Norjan pikkusirkukset

Eilen oli juttua Norjan kahdesta suuresta sirkuksesta, mutta löytyy sieltä pari pientäkin.

Cirkus Zorbasta on ollut jo aikaisemmin juttua tässä blogissa. Sirkuksen perusti vuonna 1992 Tor Gujord. Hän aloitti itse uransa artistina esiintyen koulutettujen vuohien sekä ponien kanssa myös Suomessa useissa sirkuksissa. Gujord perusti pienen Cirkus Zorban suomalaisen vaimonsa Mikaela (Mico) Hielmin kanssa. Mico ei enää kierrä Zorban matkassa, mutta heidän kaksi tytärtään Katja ja Ronja ovat sirkuksen toiminnassa vahvasti mukana. Katja Gujord toimiikin nykyään sirkuksen johtajana isänsä siirtyessä syrjään. Toki Tor kiertää vielä sirkuksen mukana. Zorba on joutunut vuosien varrella taistelemaan talousongelmien sekä konkurssien kanssa. Tänä vuonna Zorba kuitenkin kiertää ja kotisivutkin ovat saaneet uuden ilmeen. Molemmat yläkuvat Zorbasta.

Norjan sirkuksista on vielä mainittava  Cirkus Agora. Tämän perusti Jan Ketil Smørdal 25-vuotiaana. Hän on  Suomessakin vuosina 1987 ja 1988 Sirkus Finlandia Juniorissa nähty nuorallakävelijä. Vuonna 1987 hän esiintyi samassa ohjelmassa Tor Gujordin kanssa. Oppia sirkuksen pyörittämiseen Ketil sai Cirkus Meranon kiertueilta. Tällä hetkellä Agora ei kierrä, sillä se meni toistamiseen konkurssiin vuonna 2009. Jan Ketil kuitenkin toimii aktiivisesti edelleen Norjan viihdemaailmassa organisoiden esityksiä tänäkin kesänä Tusenfryd-huvipuistossa. Cirkus Agora ehti kokea olemassaolonsa aikana ylä- ja alamäet tarjoten välillä huipputasoista sirkusviihdettä. Sirkus Finlandian Carlo Jarz on esiintynyt sisarensa Natashan kanssa Agorassa jonglöörinumerolla. Vuonna 2007 klovni Sebastian oli Prof. Bluffon kanssa kiertueella mukana. Huhujen mukaan sirkus voisi olla tien päällä jälleen ensi vuonna. Alhaalla Sebastian ulkoiluttaa Bluffoa Sirkus Finlandian leirissä 2004.

Lähde: Sebastian

Kommentit:


hello, I see Your blog about Zorba and agora. Nice, but not correct. Agora have bankrupt x3, accord x1, Zorba was bankrupt x2, all circusnower now that in Norway.
Thorbjorn Klæbo Flo

.

Norjan suurimmat sirkukset

Klovni Sebastian on toistamiseen sirkuskiertueella Norjassa, niinpä olen häneltä udellut tietoja sikäläisestä sirkusmaailmasta. Norjaa kiertää tällä hetkellä kolme perinteistä sirkusta. Suurimman sirkuksen tittelistä kilpailevat Cirkus Arnardo ja Cirkus Merano. On hankala sanoa, kumpi loppujen lopuksi on suurempi tai laadukkaampi. Cirkus Zorba taas on ottanut aivan toisen linjan ja ilmoittaa olevansa ”Världens största lilla cirkus” eli maailman suurin pikkusirkus.

Norjassa on viime vuosina ollut kova kädenvääntö sirkuselefanttien olemassa olosta. Välillä suuretkin eläintensuojelijoiden joukot seisovat kassavaunujen edessä jakaen flyereitä. Lähinnä tämä koskee Arnardoa ja Meranoa, joilla on norsunumero, mutta myös Zorba on saanut osansa. Lehdistö myös kirjoittaa aktiivisesti asiasta. Tavallisesti mielenilmaukset sirkusten ympärillä ovat menneet rauhallisesti.

Cirkus Arnardo on maan vanhin sirkus. Sen perusti vuonna 1949 taikuri Arne ”Arnardo” Otto Lorang Andersen, joka tunnettiin yleisesti sirkuskuninkaana. Arne Otton pojanpoika on jatkanut isoisänsä perinteitä ja nähdään tänäkin vuonna Arnardon ohjelmassa illuusionumeron kanssa. Sirkus on pyörinyt perhesirkuksena alusta lähtien. Vuodesta toiseen Arild Arnardo (kuva ylinnä) on tuottanut uuden sirkuksnäytöksen huippuartisteilla. Tämän vuoden esiintyjistä voisi mainita klovnin Davis Vassallon (kuva ylhäällä) sekä norsunumeron, jonka esittää Andreas Quaiser suomalaisen Aila-vaimonsa ja lastensa kanssa.

Cirkus Meranon perusti Knut Dahl vuonna 1975. Tuohon aikaan tirehtööri oli vasta 22-vuotias. Merano oli alkuaikoina kova kilpailija Arnardolle, koska se toi ensimmäisenä Norjaan uudet valo- ja show-tekniikat, jotka olivat ennennäkemättömiä. Myöhempinä vuosina on Arnardo taas ottanut Meranoa kiinni noissa asioissa. Parhaimpina vuosinaan Merano kiersi kahdella sirkuksella, joista toinen vieraili Norjan lisäksi Ruotsissa. Vuonna 1994 Merano jatkoi kiertuettaan kolmella kuukaudella Puolassa. Dahlin sirkus on ainoa Norjan sirkuksista, jonka kiertue ulottuu pohjoiseen aina Finnmarkin lääniin saakka. Meranon eräs tavaramerkki on näyttävät paraatit ja finaalit. Paraateissa esiintyjät näyttäytyvät upeissa sirkuksen teettämissä paraati-asuissa. Finaalinumerona taas esitetään valtaisa ilmalla täytettävä figuuri, joka nostetaan teltan kattoon. Meranolla on aina laadukas ohjelma, tänä vuonna mm. Finlandiassakin 2004 nähty antipodisti Jan Navratil, klovniduo Gin & Toni (kuva alhaalla) sekä upea Juan Gutierrezin (kuva alinna) papukaijanumero. Ja tottakai Sebastian eli Séppo Tauriainen.

