Tiikeriseikkailu

Markku Aulanko lähetti mielenkiintoisen tarinan:

Tarkkasilmäiset lukijat varmaan huomasivat 26.3.2013 julkaistun jutun valokuvasta, että Teddy Naumannilla on vain yksi käsi. Tarina kertoo, että Teddy oli pikkupoikana matkinut isäänsä Heinz Naumannia, joka pisti kätensä karhun suuhun.  Karhupa puraisikin leukansa yhteen ja poika menetti kätensä. Oheisessa kuvassa samainen Teddy Naumann. Tiikerin nimi on tietääkseni Sabra ja molemmat ovat tässä pari vuotta vanhempia kuin aikaisemmin olleessa kuvassa. Kuvan ottopaikkaa en tiedä.

Minulla oli tilaisuus olla Teddy ja Jonny Naumannin showssa kuuluttajana vuonna 1973 Linnanmäen Kolibri-teatterissa. Ohjelman varsinainen esiintyjä oli Jonny. Teddy oli mukana tukijoukkona. Seurueessa oli myös Jonnyn espanjalaissyntyinen vaimo ja heidän pieni tyttärensä. Silloin sattui jännä juttu.

Minun paikkani oli pienessä kopissa hoitamassa kuulutuksia ja musiikkia ja sinne oli mentävä ennen esityksen alkua. Esiintymishäkki oli koottu vajaan metrin levyisistä elementeistä, joista joka toisessa oli reiät ja joka toisessa tapit. Elementit nostettiin toistensa varaan niin kuin ovi saranoilleen. Kalteriraot olivat niin suuria, että tiikeri kyllä mahtui siitä kahmaisemaan. Noin metrin korkeudella häkkiä kiersi köysi, mikä piti häkkiä kasassa. Heinäkuisena hellepäivänä puhkesi ukonilma. Tiikeri pelästyi ja hyppäsi häkkiä vasten juuri siinä kohtaa, missä minun kuulutuspaikkani oli. Yksi elementti irtosi tapeiltaan ja alkoi kaatua käyden varassa ulospäin. Minä tein juuri niin kuin oli kielletty. Otin kaltereista kiinni ja yritin pitää elementtiä pystyssä. Tiikeri nojasi samaan elementtiin häkin sisäpuolella. Koko häkki alkoi huojua. Yleisö joutui paniikkiin ja ryntäsi teatterin ulko-oville. Tiikeri hermostui lisää. Tilanne ei kestänyt kovinkaan kauaa, sillä kuvassa oleva Teddy Naumann ryntäsi häkin ulkopuolella apuun ja yhdessä saimme nostettua elementin paikoilleen. Jonny sai ajettua tiikerin kotihäkkiinsä ja minä rauhoitin yleisöä. Eipä siellä enää juuri ketään ollutkaan. Tunnustan kyllä, että silloin ääni vapisi ja polvet tärisi.

Tämä tarina ja monta muuta sirkukseen liittyvää tositarinaa on kerrottu Raili Mikkasen ja Laura Valojärven kirjassa Mennään sirkukseen! Siinä on mm. kerrottu, miten Korkeasaari sai ensimmäiset leijonansa. Kannattaa hankkia!

Markku Aulanko