungissa, ja huwituksen haluiset helsinkiläiset saawat illanwiettoa pitkäksi aikaa. Sinne kai pyrkii kaikki, wanhat ja nuoret, ukot ja akat, niin että kyllä saattaa toteutua se ennustus, jonka muudan työmies sirkuksen tuloa katsellessaan lausui: "Kyll! nytten taas ukot jää ilman ruokaa, kun akat waan kaäy sirkuksess."

Syyskuun puolella tamperelainen Aamulehtikin huomioi pääkaupungin sirkusvierailun.
Aamulehti 6.9.1890:
Sirkus Ciniselli. Huolimatta sopimattomasta ajasta, millä sirkus näyttelee, saa se sillä yleisön kannatusta suuressa määrin. Terwetulleita he oliwat, sen näki jo wastaanottopäiwänä siitä tuhatmääriin nousewasta kansasta, mikä oli keräytynyt hewosia wastaan ottamaan. Rakkaita nelijalkaisia helsinkiläisille. Jos "kaksijalkaisia" taiteilijoita esiytyy suomalaisessa teaatterissa tai muualla, niin siellä ei ole wäkeäkuin nimeksi, mutta kun nelijalkaset esiytyy Siltasaaren sirkuksessa, niin sinne kilwassa. Ja mitä siellä hyödyttää? – Ei yhtään mitään! Hewosta ei ole annettu tanssijaksi ja juuri sen tähden, ettei niin ole käy siellä yleisöä. Kummallista on kun walkolakkisetkin – tarkotan wanhoja, en uusia – ja muut walistuneet pitäwät sirkuksen niin suuressa arwossa, että istuwat joka ilta siellä. Ei ole ihmeteltäwää, jos työmieskin uhraa tuloistaan moniaan pennin – usein 4:jäkin markkaa – mainitun "jalon taiteen edistämiseksi."
Mutta tämänlaisena "raha- ja leipäkesänä, kun tämäkin kesä on ollut, woi työmieskin uhrata muutamia markkoja "yhteiskunnan hywäksi."

Kommentit:

Näköjään on jo siihen aikaan ollut hevosten luontaisia liikkumismuotoja tuntemattomia vastustamassa sirkusesityksiä. Kun on vuosikymmenien ajan ollut tekemisissä hevosten kanssa ja myös seurannut niiden touhuja muutaman tunnin ikäisisistä varsoista asti mm vapaina laumoissa laitumilla tietää että varsinkin varsat juurikin tanssivat takajaloillaan. Tämä sekä elämäniloa että taisteluintoa osoittava takajaloilleen nouseminen yleensä kitketään ihmisten toimesta vaihtelevan kovin ottein mahdollisimman nuorena ihmisten turvallisuuden takia. Joistakin hevosista se takajaloille nouseminen ei kitkeydy kovin helpolla jolloin mm on ratsukouluttaja ohjista kiskoen, eli usein pahastikin hevosta suusta satuttaen, kaatanut hevosen sieltä takajalkaseisonnasta selälleen, muutaman kerran jälkeen jotkut ovat oppineet olla hyppimättä kahdella jalalla ainakin kun on ratsataja selässä.
Yrsa Helles

.

2020 • Sokolov Troupe

Sirkus Finlandiaan saapuu tänä vuonna 13-henkinen Sokolov Truppe moskovalaisesta Valtionsirkus Nikulin'sta. Dmitry Sokolov'n johtama ryhmä on yksi maailman parhaimmista vipulauta-ryhmistä. Ryhmä näyttää kaiken, mikä tällä hetkellä on mahdollista tässä genressä. Heidän numeronsa on ainutlaatuinen spektaakkeli. Se täytyy nähdä. Toivottavasti Korona-pandemia antaa sen verran periksi, että päästään sirkukseen.

Dmitry Sokolov (23.5.1980) koulutettiin akrobaattina Moskovan sirkuskoulussa, josta hän valmistui vuonna 2000. Hän liittyi silloin maailman parhaana pidettyyn Andrey Kovgar'n ryhmään, joka kuitenkin hajosi vuonna 2010. Dmitry Sokolov kokosi ryhmän uudelleen. Mukaan tuli puolet vanhasta ryhmästä ja muutama uusi jäsen. Vuonna 2013 uusi Sokolov-ryhmä aloitti yhteistyön kuuluisan näyttelijäohjaaja Aleksandr Grimailo'n kanssa. Heidän uudesta Amadeus-numerostaan tuli sensaatio, joka palkittiin 2014 Monte-Carlon sirkusfestivaaleilla Kultaisella klovnilla.


.

1889 • Voimamies Samson • Strongman Samson

Voimamies joskus sata vuotta sitten.