Lähde: Sebastian

Prof. Bluffo Sirkus Florentinossa

Pitkästä aikaa suomalaisilla on taas ollut ilo seurata Prof. Bluffon riemukasta kohellusta. Hän on heinäkuun alusta lähtien naurattanut Sirkus Florentinon kävijöitä. Samaan aikaan sirkustirehtööri Florentin Tzvetkov on ollut matkoilla ja palaa heinäkuun lopussa eli Bluffo on korvannut Klovni Florin. Yläkuvassa itse professori ja alakuvassa sirkuksen jakki ja laama.

Prof. Bluffo eli Pekka von Cräutlein (ent. Kärkkäinen) on syntynyt Helsingissä 5.7.1951. Hän on luonut ainutlaatuisen ja persoonallisen klovniohjelmiston. Ohjelmisto yhdistää vahvat visuaaliset hahmot, klovnerian peruselementit ja laulun. Klovnin mahtipontiset yritykset epäonnistuvat säännönmukaisesti, joskin kaikkien iloksi. Kaiken lisäksi hän tulee sujuvasti toimeen molempien kotimaisten kielten lisäksi myös englannilla ja saksalla. Viimeiset yhdeksän vuotta hän kierrellyt Ruotsia ja Norjaa sirkusten mukana. Kaiken muun lisäksi. Siitä muusta saisi aikaan moniosaisen kirjan. Palataan siihen toiste.

Sirkusmaailma lopetettu

Nokkakiven huvipuisto avattiin 15.6.2007 Lievestuoreella. Vuoden 2008 uutuuksia olivat törmäilyautorata ja Sirkusmaailma, josta rakennettiin Suomen ainoa sirkus- ja peliautomaattimuseo. Niin siinä kuitenkin kävi, että sirkustavaroita ei näy enää missään. Vain vanhat peliautomaatit jäivät louskuttamaan käytäville. Sirkusmuseon esineistöä palautetaan pikkuhiljaa omistajilleen. Harmin paikka, sanoisi eräs klovni maailman suurimmassa suomalaisessa sirkuksessa.

Nokkakiven huvipuisto kuitenkin kukoistaa. Laitekanta lisääntyy joka vuosi. Yksi tämän vuoden uutuuksista on Kummitusjuna. Istutukset ovat vehreitä. Taustamusa ei pauhaa. Kaikkialla on siistiä. Hienoa, että meillä Suomessa yksi tällainen vanhan hyvän ajan huvipuisto.

Nyt kun sirkusmuseota on yritetty perustaa vähän sinne sun tänne, niin eikö nyt jo voitaisi uskoa, että ei se ole kannattava yritys. Perustetaan sen sijaan vain ihan yksinkertainen sirkusarkisto, johon pääsevät vain alan tutkijat ja opiskelijat. Siellä ei tarvitsisi olla näyttelyitä ja tapahtumia. Pääasia, että saataisiin tällä hetkellä kaatopaikoille menossa oleva vanha sirkusalan aineisto talteen. No joo – vaatiihan sekin rahaa. Mutta huomattavasti vähemmän. Sitä ennen pitäisi löytää joku varakas sirkusta arvostava taho.

Yläkuvassa nurkkaus Sirkusmaailmasta vuonna 2009. Alakuvassa Markku Aulanko ja Lauri Vartiainen selvittelevät purettua sirkusmuseon aineistoa. Ulla seuraa taustalla.

Kansainvälinen sirkus

Tamperelainen elokuvateatteri Olympia mainosti Hämeen Yhteistyössä 11.01.1959 sunnuntainäytöstään klo 14.30:

KOKO NUOREKKAALLE JA JÄNNITYSTÄ PELKÄÄMÄTTÖMÄLLE PERHEELLE!
Koko maailmasta saapuneet kuulut sirkustaiteilijat esittämässä parastaan ja huimaavista ohjelmaansa!
KANSAINVÄLINEN SIRKUS
Lisänä: Väripiirretty
SIRKUSKOIRAN TARINA

Tuosta nyt ei valitettavasti saa selvää minkä maalaisia tai mistä sirkuksesta nämä elokuvat olivat.

Vuosina 1907–1908 Tampereen Ulkotyöväenyhdistys rakensi Jussinkylään komean kansallisromanttisia piirteitä omaavan kolmikerroksisen toimitalon, joka kuitenkin 1914 oli pakko luovuttaa velkojille. Vuonna 1917 talon osti John Taug ja avasi sen juhlasalissa jo seuraavana vuonna komean elokuvateatterin. Tällä hetkellä talossa toimii hotelli Cumulus Pinja.

Sirkus Peacock 1954

Vuonna 1954 Linnanmäen ohjelmakirja oli saman mallinen ja muotoinen kuin esimerkiksi olympiavuonna.  Suomen lipulla varustetut kannet olivat vahvaa kartonkia. Sisäsivuja oli yhteensä 48 ja sen lisäksi erillinen irrallinen irtolehti, missä oli kulloisenkin kuukauden Peacock-ohjelma.  Mainossivuja oli 14. Esittelyvihko oli tehty kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.

Yläkuvan Peacockin ohjelmassa oli esimerkiksi elokuussa 8 numeroa ja se vietiin läpi  ilman väliaikaa. Ohjelman kesto oli noin 1,5 tuntia. Säestyksestä huolehti Mario Weber orkestereineen ja ohjelmanumerot esitteli Lu Nova. Hän oli Mario Weberin vaimo ja hän rakensi jokaista ohjelmanumeroa varten pienen tanssin, joka päättyi siihen, että hän käänsi jostain esiin seuraavan esiintyjän nimen.

Peacockista käytettiin ohjelmavihon esittelytekstissä nimeä Sirkus Peacock.  Sehän toimi sirkusteltassa.  Sirkuksen perinteistä pyöreätä eläinmaneesia Peacockissa ei ollut.  Eläinnumerotkin edustivat pienten eläinten numeroita.

Heinäkuussa 1954 siellä tosin oli ohjelmavihon mukaan hevosnumero nimeltään Dela Wares,  liekö tullut USA:n Delawaresta?  Mainoskuvan mukaan herra oli puettu intiaanipäällikön asuun ja hänen kumppaninsa cowboy-tytön asuun. Kyseessä lienee ollut jonkinlainen taitoratsastusnumero.

