Sata vuotta sitten erilaiset kummajaiset olivat merkittävä osa sirkusten ja tivolien näytöksiä. Jättiläiset, kaksipäiset eläimet, parrakkaat naiset, kääpiöt ja kokonaan tatuoidut ihmiset yms kiinnostivat yleisöä valtavasti. Saksalaiset Edvard Ritterin kääpiöt olivat yksi erikoisuus, jotka kiersivät maasta toiseen näyttämässä itseään. Helsingin Hippodrom-Sirkuksessa he esiintyivät 5.8.–22.9.1920. Nämä "Elävät leikkikalut" olivat Villy (22 vuotta 19 kg), Otto (21 vuotta 15 kg) ja Emil (19 vuotta 16 kg).
Kääpiö on vanha ja nykyään loukkaavaksi käsitetty nimitys lyhytkasvuisesta henkilöstä. Minun nuoruudessani kukaan ei pitänyt sitä rumana sanana. Saman kielteisen asenteen on nykyään saanut neekeri-sana. Suomalaisessa mytologiassa kääpiöt olivat esimerkiksi maahisia. Suomen kielen sanan kääpiö mahdollinen etymologinen kantasana voi olla kääppä eli röykkiöhauta. Siinä tapauksessa kääpiöiden mytologinen alkuperä voisi olla hautakummun asukkaita eli haltioita.
No comments:
Post a Comment
Lähetä kommentti. Tarkistuksen jälkeen se julkaistaan pienellä viiveellä: