1920 • Ritterin Kääpiöt • Ritter's Dwarfs

Sata vuotta sitten erilaiset kummajaiset olivat merkittävä osa sirkusten ja tivolien näytöksiä. Jättiläiset, kaksipäiset eläimet, parrakkaat naiset, kääpiöt ja kokonaan tatuoidut ihmiset yms kiinnostivat yleisöä valtavasti. Saksalaiset Edvard Ritterin kääpiöt olivat yksi erikoisuus, jotka kiersivät maasta toiseen näyttämässä itseään. Helsingin Hippodrom-Sirkuksessa he esiintyivät 5.8.–22.9.1920. Nämä "Elävät leikkikalut" olivat Villy (22 vuotta 19 kg), Otto (21 vuotta 15 kg) ja Emil (19 vuotta 16 kg).

Kääpiö on vanha ja nykyään loukkaavaksi käsitetty nimitys lyhytkasvuisesta henkilöstä. Minun nuoruudessani kukaan ei pitänyt sitä rumana sanana. Saman kielteisen asenteen on nykyään saanut neekeri-sana. Suomalaisessa mytologiassa kääpiöt olivat esimerkiksi maahisia. Suomen kielen sanan kääpiö mahdollinen etymologinen kantasana voi olla kääppä eli röykkiöhauta. Siinä tapauksessa kääpiöiden mytologinen alkuperä voisi olla hautakummun asukkaita eli haltioita.

Jotain tuttua • Something familiar

Tässä olisi taas pari suurta kysymysmerkkiä. Nuori pohjoismaisen vaalea poika, joka on notkea kuin kastemato. Alakuvan  henkilöissä taitaa olla vähän eteläisempää verta. Keitä he ovat?

Kommentit:

Kuvan notkea poika on Reino Blomfelt, jooka esiintyi Victor Helpiön kanssa nimellä Viktorix. Hän ja veljensä Eino Blomfelt olivat molemmat eteenpäin notkeita! Jälkimmäinen esiintyi mm. steppitaituri Lidia Sirkiän kanssa!
MA


.

1930-luku • Tsirkus Medrano

Kuva: Keravan museo, Sariola kokoelma.

Tämä kuva on otettu Eestin Pärnussa joskus 1930-luvulla. Kyseessä on  Circus Medrano, joka kierteli Suomessakin 1930. Ainakin Suomessa se mainosti itseään unkarilaiseksi. Samannimisiä sirkuksia löytyy toki useastakin Euroopan maasta. Suomen kiertueella sirkus mainosti näin: "Jättiläissirkus MEDRANO näyttää Rifkabylit - Marokkolaisia, auringon polttamia asukkaita Niilin rannoilta. Opetettuja jääkarhuja, merileijonia, jalopeuroja, susia, hyeenoja, käärmeitä, apinoita, ruskeita karhuja, kuin myös komeita jaloja hevosia raskaista Belgialaisista alkaen aina pienimpiin Shetlannin ponyyn asti. Vapaudessa opetettuja voltijehevosia, korkea koulu, jokkeita ja muita kaunoratsastajia. Blondino, huomiota herättäviä nuorallatanssijoita sirkusteltan kupolikaton alla, Bretini akrobaatit täydessä käynnissä olevassa autossa, 4 taiteilijatarta täyttä laukkaa juoksevilla hevosilla, illusioonitaiteilijoita, mestareita polkupyörällä, klovneja, y.m. 2 musiikkisoittokuntaa 30 miestä pitävät huolen repäisevästä soitosta. Lippujen hinta kohtuullinen. Lippuja saa klo 10:stä alkaen sirkuskassassa. Meidän telttaan mahtuu 3,000 katsojaa."




.

1956–1958 • Cirkus Panakos

Caru - kreikkalainen trapetsilla. Kuva Keravan museo, Sariola kokoelma.

Sirkus Panakos eli kolmen kiertueen verran ja sitten se hävisi taivaan tuuliin. Siitä jäljellä oleva materiaali onkin harvinaista. Tuo lehti-ilmoitus puhuu totta tai sitten se on vain mainoskikka. Caru - kreikkalainen oli akrobaatti ja eläintenkouluttaja. Hän oli loistava sirkusammattilainen. Hänen oikea nimensä oli Kalle Nyman. Hän käytti myös taiteilijanimeä Tarzan. Sirkus Panakoksen omisti Arvo Kangasniemi (1910–2005). Sirkuksen vetonauloina olivat Pepita-norsu, Pasha-leijona ja Pipsa-karhu. Caru oli näiden kolmen paras ystävä niin maneesilla kuin ihmisten katseilta piilossakin. Erään muistikuvan mukaan Caru putosi trapetsilta Lahdessa 1957.