Suomalaista taiteilijakuntaa edusti 2 Williams, joista tosin toinen oli ruotsalainen. Suomalainen on nimeltään Raimo Karppinen ja hän istuu alakuvassa ylinnä. Sama henkilö oli vuonna 1951 4 Ramos –ryhmässä.  2 Williams  teki koomista pariakrobatiaa kulkuriasussa.  2 Akilles oli myös mukana.

Heinäkuussa Peacockissa esiintyi Fred Allister. Mainoslause kertoo ”100 vuotta maailmanhistoriaa esittää yleisölle taitava hollantilainen Fred Allister 15 minuutissa.” Osaakohan joku kertoa, minkälainen numero se oli?

Vuonna 1954 oli Peacockissa toukokuussa HSY:n Vihreä Oksa -revyy. HSY oli Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys ja Vihreä Oksa oli tarkoitettu uusille kyvyille, jotka saivat näin oivan tilaisuuden näyttää kykyjään ja samalla jonkin verran julkisuutta.

Suurin vuoden 1954 sirkustähdistä oli Charlie Rivel. Eeva-Kaarina Holopaisen Saisko lipun karuselliin -kirjan mukaan Charlie Rivel tuli Suomeen Cadillacilla, jonka perässä hänellä oli asuntovaunu. Rivelillä oli henkilökunnassaan myös oma kokki, joka asui hotellissa. Ohjelmakirjasessa ei ollut hänestä valokuvaa.

Lähde: Markku Aulanko

2 Williams

Mr. Bluffman

Suomen Taikapiirin Simsalabim-lehden toisesta numerosta löytyi esittely helsinkiläisestä taikurista, jonka nimi on vähemmän pyörinyt alan julkaisuissa. Mr. Bluffman eli Karl-Gerhard Lindgren oli 1900-luvun alussa näyttelijä ja kuplettilaulaja, joka nähtyään esimerkiksi Clement de Lion ja Okiton esitykset, innostui itsekin taikomaan. Hän hankki runsaasti kirjallisuutta ja välineistöä sen ajan tavan mukaisesti Saksasta ja aloitti esiintymiset kabareteissa ja eri juhlissa. Hän piti myös omia kokoillan taikanäytöksiä. Myöhemmin hän siirtyi jälleen näyttelijäksi ja laulajaksi, mutta esitti kiertueillaan lisänumerona taikuriesityksiä. Hän esiintyi mm. kahdessa elokuvassa. Viimeiset vuotensa Lindgren elätti itsensä kirjansitojana. Hän kuoli 64-vuotiaana 10.1.1944. Ylläoleva kuva on Simsalabim-lehdestä nr 5.

Sirkus on sirkus islanniksikin

Kaikkihan tietävät, että sana sirkus kirjoitetaan norjan kielellä aivan samoin kuin suomeksi, siis kahdella s-kirjaimella ja yhdellä k-kirjaimelle. Samoin se kirjoitetaan myös islannin kielellä.

Paikallisesta Suomen suurlähetystöstä Islannista tuli kirje, missä kerrottiin, että Reykjavikissa oli 4.–14.7.2013 kansainvälinen nykysirkusfestivaali. Osallistujia oli islantilaisten lisäksi ainakin Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Monet ryhmät sinänsä ovat monikansallisia.  Esitteen mukaan festivaali pidettiin paikassa, missä 60 vuotta sitten on ollut Reykjavikin huvipuisto.  Puistoon oli rakennettu sirkuskylä, missä esiintymistilat oli nimetty tulivuorten mukaan: Eyjafjallajökull, Hekla, Askja ja Katla.

Suomalaisista ryhmistä näytti mukana olleen ainakin Kallo Collective ja Sirkus Aikamoinen ja Ruotsista Cirkus Cirkör. Kallo Collektiiviin kuuluvat suomalaiset Jenni Kallo ja Sampo Kurppa ja Uudesta Seelannista Thomas Monckton. Sirkus Aikamoisen muodostavat Lahden sirkuskoulusta valmistuneet Heikki Tolin, Jouni Ruuth, Kaito Takayama, Oskar Rask ja Sade Kamppila.

Lähde: Markku Aulanko

Grotenfeltin Sirkus

Viime sotien aikana moni rintamamies tuli tarkkaan tuntemaan ainakin  yhden tivolin ja yhden sirkuksen. Ne olivat  Grotenfeltin Sirkus ja Karhumäen Tivoli.

Ei näillä kahdella mitään yhteistä ollut eikä tuo sirkuskaan mikään sirkus ollut. Mutta jo silloin nimitettiin kaikkea epäuskottavaa, sekasortoista ja erikoista sirkukseksi. Niinkuin nykyäänkin. Grotenfeltin Sirkus oli korjausvaunu, joka epäinhimillisissä oloissa sai ihmeitä aikaiseksi. Esiintyjiä ei montaa ollut, mutta sitä ammattitaitoisempia. Ylhäällä pari kuvaa tästä "sirkuksesta" vuonna 1941.

Vuosina 1942–1944 Suomen Tivoli toimi armeijan alaisuudessa Karhumäessä viihdyttämässä sotilaita. Karhumäen Tivoli oli pystytetty vanhan venäläisen huvipuiston paikalle. Perinteisten ajolaitteiden lisäksi Karhumäessä vieraili runsaasti esiintyviä taiteilijoita. Täältä tehtiin myös viihdytyskiertueita rintamalle asti. Alhaalla pari kuvaa Karhumäestä 1942 kesäkuussa.

Kaverukset Molnar ja Pitsch

Pitäisikö minun nyt alkaa etsiä jotain ystävällistä valtiota, joka myöntäisi turvapaikan? Aion nimittäin tässä vuotaa valtiollisen poliisin asiakirjan sisältöä. Tosin tässä ei näy salainen-leimaa, joten otetaan riski. Kuivaa virkakieltä, mutta antaa mielenkiintoisen lisävärin näiden herrojen elämästä.

