Merileijonat, Ingo Stiebner – Sea lions

Aikamoisia pusumaakareita nämä Ingo Stiebnerin merileijonat Sirkus Finlandiassa. Vasemmalla on Lappy-poika ja oikealla hänen äitinsä Lola. Ingo näyttää kovin onnelliselta näiden hellyydenosoitusten keskellä.

Tässä kuvassa takimmaisena seisoo Lappy ja keskellä hänen äitinsä Lola. Ylpeänä heidät esittelee Ingo Stiebner. Lappy on jo kasvanut miehen kokoon. Lola-äiti on varmaan tyytyväinen poikansa katu-uskottavuuteen.

Tässä vielä lapsuudenkuva Lappysta vuonna 2009. Lappy syntyi silloin Sirkus Finlandian kiertueella Suomen Lapissa. Hellyttävästä pikkupallerosta on kasvanut raavas alfauros.

.

La Cúpula del Mar – Different Tent

Nyt iski valtava tarve lähteä Espanjaan. Pitäisi vielä löytää sponsori tälle matkalle. Nimittäin Barcelonasta hiukan pohjoiseen meren rannalla Santa Susannan kaupungissa on parhaillaan La Cúpula del Mar -niminen teltta, jossa esiintyvät vuorotellen Super Circus ja Olé! Flamenco Varieté -show. Sirkuksessa on loistava ohjelma, liputkin vain 12–32 euroa, mutta melkeinpä mielenkiintoisempi on tuo teltan rakenne.

Se näyttää oikeastaan iglulta. Se lepää paikallaan ilman maahan iskettäviä ankkureita. Teltassa ei ole mastoja eikä myrskytankoja. Näkyvyys on siis erinomainen katsomon kaikista kulmista. Jos oikein muistan, niin Sirkus Florentinolla oli hiukan samantapainen rakenne teltassaan esimmäisenä vuotenaan 2007, tosin paljon pienemmässä mittakaavassa.

Teltta on on 16-sivuinen monikulmio. Katsomoon mahtuu 876 henkilöä. Vaihtoehtoisesti telttaan voidaan sijoittaa neljän hengen pöytiä yli 400 henkilölle. Maneesi näyttää kuvissa pienehköltä, mutta se voidaan tarvittaessa suurentaa 12,7 metriseksi halkaisijaltaan. Katsomossa on yksittäiset istuimet. Ilmastointi pelaa kylmällä ja kuumalla. Mielenkiintoinen!

Kommentit:

Teltan ulkonäöstä oma ajatukseni: Edistys ja uusiutuminen on hyvä ja kannatettava juttu, mutta vanhan sirkusmiehen silmä saa kriisin nähdessään tämän sirkusteltaksi kutsutun pallon.
Timo Kanerva

.

Linnanmäki 65-vuotias – 65 years

Zarah Leander ulkoilmanäyttämöllä 1950-luvun alussa.

Onneksi olkoon! Linnanmäen huvipuisto täytti eilen 65 vuotta. Puisto avattiin helluntaina 27. toukokuuta 1950. Tähän päivään mennessä Lintsillä on ollut kävijöitä yli 50 miljoonaa henkeä. Lasten Päivän Säätiö pyörittää huvipuistoa. Säätiö perustettiin 1956. Sen tarkoituksena on kerätä varoja suomalaiseen lastensuojelutyöhön. Tämän vuoden tavoite on 4,1 miljoonaa euroa. Syntymäpäiviä juhlitaan myös 13. kesäkuuta. Silloin muun muassa karuselli pyörittää huvipuistovierailijoita maksutta.

Ulkoilmanäyttämön tarpetsilla mm. Allari T. Niemi. Keitä ovat muut?

Linnanmäki on työllistänyt historiansa aikana valtavan joukon niin ulkolaisia kuin kotimaisiakin sirkus- ja varietee-taiteilijoita. Esityksiä nähtiin maksutta ulkoilmalavalla ja maksua vastaan varietee-teatterissa. Peacock-teatteri on Linnanmäellä toimiva teatteri. Vuonna 1950, kun Linnanmäki avattiin, yksi sen vetonauloista oli Cirkusteltta. Sen nimi muutettiin seuraavaksi vuodeksi Peacockiksi ja myöhemmin vielä Peacock-teatteriksi. Vuonna 1956 valmistui mittava rakennushanke: teatteri sai vihdoin oman rakennuksensa. Nykyään Peacock tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden. Linnanmäen Peacock-teatteri siirtyi Helsingin kaupunginteatterin hallintaan tänä keväänä.