Caru ja Cisela Pepita-norsun selässä.

 Kuva Keravan museo, Sariola kokoelma.

Pasha-leijona ja Caru. Kuva Keravan museo, Sariola kokoelma.

Tarzan ja apina. Kuva Keravan museo, Sariola kokoelma.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Calle oli myös eläimineen Unto-sedän Tivolissa.
Pepita ei minun tietojeni mukaan koskaan ollut Callen kanssa Arvo-sedän Sirkuksessa.
Tapio Sariola
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Kalle Nyman oli Cirkus Panakoksessa mutta minun tietääkseni norsu ei! Myöhemmin Caru kiersi Pepitan kanssa kyllä ulkomaita myöten. Muutama päivä sitten saaamani Carun soiton mukaan hän menetti onnettomuudessa myös toisen munuaisensa!
MA
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Sirkus Stella Nova

Sirkus Stella Nova tarkoittaa suomeksi uutta tähteä. Tämä tanskalainen sirkus oli mukava piristysruiske suomalaiseen sirkusmaailmaan 1983–1991. Sirkuksen omistivat Ulla ja Jack Steckel. Mukana liikkui myös vanha herra, taikuri Spinoza. Hän oli Ullan isä Johannes Kristensen (31.12.1913–3.1.1999). Hän otti ahkerasti osaa myös suomalaisten taikureiden yhdistystoimintaan. Hän valmistui aikoinaan matematiikan tohtoriksi, mutta ura muuttui ammattitaikuriksi. Spinoza esiintyi Suomessa ensikerran 1949, kierteli muutaman vuoden Euroopassa ja palasi Suomeen 1953. Hän kiersi Sariolan tivoleiden mukana useita vuosia. Vieläkin tulee mukavat muistot mieleen heistä. Kuvat ovat 1980-luvulta Lempäälästä.

Kommentit:


••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Sirkus Finlandian tämän vuoden klovni André Broger oli tehnyt kaksi kiertuetta aikanaan Stella Novan kanssa Suomessa. Hän muisteli noita kiertueita lämmöllä. Muistaakohan kukaan blogin lukija tätä klovnia Stella Novasta?
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ja nimmari unohtui. Tämä Andréi klovni viestin pisti Klovni Sebastian 😊 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ystäväni Ulla puhuu hämmästyttävän hyvää suomea edelleen! Jackie taas oli pätevänä turneeliiderinä v 2011 Cirkus Skrattissa Ruotsissa tehdessämme klovnintöitä Marian kanssa. Pikkunen Kalle poikamme oli mukana muutaman kk:n ikäisenä!
Pekka von Cräutlein 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Tutustuin Ulla Rønde Steckel Spinozan perheeseen 70 luvun puolivälissä. Tivoli Matti Sariolassa. Heillä oli silloin Taika show ja anatoominen arvoitus.  Aivan upea perhe.
Kari Vartiainen
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Stella Novan Perheesä muutama vuosi vierähti, eikä se matka ole päättynyt vieläkään ❤
St Aronen 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Ja sait ikuisen lempinimen. Ei ollenkaan huono.
Kari Vartiainen 
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Jukka Ikäläinen täällä Suomesta Tulin mukaan Kemistä nuorena. Oliko Miki Copenhagenista? Muistelen että oli Miki hänen nimi. Soitti musiikkia shown aikana, minä esim.availin esiintyjille verhoja, jne. Ois kiva nähdä kuvia jne. Minun piti muuttaa köpikseen Mikin luokse. Ajateltiin käydä ensi kesänä mottoripyörällä Tanskassa. En muista Mikin sukunimeä. Saisikohan sen jostain?

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa • Winter Funfair in Guards Manège

Kaartin maneesi sisältä vuodenvaihteessa 1931–1932. Hiekkapohjainen halli. 

Keskellä Sariolan Tivolin karuselli, taustalla kaksi telttaa. Kuva Keravan museo.