Tämä on ilmoitus, joka koskee Saksan (ent. Itävallan) kansalaisia Adolf Molnar'ia ja Alfred Pitsch'iä:

Koska otsikossa mainitut ulkomaalaiset olivat pyrkineet vapaaehtoisina Suomen armeijaan, puhutteli allekirjoittanut heitä valtiollisen poliisin Helsingin osastolla 8.1.40. Tällöin Adolf Molnar, merimies, leijonanhoitaja, synt. 10.3.05 Wienissä, kansallisuudeltaan itävaltalainen, uskonnoltaan ev.luterilainen, ollut merillä 10 vuotta, ei suorittanut asevelvollisuutta, ei rangaistu eikä osallistunut valtiolliseen toimintaan, puhuva saksaa, englantia, hollantia, italiaa, ruotsia ja heikosti suomea, kertoi saapuneensa Suomeen Tallinnasta 7.6.39 saksalaisella passilla N:o 26(N), joka annettu Riiassa 4.4.39 vuodeksi. Matkansa tarkoituksena oli pestautuminen erääseen ruotsalaiseen laivaan Oulussa mutta tutustuttuaan siellä Suomen Tivolin palveluksessa olevaan leijonankesyttäjä Alfred Pitsch'iin jäikin tivoliin leijonanhoitajaksi. Kierrellyt sitten tivolin mukana useimmissa Suomen kaupungeissa. Ollut viimeksi noin kuukausi sitten Savonlinnassa. Ilmoittautunut vapaaehtoiseksi 7.12.39 Savonlinnan sotilaspiirin esikunnassa ja saanut määräyksen matkustaa Tammisaareen ev. luutn. Vihmalle ilmoittautumista varten. Matkustanut 8.12.39 Savonlinnasta Keravalle järjestämään yksityisasioitaan ja käynyt Keravan suojeluskuntapiirin esikunnassa, jossa hänelle annettu määräys jäädä toistaiseksi paikkakunnalle, koska ulkomaalaisten vapaaehtoisten palvelukseen ottamisesta ei vielä silloin ollut selviä määräyksiä. 7.1.40 saanut määräyksen ilmoittautua 9.1.40 Keravan suojeluskuntapiirin esikunnassa palvelukseen astumista varten ja tuli sitä varten valt. poliisiin hakemaan passinsa. Sanoi, ettei ole saanut määräystä astua sotapalvelukseen Saksassa, jonne ei itävaltalaisena muutenkaan halua lähteä. Toivoi, että saisi pitää Suomea toisena isänmaanaan ja sen vuoksi haluaa taistella Suomen puolesta.

Alfred Pitsch, leijonankesyttäjä, sirkustaiteilija, synt. 7.1.13, kansallisuudeltaan itävaltalainen, roomal. katol., toiminut 12 vuotta Euroopan eri maissa tivolitaiteilijana, saanut Suomessa mk 100:- sakon ansiotoimen harjoittamisesta työluvatta, ei osallistunut valt. toimintaan, ei suorittanut asevelvollisuutta, puhuva saksaa, slovakiaa, viroa ja auttavasti suomea, kertoi saapuneensa Suomeen Tallinnasta 22.12.36 Suomen Tivolin palvelukseen johtaja Sariolan pyytämänä. Ollut siitä lähtien Suomen Tivolin palveluksessa. Ilmoittautunut n. kolme viikkoa sitten vapaaehtoiseksi Keravan suojeluskuntapiirin esikunnassa ja saanut 7.1.40 määräyksen ilmoittautua esikunnassa palvelukseen astumista varten. Tätä tarkoitusta varten haki valt. poliisista saksalaisen passinsa N:o 433/38, joka annettu Helsingissä 29.12.38 ja voimassa 16.9.41 saakka. Sanoi olevansa itävaltalainen ja haluavansa taistella Suomen puolesta toivoen saavansa sodan päätyttyä Suomen kansalaisuuden.

Adolf Molnarin (10.3.1905–20.6.1988) muistokirjoitus oli Helsingin Sanomimissa 10.7.1988 (alakuva). Siinä mainitaan hänen saaneen Suomen kansalaisuuden 1953. Hän oli myös kirjailija ja kirjoitti kaikkiaan seitsemän kirjaa, tunnetuin niistä lienee Suuri ilveily. Yläkuvassa takakansi Adolf Molnarin kirjasta Suuri ilveily. 

Sirkus Finlandia Junior 1991

Ei ollut kausi 1991 Sirkus Finlandialle niitä kaikkein parhaimpia. Tarkoitus oli aloittaa mahdollisimman niukalla budjetilla ja kaikesta säästäen. Toisin kävi.

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin Sirkus Finlandia oli keväällä myynyt toisen erillisen ohjelmapaketin Ohjelmatoimisto Reijoselle, joka lähti seurueensa kanssa kiertueelle nimellä Robert’s Brothers’ Circus, josta kalustokin tuli Suomeen. Se esiintyi myös nimellä The Royal British Circus. Sirkuksen vetäjänä toimi Carl-Gustaf Jernströmin luottomies Texas eli Jan Eklund vaimonsa Terhin kanssa.

Eero Taivalsaaren Sirkuselämää-kirjan mukaan Hessu Reijosen suunnitelmat menivät jossain vaiheessa myttyyn ja koko artistikunta putosi Jernströmien syliin. Silloin varastosta kaivettiin Sirkus Finlandia Junior jälleen esiin. Ja ilmeisesti kausi saatiin sillä nimellä loppuun kunnialla.

Ohjelma kesti noin 40 minuuttia ja tällainen se oli kauden alussa:
• Muki / pelle
• Family Endresz / klovnit
• Laci Junior / jonglööri
• ponishow, 4 ponia
• Six Funny Boys / komedia-akrobaatit
• trapetsi
• Eva / nuorallatanssija
• polkupyöräilyä ilmassa
• Duo Serpentines / käärmeshow, 4 kobraa, Egypti
• Bubu / 3-vuotias rumpalipoika

Tästä oli blogijuttu myös 27.11.2011. Yläkuvassa Texas ja Sirkus Finlandia Junior. Alakuvissa niitä brittiläisiä muunnoksia.

Kommentit:

Ferenc Szebeni lähetti alla olevan kuvan 1991 artistijoukosta.