Peacock-teatteri rakenteilla.

.

Taikuuden historiaa – History of magic

Tänään avautuu Lohjan Museolla merkittävä taika-alan näyttely Abracadabra Lohja! Taikuri Mano d'Orolla on laaja kokoelma esineistöä silmänkääntötemppujen maailmasta. Kokoelma on nyt ensimmäistä kertaa esillä kokonaisuudessaan, Se sisältää yli 500 esinettä antiikista nykypäivään: julisteita, veistoksia, isoja illuusioita, taikalaatikoita jopa 1700-luvulta ja paljon muuta. Näyttely on tarkoitettu kaikenikäisille. Näyttelyn yhteydessä järjestetään paljon oheistapahtumia: taikashow-esityksiä, taikatempputyöpajoja, ja näyttelyn esittelyitä. Näyttely on avoinna 23.8.2015 asti.

Mano d'Oro

.

Sirkuskuvia – Circus pictures

En ole valokuvaaja vaan näppäilijä. Kuitenkin sen verran harrastukseni lumoissa, että liikun aina kameran kanssa. Ylitse kaiken rakastan sirkusta ja varieteeta. Niinpä kuviakin kertyy niistä kohteista. Taiteellisuus ei ole näkyvin piirre kuvissani. Haluan enemmänkin dokumentoida asioita. Vanhat kuvat ovat mielestäni mielenkiintoisia. Toivottavasti omista kuvistani on myös iloa jollekin tutkijalle tulevaisuudessa. Tekniikka vain kehittyy sellaista vauhtia, että pystyykö kukaan näitä kuvia käyttääkään 50 vuoden kuluttua. Toivottavasti joku hoksaa välillä päivittää näitä. Täällä niitä olis nähtävillä. Ja lisää tulee kun ehditään.

.

Tivoli Sariola 1966

Hyvin on Tivoli Sariola vuonna 1966 huomioinnut paikallisen musiikkimaun Tampereella. Tivolin tanssilavan toinen orkesteri on tanskalainen mutta toinen aito tamperelainen rock-yhtye, joka tuli myöhemmin tunnetummaksi nimella Matthews. Alkuperäiseen Matthewsiin kuuluivat ainakin vuonna 1967 Rale Koivisto, Kaj ’’Dry’’ Martin (rummut), Markku Lindfors (basso) ja Seppo ’’Kala’’ Alajoki (kitara).

Mutta tuossa sirkuksen nimen kohdalla on Aamulehden latojan silmä pahasti harittanut, sillä siinä pitäisi lukea Sirkus Nacional. Kuvassa näkyy Kalevi Sariola, joka aikoinaan maalasi tuon fasadin.

Tivoli- ja sirkusyhdistys – Fairground and Circus Association

Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten Yhdistys ry on perustettu ylläpitämään suomalaisten tivoli- ja sirkusalan toimijoiden yhteistyötä ja edistämään tivoli- ja sirkustoiminnan arvostusta sosiaalisesti. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Tuusulassa vuonna 1994. Vuonna 2004 rekisteröity Suomalaisten Tivolien Yhdistys ry muutti myöhemmin vuonna 2012 nimensä Suomalaisten Tivolien ja Sirkusten Yhdistykseksi.

Yhdistykseen kuuluvat nykyään Christer's Tivoli, Pelisaloon, Sirkus Finlandia, Suomen Tivoli, Tivoli J. Persson, Tivoli Sariola, Tivoli Seiterä ja Tivoli Suuronen.

Tivoli Suuronen Pirkkalassa 15.8.2010.

Tässä yhdistyksessä ei ole siis mukana isoja kiinteitä huvipuistoja. Mistähän se johtuu? Luulisi että niilläkin on osin samoja intressejä ja ongelmia kuin kiertävillä yrityksillä. Vai onko niillä oma yhdistyksensä?

Joitain keskustelupalstoja huvipuistojen käyttäjile löytyy, esimerkiksi Suomen huvipuistoseura. Se on syksyllä 2003 perustettu yhdistys. Tarkoituksena on yhdistää suomalaisia huvipuistojen ystäviä, edistää heidän harrastustaan ja lisätä heidän huvipuistotietämystä. Foorumilla käydään monipuolista keskustelua.

