Suomen kansallinen elävän perinnön luettelo • Finnish national list of living heritage

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017. Sirkus- ja tivolikulttuuri ovat luettelossa mukana. Myös posetiivin soittaminen on hyväksytty samaan listaan. Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta neljä vuotta sitten. Sopimukseen kuuluu kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Nyt julkaistussa Suomen elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuina esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, juhlat ja tavat, ruokaperinteet, käsityötaidot, pelit ja leikit sekä luonto. Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin.

Sirkuskulttuuri
Perinteinen ja uusi sirkus elävät vahvoina Suomessa ammattilaisten ja harrastajien toteuttamina Suomalainen sirkuskulttuuri on ilmiönä laaja, se kattaa perinteisen ja uuden sirkuksen ammattilaisineen, moninaista harrastustoimintaa ja moninaisia esityksiä eri puolilla Suomea. Perinne on kehittyvää ja uudistuvaa, mutta myös säilyttävää. Sirkuskulttuuri siirtyy sukupolvien välillä harrastajayhteisöissä, koulutuksessa ja ammattilaisten välityksellä. Sirkusyleisö on laaja ja perinteellä on vahva yhteisöllinen identiteettitekijä tekijöilleen.
Hakijoina olivat Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen Nuorisosirkusliitto, seitsemän sirkusryhmää, kaksi perinteistä sirkusta (Finlandia ja Caliba), viisi nuorisosirkusta ja kaksi oppilaitosta.

Tivoliperinne Suomessa
Tivoli tarjoaa ihmisille mahdollisuuden päästä nauttimaan kiertävästä huvipuistosta laitteiden, pelien, esitysten ja herkkujen äärellä. Kiertävät tivolit ovat tuoneet vuosikymmenien ajan kansalaisten saavutettavaksi viihdettä, jolla on laaja kansainvälinen ulottuvuus. Suomalaisten tivolien kausi alkaa keväällä ja päättyy syksyyn. Tivolit kiertävät kauden aikana kymmenillä eri paikkakunnilla halki Suomen ja yhdellä paikkakunnalla ollaan tivolista riippuen muutamasta päivästä useampaan viikkoon. Perinne siirtyy perheyrityksissä ja tivolityöntekijöiden keskuudessa sukupolvelta toiselle ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta.
Hakijana oli Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten yhdistys.

Posetiivin soittaminen
Posetiivareita on ollut Suomessa 1800-luvun alusta lähtien ja yhä tänäkin päivänä perinne elää pienen yhteisön varassa. Arviolta noin 30–40 ihmisellä on hallussaan posetiivi, ja tunnettuja aktiivisesti soittavia harrastajia on kymmenkunta. Kyseessä on siis uhanalainen perinne. Ennen posetiivarit olivat etenkin tavallisen kansan ja köyhemmän väen viihdyttäjiä ja he esiintyivät kadulla. Posetiivareita voi nykypäivänä nähdä erilaisissa yksityisissä juhlissa, avajaisissa, kesätapahtumissa, toreilla ja markkinoilla sekä sirkusesityksissä. Posetiivin soittaminen on varhaisia populaarikulttuurin ilmenemismuotoja Suomessa.
Hakijana Suomen posetiivarit ry.

Kommentit:

Suomesta tuli Euroopan kolmas maa, jossa sirkustaide on saanut tämän arvostetun aseman Unescon kansallisen kulttuuriperinnön luettelossa.

.