Sariolan Talvitivoli Kaartin Maneesissa Helsingissä 26.12.1929–12.1.1930. 

Kuva Museovirasto - Musketti. 

Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka rakennettiin vuosina 1875–1877 alun perin Suomen kaartin harjoitushalliksi. Myöhemmin se toimi näyttelytilana, tivolina ja sirkuksena. Vuodesta 1952 lähtien se on ollut autohallina. Kaartin maneesin yksikerroksisen satulakattoisen tiilirakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dalström. Hallissa sijaitsi hiekkapohjainen harjoituskenttä, jota kiersi myös ratsastusrata. 1900-luvun alkupuolella Kaartin maneesia alettiin käyttää messujen, kokousten ja näyttelyiden pitopaikkana. Se oli tässä tehtävässä vuoteen 1935 saakka, jolloin Messuhalli valmistui. Vuosina 1949–1952 Kaartin maneesi muutettiin autohalliksi. Halli jaettiin betonisilla välipohjilla useaan kerrokseen ja sen alkuperäiset tammipuiset kattorakenteet purettiin.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuvassa näkyy maneesin alkuperäinen katto. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Talvitivoli Kaartin Maneesissa 26.12.1929–12.1.1930 Helsingissä. 

Kuva Museovirasto -Musketti.

Kommentit:

Hassua, sain aikanaan hirveen inspiksen ruveta hommaamaan talvisirkusta p.o paikkaan tietämättä näistä taustoista. Mua kiehtoi mm upeet hevosaiheiset medaljongit ulkoseinillä! No, paukut tais sitten ehtyä..
Pekka von Cräutlein

.

1930 • Tivoli Hesperia • Hesperia Funfair

Kuvan reunassa kirjoitus: Hesperia (Töölön tivoli).

Vasemmalta: Trithjof Forsström, Louis Kühn, miss Mazella, naistrio Felicitas, 

miss Wally, Deltorelli, Bertha Clairmont, Frans Könni.

Kuvaaja Daniel Nyblin 1888. Museoviraston kuvakokoelmat.

• Helsingissä Hesperian tivolialueelle pystytetyssä väliaikaisessa sirkusrakennuksessa esitettiin sirkusohjelmaa jo 1887. 
• Koteja Kodittomille Lapsille ry perustettiin 1922. 
• Tiedetään, että ainakin 1927 Lasten Päivänä yhdistyksellä oli pienimuotoinen tivoli Kaartin maneesissa. 
• Toukokuussa 1928 tivoli esiintyi Hakasalmen puistossa nimellä Kevät-Tivoli. 
• Vuonna 1930 tivoli nimettiin virallisesti Tivoli Hesperiaksi ja Ludvig Leonard Syversen nimitettiin tivolitoiminnan johtajaksi. Parhaimmillaan tivoliosastoja oli kaksi. 
• Tivoli Hesperia lopetti 1934. Syversen jatkoi toimintaa yksin nimellä Kansan Tivoli.

Nämä lehti-ilmoitukset ovat Helsingin Sanomista 1.6.1929. 

Tivolin sirkuksena oli Opes Hippodrom. (Tuomo Koiviston arkisto). 

Kaunotar Hesperian kuvaajalla 1929.

Tivoli Hesperia.

.

Tunnistatko? • Do you recognize?

Nuoria sirkus- tai tivoli-ihmisiä. Esiintyneet ehkä 30-luvulla. Tunnistajat taitavat olla siis harvassa.

.

1948 • Tivolihuijareita • Funfair charlatans

Majakka ja Perävaunu oli tanskalainen mykän elokuvan ajan 

koomikkopari, jonka muodostivat näyttelijät Carl Schenstrøm (1881–1942) 

ja kuvassa näkyvä Harald Madsen (1890–1949). 

Tivolihuijareita pidätetty Keski-Suomessa. Myivät lippuja elokuvanäytäntöihin, joita ei aottukaan järjestää. Näin otsikoi Helsingin Sanomat vuoden 1948 viimeisenä päivänä.

"Tätä yleisön huiputtamista oli harjoittanut Jyväskylästä lähtöisin oleva Tivoli Karjala. Tivolin henkilökuntaan kuuluvat Reino Ritola ja Aaro Aatos Vianto olivat joulun aikaan myyneet leimaverottomia elokuvalippuja Siilinjärven seuratalossa muka esitettävään "Majakka ja Perävaunu" -filmiin. Miehet esiintyivät komeissa asemapäällikön lakeissa ja saivat lipuistaan 50 markkaa kappale.

Miehet vuokrasivat vielä seuratalonkin, mutta siirtyivät sitten Kinnulaan jatkaen myyntitouhuaan. Heidät pidätettiin Kinnulassa. He tunnustivat etteivät he olleet aikoneetkaan järjestää elokuvanäytäntöä. Heillä oli aikomuksena myydä eri paikkakunnilla elokuvalippuja ja sitten peruuttaa näytäntö ja häipyä Kokkolaan. 

Reino Ritola oli jo joulukuun alussa mukana kiertueella esittämässä Tivoli Karjalan eläintieteellistä museota. Auton, jolla kiertuematka suoritettiin, omistaa johtaja Johan Hirvonen. Nyttemmin on todettu, että autosta puuttuivat rekisteripaperit, joten auto takavarikoitiin Karstulassa. Siellä kiertue oli jäänyt matkustajakotiin velkaa yli 3.000 markkaa, mikä ei suinkaan ole kiertueen ainoa velkasumma."

Aika rajua tekstiä. Sotien jälkeen sirkusten ja tivolien arvostus ei ollut kovinkaan korkealla. Tällaiset uutiset eivät sitä parantaneetkaan. Onneksi ajat ovat muuttuneet. Suomalaiset sirkukset, tivolit ja huvipuistot ovat tänään korkeatasoisia viihdekeskuksia ja merkittävä osa kulttuuriamme.

Muistaako joku millainen oli Tivoli Karjala?

.

Tivoli Toivo Sariola • Funfair Toivo Sariola

Vasemmalta Elin Ulrika "Ulla" Sariola (os. Frostel), Toivo "Tope" Sariola ja 

J.A.F. "Jaffu" Sariola 1950-luvulla.

Toivo "Tope" Kalervo Sariola (26.6.1914 Terijoki–3.4.1985 Helsinki) oli suomalainen tivolinjohtaja, yleisurheilija ja pesäpalloilija. Sariola karsiutui Berliinin 1936 olympialaisissa 100 metrin juoksun ja 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä. Hän sijoittui Viro-maaottelussa 100 metrin juoksussa toiseksi vuosina 1935 ja 1936. Hän saavutti SM-hopeaa 100 metrin juoksussa vuonna 1935 ja pituushypyssä vuonna 1938. Hänen ennätyksensä 100 metrin juoksussa oli 10,8 s ja pituushypyssä 744 cm. Pesäpalloilijana Sariola pelasi kahdesti Viro-maaottelussa ja seitsemän kertaa Itä–Länsi-ottelussa. "Tope" Sariolan edustamia seuroja olivat Keravan Urheilijat, Tampereen Pyrintö ja Koo-Pee. Urheilun jälkeen Toivo Sariola toimi tivolinjohtajana. Hän oli Suomen Yksityisyrittäjäin Puolueen kansanedustajaehdokkaana vuoden 1975 eduskuntavaaleissa.

Suomen Tivoli. Toivo Sariola pelaa lentopalloa Sirkus Arenan edessä. 

Mainoksissa näkyvät mm. Toby, 2 Vealdos, The Alpons.

Joskus 40-luvulla Suomea kiersi Suomen Tivoli -nimellä useita osastoja, ainakin Erkki ja Sinikka Parkkosen osasto, Toivo Sariolan osasto ja Matti Sariolan osasto. Suomi jaettiin kolmeen alueeseen, jota kukin tivoli kiersi vuorovuosina.  Parkkosten osastoa veti jossain vaiheessa Sven Malm, mutta sen toiminta taisi päättyä 1951 ja se yhdistettiin Matti Sariolan osastoon.

Tope ja Ulla.

Olympiavuoden 1952 keväällä Suomessa kiersi kaksi Sariolan tivolia: Suomen Tivoli osasto Toivo Sariola ja Suomen Tivoli osasto Matti Sariola. Olympialaisten aikaan nämä tivolit yhdistyivät Helsingissä nimellä Olympia Tivoli. Näiden lisäksi liikkeellä oli myös Sirkus Sariola, jota johti Unto Sariola 1949–1953.