Giant Wheel. Tivoli Sariolan 26 m korkea Maailmanpyörä 

Tampereen Keskustorilla Kukkaisviikoilla 28.7.2012. 

.

Lasten Päivä – Children's Day

Lasten Päivän tapahtumat olivat vuoden kohokohta niin lapsille kuin aikuisillekin jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Tapahtuma kiersi suurimmissa kaupungeissa ja useimmiten kiertue päättyi Helsinkiin. Kokoonpano koostui useistakin tivoli- ja sirkusalan yrittäjistä. Ohjelma ja huvittelulaitteet saattoivat vaihdella paljon eri kaupungeissa. Tämän toiminnan veturina olivat eri lastensuojelu- ja vastaavat järjestöt. Tarkoitus oli kerätä varoja näiden järjestöjen toimintaan. Tapahtuman kierrättäminen oli raskasta ja kallista ja jo vuonna 1947 syntyi ajatus kiinteän huvipuiston perustamisesta. Myöhemmin siitä ajatuksesta syntyi Linnanmäen huvipuisto.

Yläkuvassa Lastenpäiväkulkue valmiina lähtöön syksyllä 1921 Aleksanterinkoulun pihassa Tampereen Kaakinmaalla. Etummaisessa vaunussa istuu lihavia leipuripoikia ja takana vaunullinen kaunottaria. Alla olevassa kuvassa Lasten Päivän kulkue ylittää rautatiesiltaa Tammelan puolelle Tampereen asemarakennuksen vierestä 1910-luvulla.

Cheban, Venäläinen keinu – Russian swing

Sirkus Finlandiassa esiintyvän Cheban-ryhmän kumirengas-pomppuiluista oli juttua jo aiemmin, mutta tällä "venäläinen keinu" -numerollaan he aloittivat toimintansa vuonna 2000 Chisinaussa, Moldovassa.

Venäläinen keinu on lattiapohjainen keinu, josta akrobaatit suorittavat keinun antamalla vauhdilla maneesissa korkealle kohti kattoa kohoavia hurjia hyppyjään, pudottautuen takaisin keinuun tai pehmustettuun patjaan. Keinuja voi olla samassa näytöksessä kaksikin, jolloin hypätään keinusta toiseen. Venäläisessä keinussa on merkittäviä eroja, verrattaessa tavalliseen pihakeinuun – se mm. pyörähtää ympäri täydet 360 astetta. Kun venäläinen keinu sinkoaa miehen yli kymmeneen metriin, lentäjän täytyy vain uskoa, että kaverit ottavat kiinni.

.

Johannes Noro

Sirkus-, markkina- ja tivolimies Johannes Noro (16.1.1893–1980) sai ensimmäisen kosketuksensa sirkukseen 1903 Heinjoella, kun kylään ilmestyi sirkustaituri Kalle Lamminen. Hän tasapainoili heiluvalla rautalangalla, lauleskeli ja teki silmänkääntötemppuja. Tunnin pituisen esityksen päälle tanssittiin haitarin tahdissa. Lammisesta ei löydy valitettavasti lisätietoja mistään. 

Johannes Noro esiintyi nuoruudessaan taikurina, nuorallakävelijänä, akrobaattina ja jonglöörinä. Norolla oli jossakin vaiheessa myös Musta kabinetti. Noron omia bisneksiä ovat olleet 1920–1930 -luvuilla mm. Sirkus Olympia, Sirkus Falgaria, Seurue Falgaria, Ihmeteatteri, Illusioniteatteri, Mystillinen teatteri... Alakuvassa Johannes Noro Iluusioni-teatterinsa edessä oikealla. Vasemmalla klovni Masa Suominen.

.

King Repp

Tässä julisteesta valmistettu postikortti Märkisches Museumin kokoelmista. King Repp oli Saksan ehkä suosituin koominen jonglööri. Hänen oikea nimensä oli Alfred Wolf (1898–1968). Ensimmäiset jonglöörin opit hän sai sedältään Waldemar Asra, joka oli tunnettu biljardi-jonglööri. Jo 15-vuotiaana Alfred esitti ensimmäisen jonglööri-numeronsa. Tämän 1925 valmistuneen julisteen on taiteillut Max W.

Seurue Royal 1928

Seurue Royal vieraili Tampereella syyskuussa 1928. Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 13.9.1928. Edellispäivänä oli myös ilmoitus Kansan Lehdessä, mutta silloin oli latojalle sattunut virhe, kun Siposen etunimeksi oli pistetty Eino. Ilmeisesti Seurue sai uuden ilmoituksen seuraavana päivänä korvaukseksi virheestä. Mutta herra paratkoon! Ei se nimi tähänkään oikein tullut! Tässä lukee nyt Simo Siponen vaikka sen pitäisi olla Sivo Siponen. Latoja ilmeisesti ajatteli ettei sellaista etunimeä voi olla. En tiedä miten tarina tästä jatkuu. Alhaalla Siposen taiteilijakortti vuodelta 1927.

.

Maria & Ben

Akrobaattipari Maria ja Pentti Heinonen tunnetaan parhaiten taiteilijanimestään Maria & Ben. He lähtivät taiteilijataipaleelleen 1950-luvulla Jyväskylästä.  Heidän uransa kesti 30 vuotta. Matkalla kierrettiin myös Eurooppaa ja käytiin Kaukoidässäkin. Esiintymiskertoja tuli yhteensä lähes 20 000 kappaletta.

Heinosilla on llut käytössään muitakin taiteilijanimiä. Vuonna 1962 Peacockissa heitä kutsuttiin nimellä Maria & Pena. Yksin esiintyessään Pentti Heinonen käytti mm. nimiä Aslak, Mr Ben ja  Bernari. Vuosina 1981–1982 Heinoset olivat osakkaina Kansallissirkuksessa. Silloin Pentti esiintyi myös klovni Bernhart -nimellä. Ja varmaan niitä nimiä oli muitakin...

Kommentit:

––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Asuivat naapureinamme Jyväskylän Keljonkankaalla -70 luvulla.
Kalle H
––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Pentti on minun sukulaiseni. Pentti ja isäni Eino Kytöläinen ovat pikkuserkkuja. 
––––––––––––––––––––––––––––––––––––

.

4 Martini

Nämä valokuvat ovat 1930-luvulta. Suomen Tivolissa esiintyi akrobaattiryhmä 4 Martini. Yksi ryhmän jäsenistä ajoi moottoripyörää. Esiintymisteline näytti kovin monimutkaiselta. Ilmeisesti se pyöriessään muutti muotoaan. Moottoripyörä ajoi ylhäällä kapeaa ympyrärataa ja välillä sekin roikkui ilmassa pää alaspäin. Numero esitettiin sekä teltassa että ulkoilmassa. Osaako joku kertoa lisää tästä numerosta? Keitä he olivat ja mistä tulivat? Alakuvassa oikealla roikkuu kovasti virolaisen Martin Krollin näköinen klovni. Hän käytti ryhmästään nimeä 4 Martino. Taitaa olla sama ryhmä?

Onkohan tuo alhaalla oleva kuva heidän teltastaan vai kuuluuko se surmanajajalle?  Yläreunassa on kyltti, jossa ruotsinkielinen teksti "dödsföraktarena", mikä tarkoittaa suomeksi kuolemanhalveksujia. Teksti on kyltissä myös suomeksi, mutta kuvassa näkyy vain muutama kirjain suomenkielisen sanan alusta. Tämä kuva on myös 30-luvulta Suomen Tivolista.

Kommentit:

Jo oikein tunnistan, niin tuossa keskimmäisessä kuvassa moottoripyörää ajava henkilö on Martin Kroll. He tulivat Suomeen surmanajajina. Mielestäni sama henkilö seisoo alakuvassa teltan ovella. Teltan edessä oleva otus on kaksipäinen vasikka, jonka Martin Kroll eräänä kesänä toi Suomeen. Vasikasta on olemassa oma postikortti. 
Martin Kroll teki yhteistyötä eräänä kesänä myös Pikku-Kallen eli Kalle Hydénin kanssa. On olemassa kuva, missä Kalle on ruohohameessa. He keksivät idean, että Kalle otti muutaman tanssiaskeleen ja esitti bushmannia. Martin esitti henkilöä, joka oli tuonut Suomeen tämän harvinaisuuden. Kalle värjättiin jollain aineella, että hän näytti vähän tummemmalta. Tarina kertoo, että kesän mittaan pojat kyllästyivät värjäyshommiin ja keksivät idean, että värjätään Kallen kullmakarvat ja hiukset valkeiksi. Näin saadaan aikaan albiino bushmanni, joka vasta harvinainen on! Tiedä häntä, mikä on totta! 
Markku A 
.