Voimamiehet olivat suosittuja sirkusesiintyjiä 1800-luvulla. Usein voimamiehet todistivat voimansa liikuttamalla tai nostamalla esineitä, joiden yleisö luuli olevan mahdotonta liikuttaa. Voimamiehet saattoivat esimerkiksi nostaa alasimia tai taivuttaa metallitankoja. Eikä voimamiehet olleet ainoita. Suomenkin sirkushistoria tuntee muutaman voimanaisen. Tunnettu suomalainen esiintyvä voimamies oli Viljami Hautaviita. Ajat ovat muuttuneet ja voimamiehet ovat ryhtyneet kisailemaan maailman vahvimman miehen tittelistä omiin voimamieskisoihinsa. Tässä mukava lehtileike voimamiehestä. Aamulehti katsoi 1889 jutun julkaisemisen arvoiseksi uutiseksi ulkomailta.

Aamulehti 31.8.1889:
– Maailman wäkewin mies,
Samson, tekee parhaillaan kiertomatkaansa Euroopassa, jossa hän kaikkialla ällistyttää sirkus- ja pikkuteaatterein yleisöä. Jokainen, joka on sattunut näkemään tätä miestä, hän warmaankin toiwonee, sanoo eräs tanskalainen lehti, josta tämän olemme ottaneet, pysywänsä hywänä ystäwänä hänen kanssansa. Yhdellä ainoalla nyrkkinsä iskulla lyö hän poikki rautakettingin, joka kantaa 3,000 naulan painon. Mutta merkillisin kaikista hänen tempuistaan on seuraawa: Käsiwartensa lihaksien ympärille kiertää hän hywin lujaan rautaketjut. Tuon jättiläisen kuullaan wetäwän sywästi henkeänsä, lihakset käsiwarsissa paisuwat, niska- ja kaulasuonet pinnistywät, kaswot käywät tulipunaisiksi ja äkkiä kuuluu rätisewä ääni, rautaketjut owat katkenneet ja samassa putoawat sen renkaat maahan. Wiidenpennin taivuttamisen peukalon ja etusormen wälillä käy Samsonilta yhtä helposti kuin rautatiepiljetin murtaminen joltakin toiselta. Samson on ainoastaan 31 wuoden ikäinen ja syntynyt Elsas-Lothringenissä, mutta hän on oleskellut pitemmän ajan Ameriikassa. Jo 15 wuoden wanhana esiytyi hän Renz'in sirkuksessa maailman wäkewimpänä miehenä, koetellen silloin yleisön riemuksi woimiansa hewosten ja norsujen kanssa.

Tuntematon voimamies meidän ajaltamme.

.

2020 • Sirkus Tähti

Tästä Korona-vuodesta kerrotaan tarinoita vielä lasten-lasten-lapsillekin. Totuuksia ja feikkijuttuja. Sirkus Tähti pääsi liikkeelle vasta 1.6.2020 Jalasjärveltä, joka on suunnilleen puolivälissä Vaasaa ja Tamperetta. Miksi Etelä-Pohjanmaalta, kun aiemmin lähdettiin kiertueelle Haimoosta? Syynä on uusi talvileirin paikka Kurikan Koskuen kylässä.

Kävin 4.6. katsomassa Tähteä Ikaalisissa. Oli mahdoton hellepäivä, mutta väkeä tuli kuitenkin ihan mukavasti. Paljon lapsiperheitä. Yhdelläkään ei ollut hengityssuojaimia, mutta henkilökunnalla oli jokaisella suojus suun edessä. Perheet liikkuivat tietysti yhdessä, mutta muuten pidettiin selvästi etäisyyttä yksinäisten kesken.

Klovni-duo Di Lello.

Ohjelma yllätti mukavasti. Se kesti varttia vaille kaksi tuntia väliaikoineen. Taiteilijat olivat päässeet paikalle yhtä paria lukuunottamatta. Duo TN on edelleen jumissa pandemiasta johtuen, mutta tulevat heti kun mahdollista. He esittävät mm. salamannopeita asujen vaihtoja ja akrobatiaa kuutioilla. Heidän tilallaan esiintyy suomalainen Kanerva Keskinen kolmella jongleeraus-numerolla.

Jonglööri Kanerva.

Näytös oli mukavaa viihdettä. Uskaltaisinko sanoa, että se oli paras Tähden ohjelmistoista, vaikka siinä oli kuoleman pyörä toistamiseen ja vaikka Samirin taikakirjakin näytti tutulta. Valosuunnittelijalla olisi myös hommia. Niin ja pari baja-majaa takapihalle. Näistä vanhan parran mutinoista huolimatta: Sirkus Tähdessä unohtuu arki hetkeksi.

Lia ja Sebastian.

Mia Silvennoinen.

Sebastian kuoleman pyörässä.

Sirkustirehtööri, juontaja, taikuri Samir.

.