Terhi Moilanen-Eklund muisteli tuota ryhmäkuvaa näin:

Olimme Finlandian kanssa Rovaniemellä ja Kalle kysyi meiltä jos lähdetään käynnistämään yksi Englannista tullut sirkus. Kalusto tuli Englannista. Käynnistyksestä tulikin sitten pitkäaikainen, tulimme vasta takaisin Finlandiaan loppukesästä. Kiersimme pieniä paikkakuntia, ensi-ilta oli Mäntsälässä. Sitten mentiin messuja, Oulussa, Kirkkonummella, Turussa ja Espoossa. Sekä teimme keikkoja Goldwell hiustenhoito-messuille ympäri Suomea. Sirkus oli vuokrattuna koko heinäkuun Hessu Reijoselle Helsingin vanhalla messukentällä nimellä Royal British Circus. Laci Endresz perheineen vastasivat heidän puoleltaan artisteista, jotka tulivat Unkarista ja myöskin Endresz Family esiintyi. Mukana oli myös muutaman hengen puolalainen orkka ja puolalaisia työmiehiä. Jernströmin Anna kuulutti. Kuvassa oikealta Laci, meidän Kristian, takana puolalainen Arek joka meni naimisiin sirkusartisti Anna Kososen kanssa ja muutti Kuopioon, takarivissa näkyy pitkämies Texas, eturivissä kolmas nainen on Kate Endrez ja hänen takana Anna.Täytyypi ihan taas kaivella arkistoja kun muisti pätkii.....

.

Cirkus Fantastico 1993

Heinäkuun 4. päivänä mainittiin Jörgen Börsch ja Cirkus Fantastico. Arkistojensa kätköistä Markku Aulanko löysi kyseisen sirkuksen ohjelmalehtinen vuodelta 1993.  Ohjelman vahvuus on kannet + 24 sivua. Koko oli A4 ja kokonaan nelivärinen ja lakatulle paperille tehty. Ilmakuvassa (alinna) näkyy hyvin pomppulinnojen sijoittelu ja osuus leirin kokonaisuudesta. Kuvassa on kymmenen varsinaista pomppulinnaa ja pari muuta puhallettavaa leikkivälinettä.

Sirkusta Jörgen Börsch veti yhdessä Kurt Sørensenin kanssa (kuva alhaalla).  Sivulla 3 on Sørensenin ja Börschin tervehdys ja lehtisen loppupäässä  esitellään kumpikin tarkemmin. Kurt vastasi taloudesta ja Jörgen markkinoinnista. Ohjelmalehtisessä oli vain neljä mainossivua, yhdessä oli mainostettu erään kustantajan harrastekirjoja, yhdessä äänentoistolaitteita, yhdessä koiranruokaa  ja  takakansi oli varattu kissanruokamainokselle. Siinä mainostettiin Cats-nimistä kissanruokaa.  Yksi aukeama oli varattu pomppulinnakaupungin esittelylle. Kissanruokafirman osuus näkyi itse ohjelmassa, sillä ohjelman tirehtöörinä oli Henri Alakazam alias Henry Hermansen.  Muuten ohjelma oli varmaan pääasiassa Venäjältä  ja orkesteri nimistä päätellen Puolasta.  Neuvostoliitto oli lakannut olemasta  pari vuotta aikaisemmin ja venäläisillä taiteilijoilla oli työntöä ulkomaille edulliseen hintaan, kun Neuvostoliiton aikana sirkustoimintaa organisoinut keskusvirasto oli lakannut olemasta.

Taiteilijoiden esittelyyn oli varattu 15 sivua. Orkesterissa oli kapellimestarin lisäksi 6 soittajaa. Näytöksen ohjelma oli painettu takakannen sisäsivulle, edellisellä sivulla kiitettiin yhteistyökumppaneita pitkän luettelon mukaan. Nimilista oli melkoinen ja tuntui varmaan mukavalta niistä, jotka saivat nimensä kiitettyjen luetteloon. Jokaisesta tuntuu hyvältä, kun häntä kiitetään. Sitä tekee yhteistyötä mielellään seuraavankin kerran. Börsch ja Sørensen  kirjoittavat kunnioittavasti yleisön suuntaan ja muistavat kiitoksella yhteistyökumppaneita. Hyvä markkinointi-idea eikä maksa mitään!

Lähde Markku Aulanko

Kommentit:

Ihan hyvä idea kiitokset on siihen asti kun unohdat mainita jonkun joka myös kiitoksia kaipaisi. 

.

Seurue Empire 1928

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä oli 7.8.1928 tällainen ilmoitus:
Seurue Empire
Aleksanterinkatu 23.
Tänään lauantaina klo 8,15 ip.
SUURI JUHLANÄYTÖS
Huom! Ensiluokkainen ohjelma, Empire.
Kassa auki klo 7:stä.
Ampumateltta avoinna samassa paikassa joka päivä klo 2–10.

Ilmeisesti ampumateltta kulki sirkusteltan mukana lisäansion toivossa. Samalla tontilla oli keväällä antanut näytöksiään myös Seurue Modern. Syyskuussa Tampereelle saapui vielä Seurue Royal. Seurue-sana taisi olla muoti-ilmiö noihin aikoihin. Mutta millaisesta seurueesta oli kysymys? Oliko se sama kuin Sirkus Empire yhdeksän vuotta aiemmin?

Alhaalla on valokuva Sirkus Empirestä vuodelta 1919. Empiren omisti Hjalmar Wallenius, joka esiintyi myös salonkivoimistelijat Wallenius Bros. -duossa. Oikealla näkyy heidän mainostaulunsa.

1991 Sirkus Finlandia Senior

Vuonna 1991 liikkeellä olivat Sirkus Finlandia, Sirkus Stella Nova, Sirkus Finnstar, Sirkus Apollo ja Robert’s Brothers’ Circus eli The Royal Brittish Circus. Sisähuvipuisto Fanfaari avasi ovensa Keravalla. Valtakunnassa lama syveni. Sirkus Finlandiassa elettiin ikäviä aikoja. Takana oli konkurssi. Nyt lähdettiin puhtaalta pöydältä. Henkilökunta oli minimissään. Jernströmin lapsetkin paiskivat sirkuksessa töitä siinä kuin aikuiset. Muiden mukana 11-vuotias Pikku-Calle.

Ohjelmalehteä ei painettu. Sanomalehtileikkeistäkään ei löydy paljoakaan tietoja. Miss Annan eli Anna Jernströmin kerrotaan esiintyneen, ilmeisesti hevosten kanssa. Jostakin löytyi myös tieto napatanssijasta ja jonglööristä nimeltään Anna Kosonen. Hän toimi myös sirkuksen lasten opettajana.

Jostain syystä ei löydy valokuviakaan, jotka voisi varmuudella sijoittaa vuodelle 1991. Ylläoleva ilmoitus on CiVa-lehden 2/1991 takakannesta. Englanninkielessä on pari kirjoitusvirhettäkin, mutta sirkusmaailmassa ei noista olla niin tarkkoja.

Kommentit:


xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kyseessä oli CiVa-lehden 1/91 mukaan sirkuksen 15-vuotisjuhlakiertue. Miss Anna -nimeä ei käyttänyt Anna Jernström vaan nimen omaan kuopiolainen Anna Kosonen, joka oli sekä jonglööri että itämainen tanssija. Tyttö elää ja vaikuttaa Kuopiossa. Hän meni naimisiin puolalaisen telttapojan kanssa. 
Anna Jernström esiintyi omalla nimellään. Samaisen lehden muklaan ohjelmassa oli Moskovan sirkuskoulun oppilaita.
MA 
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Anna Wolczkiewicz (ent. Kosonen) kommentoi: esiinnyin 1991 Sirkus Finlandia Seniorissa vain kuukauden ajan, kokeilumielessä. Ihastuin kiertue-elämään ja seuraavaksi kesäksi 1992 pääsinkin sitten esiintymään itämaisena jonglöörinä käärmeineni Sirkus Piccoloon, jossa tapasin Markun mainitseman "telttapojan" eli Arek Wolczkiewiczin. Menimme naimisiin 1994. Kiertue päättyi 1992 jo juhannuksen tienoilla talousvaikeuksien takia. 
Anna Wolczkiewicz
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kööpenhaminan Tivoli 1874

Näin näyttävällä julisteella Kööpenhaminan Tivoli mainosti tapahtumiaan 1874. Tämä on Solmu Mäkelan julistekokoelmista valmistettu postikortti. 

Tivoli avattiin 15.8.1843 ja se on maailman toiseksi vanhin huvipuisto. Vanhin on Dyrehavsbakken tai paremminkin Bakken Klampenborgissa melkein Tivolin naapurissa. Se on perustettu 1583. Köpiksen Tivolissa kävi viime vuonna vähän yli 4 miljoonaa kävijää ja se on Skandinavian suosituin.


Huvipuiston nimi oli aluksi Tivoli & Vauxhall. Tivoli-sana lainattiin Pariisin Jardin de Tivolista, joka puolestaan oli hakenut nimensä Tivolista Rooman läheltä. Vauxhall-sana puolestaan napattiin Lontoosta, jossa oli Vauxhall Gardens. Tivolin perustaja oli Georg Carstensen (1812–1857), jolle kuningas Christian VIII ystävällisesti antoi huvipuistoluvan, kun Carstensen kertoi, että jos alamaisilla on hauskaa, he unohtavat politiikan.

Pakko tähän alle on vielä pistää pari valokuvaa 1970-luvun lopusta. Toisessa poseeraan Carstensenin kanssa Tivolissa. Toinen kuva on sieltä maailman vanhimmasta huvipuistosta Bakkenilta.

Venäläisiä klovneja

Tässä taas muutama piirros venäläisistä klovneista. Itseoikeutetusti ylhäällä ensimmäisenä vasemmalla on Karandash, oikealta nimeltään Mikhail Nikolayevich Rumyantsev (10.12.1901–31.3.1983). Hänen oppilaitaan ovat maailmankuulut venäläisklovnit Oleg Popov ja Yuri Nikulin. Yksi Karandashin tunnusmerkeistä oli aina mukana kulkenut skottiterrieri Klyaksa, suomeksi Tahra. Karandash tarkoittaa suomeksi lyijykynää.

Ylhäällä oikealla on Dmitrij Alperov. Alhaalla vasemmalla on Arkadij Borisov ja hänen vieressään Leonid Jengibarov. Nämä herrat ovat minulle tuntemattomia klovneja.

Kommentit:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Näistä tuntemattomista Jengibaroviin olen törmännyt. Jonglööri Henrico näytti joskus videolta erään Leonid Jengibarovin klovninumeron, missä käytettiin jonglööritaitoja.
Sebastian
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Jengibarov teki läpimurtonsa Armeniassa ja tuli hyvin kuuluisaksi. Armenia julkaisi hänestä postimerkin 2011. Lahjakas klovni, joka kuoli liian aikaisin.
Björn Gammals
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Toisen tiedon mukaan tuo ylhäällä oikealla oleva klovni olisikin Mihail Shuijdin eikä Alperov.
Kari

xxxxxxxxxxxxxxxxxx
.

Peacock-varietee 1952

Vuonna 1952  Linnanmäen huvipuisto oli auki kolmatta kesää.  Olympiavuoteen varauduttiin monin tavoin.  Sirkusta varten ostettiin uusi 1200 katsojan sirkusteltta ja se siirrettiin taas puiston Sturenkadun puolelle ja sijoitettiin uuden Hurlumhei-laitteen viereen.

Ohjelmavihko oli mitoiltaan puolet pienempi kuin edellisenä vuonna eli se oli kokoa A6. Siinä oli kovat koristepahvista tehdyt kannet ja kannessa oli kultareunainen siniristilippu.  Kansien lisäksi sivuja oli 48 kpl. Näistä mainossivuja oli 14.  Vihko oli edellistä vuotta paremmin  taskuun sopiva ja se oli arvokkaamman oloinen, joten se teki mieli säilyttää. Ohjelmakirjassa on satunnaisia kuvia kesän esiintyjistä.  Keskiaukeamalla oli erillisellä lehdellä aina meneillään olevan kuukauden ohjelma. Huvipuiston esittelyteksti samoin kuin kuvatekstit oli ohjelmakirjasessa neljällä kielellä;  suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi.

Suomalaisia taiteilijoita oli myös. Taikuri Julius Sundman esiintyi Teatterihallissa. Teatterihallissa oli lähteiden mukaan myös pakistanilainen Rasool Hamza.  Ohjelmalehden kuvatekstissä lukee, että kyseessä on Pakistan Theatre, missä on ”tuulahdus idän salaperäisyyttä”.  Olivatko Sundman ja Hamza ryhmineen siellä yhtä aikaa vai peräkkäin? Muistaako joku? Ja millainen oli Hamzan numero? Taikuri Solmu Mäkelä oli  Peacockissa elokuussa ja akrobaattiryhmä 2 Akilles  (Olli Lehtinen ja Janne Irjanne) samoin.