Sirkus Florentino ohjelma 2015 – Program

Kävin katsomassa Sirkus Florentinon esityksen Pirkkalassa. Joka vuosi Florentino näyttää paranevan. Monipuolinen koko perheen ohjelma oli rakennettu kokoon yllättävän pienellä artistijoukolla.
Suuri työrupeama oli perhe Glavatskiyllä. Olga Glavatskiy esitti air silk -numeron, klovni Oleg esitti Teräsmiehen ja oli taidemaalarina, yhdessä he esittivät nopean vaatteidenvaihdon, veitsenheittoa ja polkupyöräilyä lasten kanssa ja poika Alex esitti numeron löysällä vaijerilla. Siis seitsemän numeroa.
Toinen ahkera esiintyjä oli Miss Rafaela. Hän esiintyi ensin ara-papukaijojen kanssa, sitten hän kävi ravintolassa hevosensa kanssa, siinä välillä hoidettiin väliajan ratsastukset maneesilla, sen jälkeen kouluratsastusta ja lopussa komea koiranumero.
Tämän vuotisen ohjelman aloitti tsekkiläinen Kelly Joo, sievä hulavanne-jonglööri. Parhaimmillaan renkaita oli ilmassa seitsemän kappaletta. Kelly on Allan Kellnerin vaimo ja yhdessä he esittivät kaksi ilma-akrobatia-numeroa ammattimaisin ottein, pystytangossa ja hihnoissa.

Miss Rafaela

Selkäpiitä raapiva jännitystä ei katsojille tarjottu. Kuitenkaan pettymyksiäkään ei tämän vuoden ohjelmasta löytynyt. Ara-papukaijojen esiintymistä ilma-akrobatian yhteydessä heti papukaijanumeron jälkeen en oikein ymmärtänyt.
Minun mielestäni paras numero oli Miss Rafaela valkoisten koiriensa kanssa. Mieleen tuli vanhan ajan jääkarhunäytökset ja nykyajan leijonaesitykset.
Todella iloinen yllätys oli Alex. Nuori poika teki löysällä vaijerilla temput, joihin monikaan ei pysty. Kaiken lisäksi hän hymyili ja näytti iloiselta. Hän selvästi nautti esiintymisestä. Jos hänellä vain intoa riittää ja ego kestää, näemme ihmeitä tulevaisuudessa.
Taidan katsoa uudestaan tämän ohjelman kun tulevat Tampereelle. Lisää kuvia löytyy täältä.

Alex

.

Suomen Tivoli 1930

Haydarbeyn neekeri- ja arabialaisryhmä oli mahtava vetonaula Tampereella kesällä 1930. Suomen Tivoliin tehtiin kauempaakin maaseudulta ryhmämatkoja. Tivoli oli asettunut Mustanlahden satamaan. Virolainen Prof. de Kastrozza oli toinen vetonaula.  Tivolikentällä oli myös Ennustusmaja, silhuetinleikkaaja, valokuvaamo ja vohvelipaahtimo. Cometassa oli yksi näytös arkisin ja kaksi pyhisin.

Sariolalla liikkui tähän aikaan useitakin tivoliosastoja. Vuonna 1930 Afrika-ryhmä liikkui Suomen Tivolin osastojen välillä, siten että kun paikkakunnalla oli jokin muu yleisötilaisuus (markkinat, maatalousnäyttelyt jne.) lähetettiin Afrika-ryhmä esiintymään paikkakunnalla ajoitetun tivoliosaston vahvistukseksi.

Keravan Sirkusmarkkinat 2015 – Kerava Circus Market

Perinteiset Sirkusmarkkinat järjestetään 2015 Keravalla jo 38. kertaa. Akrobaatit, jonglöörit, taikurit sekä markkinamyyjät ja tivolilaitteet valtaavat keskustan sirkusviikonloppuna. Koko Keravan kaupunki kiehuu ihmisvilinässä 5.-6.9.2015. Markkinamyyjiä on vuosittain ollut noin 200 eri puolelta Suomea. Jos mennään vanhan kaavan mukaan, niin ohjelmassa on katusirkusta, OpenStage-esityksiä, sirkushartaus, kilpailuja, unohtamatta avajaistapahtuman loistavia sirkusesityksiä sekä markkinoiden aloitusparaatia.

