1890 Sirkus Robinson

Tämä uutinen kerrottiin Sanomia Turusta -lehdessä 9.9.1890. Aika pitkä juttu, mutta erinomainen kuvaus sen ajan sirkusnäytöksestä. Telttoja eivät kaikki sirkukset käyttäneet. Sen sijaan rakennettiin tilapäinen puurakennus, joka vierailun jälkeen purettiin. Rakennustyöt kestivät kolmatta viikkoa ja kustannukset Turussa nousivat 1 500 markkaan. Sirkustirehtööri Oskar D. Robinson muistetaan toistakymmentä vuotta aiemmin Komaroffskin sirkuksen ratsastavana jonglöörinä. Jutussa ei mainita klovni Max Renardia, herra Aguimoffia eikä voimamies Robertoa.

Viikko, pari takaperin ilmaantui rautatientorille semmoinen kumma rakennus  – semmoinen vaan laudoista tehty ja jotenkin mauttoman näköinen, ulkoa ja sisältä yhtä yksinkertainen. Mutta kun tiedettiin että jokin sellainen sirkusrakennus siihen tulee, niin ei tuosta kukaan sen enempää huhuillut, tuumittiin vaan että kun se sirkus nyt sitten jo tulisikin. Ja viime viikolla se päivä valkenikin kun riikalainen höyryalus Move toi Turun rantaan hra Robinsonin koko kaksi- ja nelijalkaisen taiteilijajoukon. Heti seuraavana päivänä aloitti se näytäntönsä ja on niita sittemmin antanut joka päivä, vieläpä viime sunnuntaina kahdestikin. Uteliaita katsojia on runsaanlaisesti näytöksien menoa seurannutkin jotenkin joka kerta.

Emme ota erittäin selvittääksemme näytäntöä sinä tai sinä iltana, puhumme vaan hra Robinsonin sirkusnäyttelystä yleisesti.

Kieltämättä on totta että näistä näytöksistä on paljon sellaista ala-arvoistakin nähtävänä, josta ei suinkaan sietäisi penniäkään maksaa, mutta toiselta puolen on myöskin totta, että enemmän tai vähemmän onnistuneitten taiteen haamujakin täällä nähdään. Teemme lyhyesti selvää näytöksien sisällöstä. Katsomme esiintyviä henkilöitä ensiksi.

Voimaa, notkeutta ja vartalon nuorteutta tapaamme Robinsonin näyttelijöistä. Emme voi muuta kuin ihmetellä ja kummeksiä sitä harvinaisen etevästä määrästä kehittynyttä vartalon notkeutta, jota hra Novello käärmepuvussaan esittää, asettain vartalonsa jos jonkinmoiseen uhkarohkeaan asentoon permannolla.

Mieltymyksellä katselemme myöskin nuoren 13–14 vuotiaan neiti Aleranbrinen notkeita ja samalla voimakkaita vartalon liikkeitä, joita hän vallan mestarillisesti ylhäällä katon rajassaolevissa renkaissa ja tangoissa tekee.

Hyvin kehittynyttä, ehkä suvaitaan sanoa, oikein taiteellista vartalon nuorteutta osoittaa ninikään hra Mar vartalotempuissaan, kun hän permannolta ponnahtaen heittää itsensä ilmassa ympäri ja samalla puettaa vartalonsa pienen renkaan läpitse, tahi kun hän, seisoen pieneen myttyyn puserretun nenäliinan päällä, heittäytyy ilmassa ympäri ja putoo taas suorastaan seisomaan saman pienen mytyn päälle. Samaa saattaa lausua useata muustakin notkeuden ja voiman sankarista, jotka esiintyvät hra Robinsonin näyttämökehällä.

Mutta saakoon sanasen myöskin taideratsastajat. Neiti Ernestine lienee olla tämän sirkuksen uhkarohkein taideratsastaja. Kun hän satulattomalla ratsullaan esiintyy näyttämölle ja alkaa rollinsa, niin tuskin mihinkään kaikista sirkustempuista on katsojan silmä niin jännityksellä kiintynyt kuin hänen hurjaan ratsastukseensa ja niin vaaranalaisiin temppuihin, joita hän ratsastaessaan tekee, ja kaikki suoriutuu kuitenkin niin verrattoman hyvin.

Vielä mainittakoon ratsastajista neidit Rosina ja Henrietta sekä hra Francois, jotka kaikki, hevosten ollen täydessä juoksuliikkeessä, tekevät seisovassa asennossa hevosen selässä jos jonkinlaisia temppuja, useat hyvinkin vaikeita.

Ilveilijät, joiden kujeet eivät useinkaan juuri ole sitä eikä tätä, ovat nekin tavallansa paikallaan nauruhermojen kiihoittajina ja vaihtelevaisuuden vuoksi. Herrojen Francoisin ja Fernandon soittoilveilya katsoo kuitenkin mielellään.

Useita kansallistansseja, joita nuoret lapset esittävät, on hupaista katsella.

Neiti Henriette, joka kulkee jaloillaan kiertäen palloa ylös ja alaspäin vinosuorassa asennossa olevalla laudalla, vetää hyvin yleisön tarkkuuden ja huomion puoleensa, samoin kuin hän samalla pallolla seisoen tekee kaikenlaisia temppuja, heittäen ylös ja taas ottaen kiinni vuoroon kolmea palloa, kolmea veistä ja kolmea tulisoihtua.

Lopuksi mainitsemme eläimistä. Sirkukseen kuuluu koko joukko komeita hevosia, joista useat ovat hyvinkin "konstinsa oppinaita". Erittäin mainittakoon muuan arabialainen orhi "Demitrius", joka hra Robinsonin komennolla tekee monenmoisia temppuja, hakee kätketyn nenäliinan, kiertää ympäri takajaloillaan, laskeutuu polvillensa kun esiintyy näyttämölle ja samoin kun lähtee näyttämöltä, sillä tavalla kumartaa eläin kiitollista katsojajoukkoa, joka hänen kunniakseen taputtaa käsiänsä. Ratsu "Serf" hän on suuri urheilija, hyppelee ylänteiden ylitse, vanteiden ja monenlaisten muiden esteiden läpitse, tehden samalla muitakin taidetemppuja.

Muutamia koiria kuuluu myöskin sirkukseen. Hyvin esittävät nekin rollinsa ja hauskaa on katsella niiden aimo rohkeita hyppäyksiä. Ja lopuksi tulee sitten tuommoinen keskikokonen sika, jotenkin kaunis poika, ja käy etujalat polvistuneina näyttämökehän ympäri, kumartaa työnsä toimitettua polvillaan myöskin yleisöä sekä tekee muitakin temppuja.

Sirkukseen kuuluu oma soittokunta, joka joten kuten suorittaa osansa ohjelmassa.

Tänään illalla 1/2 8 on taas näytäntö suurenmoisella sisällöllä; katsokaa ilmoitusta etusivulla.