Suomen Tivolin Talvitivoli. Vasemmalta Ulla Sariola, Toivo Sariola ja 

Nelli Kangasniemi eli Petronella tatuoitu nainen. 

Olympia Tivoli meni pahasti tappiolla ja J.A.F. Sariola teki konkurssin. Perheen pojat ottivat velat niskoilleen ja jatkoivat toimintaa omilla nimillään. Näin syntyi Suomen Tivoli johtajana Unto Sariola ja Tivoli Sariola johtajana Matti Sariola. Tivoli Toivo Sariola teki ilmeisesti jossain vaiheessa myös konkurssin ja Toivo Sariola lopetti tivolinsa viimeistään 1968, mutta kiersi edelleen maata pienen sirkusteltan kanssa, myöhemmin ehkä Tivoli Sariolan kanssa. Joissakin papereissa näin mainittavan nimen Tivoli Ulla Sariola, eli siis Topen vaimon nimen. Se sijoitettiin vuosiin 1957–1967.

Talvitivoli Kemissä. Vas.: Jumpsi Tulzer, Tope Sariola ja Toivo Pesonen. 

Tässä jutussa saattaa olla virheellistä tietoa. Varsinkin netistä haetuissa tiedoissa on aina paljon ristiriitaista "faktaa". Olisin kovin iloinen, jos korjaat kirjoittamani väärät tiedot. Kiitos.

Virolainen sirkustaiteilija Herbert Kala (oik. Herbert Loots), Toivo Sariola sekä 

virolainen taikuri Ernest Peerna seisomassa Talvitivolin sisäänkäynnin edustalla 

Suojärvellä talvella 1935. 

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••
Huvin Huipulla 130 vuotta on tarkennukset joihinkin virheisiin.
Tarkista historian tiedot sieltä.
Tapio Sariola 
•••••••••••••••••••••••

Erinomainen kirja. Sen kokoaminen on ollut hatunnoston arvoinen kulttuuriteko. Kiitokset tekijöille. Kun olis vielä saanut henkilöhakemiston.
Kari Nieminen
•••••••••••••••••••••••


.

1984 • Suomen Talvisirkus • Finlands Winter Circus

Joulupäivänä 1984 se alkoi Turussa ja Uudenvuoden päivänä 1985 siirryttiin jo purkutöihin. Suomen Talvisirkuksen kalusto koostui vanhan Kansallissirkuksen aarteista.  Yleisön johdatti oikeaan sirkusfiilinkiin Lumikuningatar eli juontaja Monica Tuutti. Hän toimi myös taikuri Peter Danielsin avustajana. Eläimiäkin oli tietysti: ponit ja suuret papukaijat.

Kommentit:

Kävimme katsomassa esityksen muistaakseni tapaninpäivänä. Show oli oikein hyvä, valitettavasti vaan yleisöä ei ollut niin kovin paljon, pelkäsivät varmaankin kylmää
Terhi Mlund

.

2017 • Timo Kanerva • muistoissamme • In our memories

Reilusti yli vuosi sitten 25.10.2017 kuoli Tampereella sirkusartisti ja kuvataiteilija  Timo Kanerva vuoden verran sairastettuaan. Hän oli syntynyt 8.4.1951. Tamperelaissyntyinen Kanerva kertoi joskus nettisivuillaan, että hänellä varhaisesta nuoruudesta asti oli ollut kaksi taiteellista suuntaa. Toinen niistä oli vetänyt erilaisille estradeille, toinen pannut tuottamaan kuvia.

TTT, Katariina ja Sirkus. Vas. Timo Kanerva, Ilmari Saarelainen, Juhani Niemelä, 

Sylvi Salonen, Leo Pentti, Maija-Liisa Majanlahti, Matti Viironen. 

“Liityin 9-vuotiaana, vuonna 1960, Tampereen Sisuun ja minusta tuli aktiivinen telinevoimistelun harrastaja. Sisun toimintaan kuului, paitsi kilpailuja, myös paljon esiintymisiä. Olin innokas esiintymisryhmien jäsen, sillä viihdyin estradilla. Esiinnyin Sisun volttiporukassa sekä "Reuhu­ryhmässä", koomisessa permantoakrobatianumerossa. Reuhuryhmän hajottua perustin yhdessä Ari ja Arto Suoniemen kanssa Arti-veljet. Arton kuoltua traagisesti moottoripyöräonnettomuudessa jatkoimme Arin kanssa kaksin nimellä Artibrothers. Kaikenlaiset näyttämöt tulivat minulle tutuiksi. Tulin esiintyneeksi myös näyttelijänä parissa Tampereen Työväen Teatterin näytelmässä. Yhteistyö Ari Suoniemen kanssa päättyi 1977, ja siitä alkaen aloin rakentaa soolonumeroitani.

Kanerva opettaa akrobatiaa Tampereen Mini-Sirkus ry:n harjoituksissa

1977 Särkänniemen huvipuiston näyttämöllä.

Olin valmistunut sähköteknikoksi Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta, mutta sitä ammattia en oikeastaan koskaan harjoittanut, sillä akrobatia veti minua puoleensa. Syksyllä 1980 kaksi artistiystävääni, Raimo Tamminen ja Pentti Heinonen, pyysivät minua perusteilla olevan Kansallissirkuksen kiertueelle. Otin tarjouksen vastaan. Sopimuksen allekirjoituspäivästä 8.4.1981 alkoi ammattimainen sirkustaiteilijan urani. Tapasin tällä kiertueella tulevan vaimoni, saksalaisen sirkusperheen lapsen. Hänen kanssaan rakensimme yhteiset numerot. Toimintamme kansainvälistyi, ja siitä syystä muutimme Saksaan vuoden 1987 lopulla.

Timo Kanervan maalauksia vuosilta 1993–2014 Galleria TaideKellarissa 

Tampereella Aleksis Kiven katu 15 3.–27.6.2014. 

Myös kuvataideharrastuksen aloitin nuorena. Opiskelin kuvataiteilija Oiva Meriläisen johdolla vuodesta 1974, ja hänestä tuli tärkeä mentorini kuuden vuoden ajaksi. Vähän myöhemmin opin airbrush-tekniikan Sisun seuratoveriltani Jarmo Lehdolta Tampereen Särkänniemessä, jossa toimimme yhdessä yhden talven huvipuiston koristemaalareina. Huomasin, että se mitä teimme, eli tivolien, huvipuistojen ja sirkusten koristetaide maalauksineen, patsaineen ja muine dekoraatioineen, oli oma ammattinsa ja taiteenlajinsa, ja sitä kutsuttiin nimellä Fairground Art. Sen opiskelua jatkoin edelleen Saksassa fairground-mestari Harry Knorrnin johdolla. Kun vuonna 1989 jouduin lopettamaan sirkusuran selän kulumavaurion vuoksi, jatkoin fairground-taiteen ja myös muun taiteen tekemistä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin muutin takaisin Suomeen. Teoksiani on Saksassa julkisissa tiloissa ja yksityiskodeissa. Siellä tulin pitäneeksi myös joitakin näyttelyitä. Suomessa ne ovat olleet esillä vähemmän.”

 Fairground Artisti Timo Kanerva.

Timo Kanervan lapset, Tea ja Tomi Kanerva jatkavat vanhempiensa uraa sirkusperheen jäseninä Saksassa. Lapsuudenystävä Maritta Hirvosen kirjoittama elämäkertakirja Aika riisua maski kertoo Timon elämästä saksalaisessa sirkuksessa, mutta myös kuvataiteessa ja muualla ”elämän pyöröovissa”.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••
Suunniteltiin joskus Timon kanssa akrobatia- ja taikurinumeroiden yhdistämistä. Valitettavasti jäi suunnitelmien asteelle.
Jarmo Salonen
•••••••••••••••••••••••••••••
Kenen kanssa Timo avioitui Saksaan?
Pekka von Cräutlein 
•••••••••••••••••••••••••••••
Vuonna 1981 Timo Kanervalla oli sopimus Kansallissirkuksen kanssa, jossa tapasi tulevan vaimonsa Thekla Quaiserin, joka oli Felix ja Margot Quaiserin tytär. Monipuolisia sirkustaiteilijoita ties kuinka monessa polvessa. Theklan ja Timon lapset Tomi ja Tea Kanerva ovat Saksan ja Suomen kansalaisia ja sirkusammattilaisia.
Kari Nieminen 
•••••••••••••••••••••••••••••


.