Ylhäällä kuva Keravan Sirkusmarkkinoilta joskus 1980-luvun alussa. Alhaalla ohjelmalehtinen vuodelta 1981.

.

Nuorallakävelijä Viktor Kaiser – The sky walker

Olipa miellyttävä yllätys, kun Tivoli Sariolan esitteessä ja näyteikkunamainoksessa on taas näkyvillä esiintyvä taiteilija varsin näkyvällä tavalla. Suurissa katuvarsijulisteissa sitä ei ollut, mutta näyteikkunajulisteissa ja tivolin esitteessä kyllä. Siitä on varmaan vuosia, kun tivolin mainoksessa viimeksi esiteltiin ohjelmaa.

Kyseessä on korkealla tapahtuva nuorallakävely. Ohjelmassa on kolme erilaista ilmanumeroa. Yhdessä artisti kävelee pitkää vaijeria pitkin sauvan kanssa. Toisessa maailmanpyörän päällä sen pyörähtäessä kierroksen ja kolmannessa hän ajaa moottoripyörällä niin että joku roikkuu vastapainona. Esitykset ovat yleisölle ilmaisia kaikkina aukiolopäivinä. Säävaraus täytyy tietenkin huomioida.

Numerot esittää tsekkiläinen Viktor Kaiser. Kaiserin perhe on ollut vuosikausia Tivoli Sariolan mukana. Isä Ladislav Kaiser kulki aikoinaan Imatran kosken yli ja Viktor muutama vuosi sitten Aurajoen yli parinkymmenen metrin korkeudessa.

Kommentit:

Lisäksi ohjelmistossa on myös nukke- eli marionetteatteria sirkusteemalla.
Kalle 

.

Surmanajaja Jokilampi – Fatal Driver

Ylhäällä mielenkiintoinen kirjelomake vuodelta 1947. En tiedä milloin Hämeen Tivoli aloitti toimintansa ja milloin Kalle-Vihtori Jokilampi tuli mukaan kuvioihin. Ostiko vai perustiko hän Hämeen Tivolin. Kaikesta päätellen hän oli monipuolinen liikemies. Ylhäällä näkyvä kirjelomake kertoo, että bisneksiin kuuluivat myös saha, höyläämö, huonekalutehdas, konepaja ja ruiskumaalaamo. Eipä sen ajan tivoli juuri muita toimintoja tukiverkkoonsa tarvinnutkaan.

Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä. Tuossa surmankirnussa oltiin joskus kolmistaankin. Jokilammen sisarukset ajoivat vuodesta -31 alkaen ympäri Suomen sekä Hämeen tivolien (oli jaettu kahteen, ajoittain jopa kolmeen osaan) mukana, että erillisissä tapahtumissa. Yrjö kävi myös Ruotsissa ajamassa pallossa.

Anna-Liisa ja Väinö Jokilampi pytyssä.

Ilmeisesti ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin Kala 1920-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa pytyssä, muun muassa 24.8.–4.9.1929 Lahdessa. Hauska sattuma, että tässäkin sisarusparvessa oli kaksi poikaa ja yksi tyttö. Heistä kerron lisää myöhemmin.

Jokilampien puurakenteinen surmankirnu valmistui vuodeksi 1931 omassa pajassa Hollolan Herralassa, jossa oli valmistettu monet muutkin Hämeen tivolin laitteet maailmanpyörää myöten. Teräksinen surmanpallo valmistui hiukan myöhemmin samassa pajassa.

Yrjö Jokilammen teräspallo.

Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantunet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt. Jokilammet olivat olympiakesänä -52 ajamassa Helsingissä Linnanmäen kentällä. Jokilampien surmanajot päättyivät tähän vuoteen.

Surmanajaja Anna-Liisa Jokilampi seisoo moottoripyöränsä vieressä 

Etelä-Pohjanmaan kansallispuku yllään. 

Muuten – jossakin vaiheessa Hämeen Tivolin sirkusteltan nimi oli Taitotupa. Hakiko Jokilampi tarkoituksella suomenkielistä vastinetta suosituille ulkolaisille sirkusten nimille?

Kommentit:

Minun mummi ja ukki oli töissä hämeen tivolissa ennen sodan alkua.
mummon mukaan yrjö jokilampi oli ukkini serkku..
Pia Peltonen

.