Elokuussa Peacock-varieteessa esiintyi myös Fattini – mies lyhtypylväässä. Hänestä tuli sittemmin vakituinen Linnanmäen esiintyjä. Kyseessä oli klassikoksi muodostunut mastonumero, missä laitamyötäisessä oleva  frakkiin ja silinterihattuun pukeutunut juhlija kaipasi tulta sikariinsa ja kiipesi huojuvaan lyhtypylvääseen hakemaan sitä. Tempun huipennus oli siinä, että iloinen juhlija laskeutui lopulta lyhtytolpasta lopulta pää alaspäin vain jaloillaan jarruttaen.  Sisätiloissa nähtynä todella mieleenpainuva numero.

Peacockin musiikista vastasi kapellimestari Mario Weber, jonka orkesteriin kuului 12 soittajaa. Tanssihallissa musiikista vastasi Olavi Koskelan 9-henkinen tanssiorkesteri. Huvipuisto varautui Olympiavuoden tarjontaan hyvällä ohjelmalla. Mustien miesten laulukvintetti eli The Delta Rhytm Boys oli valloittanut suomalaiset parina edellisenä vuonna, joten se kutsuttiin taas esiintymään. Olympialaisten aikaan Linnanmäellä esiintyi myös Oopperabaletti, jonka ohjelmassa oli kisojen aikaan Joutsenlampi, Auroran Häät, Bolero, Carmen ja Neiti Julie.

Peacock-teatterin  kuuluttajana oli tanskalainen imitaattori Erlandi.  Hän matki erinomaisesti erilaisten lintujen ja liikenteen ääniä.  Tarina kertoo, että hän oli nikkaroimassa asuntovaunuunsa hyllyä Linnanmäen timpureiden työpajassa, kun tapahtui onnettomuus. Erlandi työnsi vahingossa oikean kätensä peukalon sirkkelisahaan sillä seurauksella, että peukalo leikkautui irti.  Erlandi oli myöhemmin todennut, että onneksi hän ei ole trapetsitaiteilija, muuten olisi ura päättynyt tähän. Peukalo löytyi purukasasta, mutta siihen aikaan ei osattu tekniikkaa, millä irronnut sormi olisi kiinnitetty takaisin. Niinpä peukalo haudattiin juhlallisin menoin vuoristoradan alle ja Erlandi kävi myöhemmin peukalonsa haudalla.

Huvipuiston johto samoin kuin Helsingin kaupungin johto oli laskenut paljon Olympialaisten varaan.   Linnanmäen lisäksi Helsingin Meilahdessa oli tanskalaisen Syversenin tivoli, Hesperiassa suomalaisten tuoma China Variete, Kaisaniemen puistossa oli Suomen tivolin osastoista koottu Olympiativoli ja ns. sokeritehtaan tontilla Sirkus Sariola.  Kaikilla meni huonosti. Syversen ajautui konkurssiin. Jaffu Sariola yritti neuvotella kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin kanssa vierailun lyhentämisestä, mutta kaupunginjohtaja ei antanut periksi. Urheiluyleisö ei käynyt sen tyyppisissä huvituksissa.

Lähde: Markku Aulanko

Edy Hyyppä sodassa

Puolustusvoimien sodanaikaisesta kuva-arkistosta löytyi kuva, jossa viihdytyskiertueen taiteilijan nimeksi mainitaan A. Hyyppä. Olisiko sentään E. Hyyppä. Hänet tunnettiin aikanaan laajalti tästä Chaplin-parodiastaan.

Edy (Edvard) Hyyppä (1890–1958) oli sirkusalan monitoimimies. Hän oli mm. akrobaatti, klovni ja steppaaja, joka tunnettiin laajalti ulkomaillakin. Sivo Siposen vastapelurina hän käytti taiteilijanimeä Edvardo. Perch-numeroita hän teki Elvira Bonon kanssa.

Liina Aunola on palannut

Liina Aunola nähtiin taas pitkästä aikaa Sirkus Finlandiassa. Liina Aunola ja Aleksi Martin saivat perheenlisäystä, mutta nyt on äitikin taas mukana kuvioissa. Liinan numero oli saanut uusia osia, jotka tekivät siitä entistä hurjemman. Ei ole taito ruostunut. Se oli tosi hienoa katseltavaa. Enpä ihmettele, että maailman suurin ja kaunein Ringling Bros. and Barnum & Bailey ihastui häneen.

Aleksi Martin eli Martti Peltonen ja Liina Aunola esittävät numeronsa peräkkäin. Ensin on Aleksin jalkajousinumero (vai onko se varsijousi?), jossa Liina avustaa. Sen jälkeen on Liinan numero ja turvaköysi on Aleksin käsissä. Myös Aleksin numero on paljon vauhdikkaampi ja mielenkiintoisempi kuin pariskunnan esiintyessä edelliskerran Sirkus Finlandiassa vuonna 2007.

Seurue Royal 1928

Tämä ilmoitus oli Kansan Lehdessä 12.09.1928. Seurue Royal oli pystyttänyt telttansa Tampereen Raittiustalon pihalle Amurissa. Ilmeisesti huonojen kokemusten vuoksi he mainitsevat myös, että nyt on käytössä uusi vedenpitävä teltta. Ilmoituksessa kerrotaan myös, että menossa on viimeinen viikko, joten nyt kannattaa tula pikaisesti. Loisto-ohjelma oli nähtävissä erikoisnäytännöissä joka päivä klo 20.15.

Ohjelmasta mainitaan esimerkkeinä maailman parhaat gladiaattorit 3 Siegbert, lentävät miehet hypinlaudalla 5 Delton, erinomaiset taitopyöräilijät 3 Fleur ja Folje sekä yleisön suosikki Eino Siponen ja Kumpp. ym. ym. ym.