1920 • Messukaruselli • Fair Carousel

Aamulehti 20.4.1920.

Monessa eri kohdassa tulee tivolien tarinoita lukiessa vastaan ajolaitteen nimi "Messukaruselli". Koskaan en ole vielä saanut varmaa vastausta millainen se oli. Pistän tähän alle kuvan jota itse pidän varmimpana Messukarusellina. Tuohon kuvan alle pistän vielä saamani selvityksen kuvasta.

"Karuselli saattaisi olla sittemmin "Messukarusellina” tunnettu tasokaruselli, joka vuosina 1895–1920 oli karuselliyrittäjä Elisabeth "Betty" Prüssin ja tämän aviomiehen omistuksessa. Messukaruselli siirtyi sittemmin leskirouva Prüssilta J.A.F. Sariolan omistukseen Suomen ensimmäisten Messujen jälkeen v. 1920, ollen Jaffu Sariolan ensimmäinen oma huvipuistolaite. Karuselli oli saksalaisen Fritz Bothmann - Gothaer Waggonfabrik – valmistama." Vuonna 1929 Messukaruselli uusittiin. Siihen lisättiin kookkaat lentokonevaunut. Ja ulkonäkö muuttui täysin.

Nämä muut (vähän liian pienet) kuvat esittävät sitten sitä uusittua versiota Messukarusellista. Tarkistakaa ja kertokaa olenko oikeassa. Keskimmäisessä kuvassa on ainakin loivempi katto ja erilaiset koristeet katon reunassa.

Suomen Tivoli 1932.

Suomen Tivoli 1933.

Lahdessa.

Kommentit:

Historia on oikein.
Kuva 1 on alkuperäinen Messukaruselli.
Kuva 2 Terijoella Jaffun omalla tontilla oleva karuselli on keinukaruselli.
Kuva 3  Samoin keinu, jotka ovat myöhemmin joko ostettu tai itse rakennettuja Sariolanmäellä.
Tapio Sariola


.

1942–1944 • Karhumäen Talvitivoli • Karhumäki Winter Funfair

Karhumäen tivoli toimi sota-aikana 1942–1944 sotilaiden hengähdyspaikkana. Se sijaitsi noin 30 kilometrin päässä rintamasta vanhan venäläisen huvipuiston paikalla. Osa esiintyvistä taiteilijoista teki myös keikkoja Karhumäestä lähemmäs rintamaa. 1940-luvulla tivolien kiertämistä maaseudulla rajoitettiin rajusti. Tivoli katsottiin tuolloin pahuutta herättäväksi toiminnaksi. Rintamativoli oli merkittävä ennakkoluulojen murtaja. Se lisäsi koko tivolialan arvostusta. Myös maaseudulla kiertämisen kielto kumottiin. Suomessa oli käytössä huvivero, mutta koska Karhumäki oli valloitetulla alueella, siellä huviveroa ei ollut. Osa tivolin tuloista meni puolustusvoimille ja osa huvipuistoa ylläpitävälle Sariolalle. Toimintaa pyöritettiin ympäri vuoden. Talvitivolin toiminta oli talvella tietenkin hieman riisutumpaa. Yläkuvassa Karhumäen rintamativolin Talvitivolirakennus. Sisällä oli kanttiini, huvinäyttämö, pelihalli ja erilliset sirkus- ja kabareenäyttämöt. Talvihuvittelukeskus sijaitsi Kumsajoen vastakkaisella puolella varsinaiseen Karhumäen tivoliin nähden.

Osa Talvitivolirakennusta sisältä. Edessä Zeppeliini-peli ja nyrkkeilypallo. 

Taustalla esiintymislava. 

Mielenkiintoinen kuva Zeppeliini-pelistä. 

Akrobaattien tasapainonäytös Karhumäen Talvitivolissa. Matti Kaksonen, Alpo Malinen ja Anita Lappalainen (1921–1996).  Lappalainen oli naimisissa hanuristi Urpo (Upe) Simolan (1920–2003) kanssa vuosina 1944–50.

Totisia poikia ihailemassa notkeaa naiskauneutta sirkusesityksessä. 

Ehkä se rintamalla koettu pelko ja jännitys unohtui pieneksi hetkeksi.

.