Mitä yhteyttä mahdollisesti oli Eino Siposella ja tunnetulla suomalaisklovnilla Sivo Siposella? Rohkenen kuitenkin pistää tuohon alas kuvan Sivo Siposen mainoskortista. Entä kenen sirkus oli Seurue Royal? Seurue sanaa käytettiin paljon 1920-luvun lopulle asti. Ludvig Syversenillä oli Sirkus Royal Tivoli Hesperian yhteydessä. Sirkus Royal oli myöhemmin myös Suomen Tivolissa.

Sirkus Finlandia Junior 1990

Tiukassa ovat tiedot vuoden 1990 Sirkus Finlandia Juniorista. Ohjelmalehteä en ole nähnyt koskaan, joten on pakko turvautua lehtitietoihin, jotka tunnetusti ovat aika epävarmoja. Niistä kuitenkin löytyy maininta johtaja Jukka Rossista, graafinen taiteilija Sirkka Tikasta ja kapellimestari Miroslaw Wojtasista. Kukin toimittaja puhuu tietenkin hyvin subjektiivisesti ohjelmasta, mutta tällaisen listan niistä jutuista sain kokoon:

kyyhkyset
villakoirat
yksipyöräisellä vaijerilla
Ljos Nagy / akrobaatti, Unkari
Tony Tomovi / taikuri
Penka Gentseva / ponit
Öchy / pikkupelle
Lumiros / musikanttipari, Lumir ja Helena Blahnik, Tsekkoslovakia
Antoni (tai Antony) / taikuri
Konrovi / nuorallatanssijatrio
Nerus (tai Neros) / käsilläseisoja, Unkari
Duo Joöwani / jonglöörit, Jindeich Joö ja Helena Blaniko, Tsekkoslovakia
Daniel Petrovi

Suomalaisia artisteja ei tuosta listasta löydy. Kuviakaan ei löydy vuodelta 1990. Yläkuvassa on Junior kuvattu Kempeleellä 1986 ja alakuva on otettu pari vuotta myöhemmin Kangasalla.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••
Pitääpä pyytää äitiä kaivelemaan arkistojaan. Sieltä löytynee yhtä sun toista, ainakin jotain kuvia. Omiin muistoihini on jäänyt juuri tämä vuosi lapsuuden kultaisimpana aikana, mutta kaikkia ohjelmanumeroita en muista. Sen muistan, että Nereuksen perhe tuli Unkarista ja isä Lajos teki huikean käsiseisonta -numeron korkealla korokkeella. Jollen väärin muista, perheellä oli myös toinen numero jossa he käyttivät nimeä Nagy, mutta oliko se sitten perheen äidin, Evan, tyttönimi, sitä en muista... Kaivelen vaikka itse Hannelen arkistoja kun ehdin. 
T: Taija 
•••••••••••••••••••••••••••••••
Itselläni on valokuvia Juniorista vuodelta 1990. Vierailivat silloin toisen kerran Sievissä. Ohjelmasta ei valitettavasti muistiinpanoja.
Sen muistan, että Penka Gentseva oli mukana. Kotimaisia esiintyjiä ei ollut.
Elias Koskimies.
•••••••••••••••••••••••••••••••

.

Sirkus Finlandia Senior 1990

Vuonna 1990 Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald's avattiin Moskovassa, Tampere-talo vihittiin käyttöön Tampereella, Suomi ratifioi viimeisenä Länsi-Euroopan maana vuonna 1950 solmitun Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen, ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin ja Sirkus Finlandia haettiin konkurssiin. Elettiin ankeita aikoja. Sirkus Finlandian kiertue alkoi Karjaalta 21.4. ja päättyi Inkooseen 21.10.. Vanhojen lehtileikkeiden mukaan käytiin Maarianhaminassakin heinäkuussa. Yhteistyökumppani oli Sally Albatross.

Ohjelmalehteä ei ehkä painettu vuonna 1990. Alla oleva ohjelma on poimittu lukuisista lehtijutuista, joita tiedottaja Lasse Kother ahkerasti tiedotusvälineille syötti. Orkesterissa oli kahdeksan puolalaista. Muut esiintyjät tässä:

• Miss Heidi / hiusriipunta, Heidi Jernström
• Dangler / merileijonat
• rola-rola
• Klovni Vladimir
• Flying Lorimas / trapetsitaiteilua
• eläinnumeroita
• Alain Amrouche / pantomiimitaiteilija, Alain York
• Ryhmä Romanovi / jockey-ratsastus, 11 henkeä,
• Marzanis / orientaalishow
• Ron Ronell & Co / musikaaliset klovnit, Peter ja Vasco Romanov
• käärmenumero / Romanovin tytär
• Miss Antoinette / koiranumero, rouva Romanov
• Parvanovi / ponnahduslautaryhmä, Krum Parvanov
• Natascha ja Carlo Jarz / lannevannenumero
• Waltteri / paussiklovni

Tuossa listassa saattaa olla virheitäkin. Jos huomaatte, niin ottakaa yhteyttä. Esimerkiksi Duo Mardzan tai Marzan esiintyy myös Circus Piccoloa koskevissa jutuissa samana vuonna?

Yläkuvassa juliste Tampereelta 1990, jossa peräti kaksi kirjoitusvirhettä, jotka perustamperelainen havaitsee heti. Pitäisi kirjoittaa Mustanlahden ja satamastakin puuttuu yksi kirjain. Mutta juliste toimi. Väkeä tuli teltan täydeltä.

Kommentit:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vieläköhän Carlo Jarzilla lannevanne pyörii? :)

Klovni Sebastian
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Sirkus Finlandialla taisi olla todella rankka talvi. CiVa-lehden numerossa 2/90 kerrotaan ruotsinkielsessä resumé ssa, että talvella oltiin Bulgariassa. Muutaman päivän (!) kuluttua startista myrsky repi teltan ja tilalle roudattiin Finlandia Juniorin teltta. Samassa yhteenvedossa kerrotaan, että esiintyjiä oli Bulgarian lisäksi Italiasta, Espanjasta, Tsekkoslovakiasta, Suomesta ja Cubasta. Olisi mielenkiintoista kirjata ylös, mitä maata kukin numero edusti ja kuka kuului mihinkin ryhmään? Heidi ja Waltteri olivat mukana, joten hierokaa muistinystyröitä!
Oliko Flying Lorimars sama kuin Loris?? 
M A
xxxxxxxxxxxxxxxxxxx