Anatoominen museo

Tämä nyt ei ole ihan sirkusta, mutta liippaa niin läheltä, että pakko on kertoa. Varsinkin kun aiemmin on ihmetelty mikä oli Museo, josta puhuttiin aikoinaan tivolien ja sirkusten yhteydessä.

Isoisovanhempiemme aikaan, kun ei vielä tunnettu sähköisiä viestimiä, tieto kulki vähän toisella tavalla ja toisella nopeudella. Sirkuksilla ja tivoleilla oli merkittävä rooli tiedon ja uutisten levittämisessä. Varsinkin vieraanvärisiä tai epämuodostuneita ihmisiä ja eläimiä käytiin innokkaasti katsomassa. Silloin sitä ei vielä koettu rasismiksi kummaltakaan puolelta. Myöhemmin elokuva mullisti tiedonkulun täysin. Meille näytettiin valkokankaalta kaikki luonnonmullistukset ja maailman hallitsijat ihan elävinä.

Vahakabinetti on museo tai näyttely, jossa on julkisuuden henkilöitä esittäviä luonnollisuuteen pyrkiviä vahanukkeja. Ne olivat ja ovat edelleen hyvin suosittuja. Kiinteä vahakabinetti löytyy tänään Visulahden matkailukeskuksesta. Maailman kuuluisin lienee Madame Tussaud'n (1761–1850) vahakabinetti, joka nykyään on levinnyt Lontoosta ympäri maailmaa.

Anatoomiset vahakabinetit poikkesivat noista edellisistä tarjoten nähtäväksi myös ihmisruumiin osia esitettynä luonnollisessa tai epäluonnollisissa muodoissa. Viimeisin tällainen Suomessa kiertänyt Vahakabinetti taisi olla taikuri Wäinö Hamarin ja akrobaatti Esa Karttusen Panoptikon vuosituhannen vaihteessa. Vahanuket olivat peräisin 1800-luvun lopulta, jolloin saksalaiset kuvanveistäjät Rudolf Pohlin ja Emil Kotschin muovasivat ne Dresdenin yliopistolle lääketieteelliseen opetuskäyttöön.

Ylhäällä on Kansan Lehdestä leikattu ilmoitus 1.10.1930. Tarkempaa tivolin nimeä siinä ei ole, olisikohan Hesperian Tivoli, joka mainitaan tekstissä? Yksi tivolin vetonauloista karusellien lisäksi oli Museo. Sillä ilmeisesti tarkoitettiin vahakabinettia, jonka sisällä oli erikseen anatoominen osasto. Siellä oli tarjolla vähän rajumpaa nähtävää ja sen vuoksi perittiin lisämaksu.

Toinen lehti-ilmoitus on vähän vanhempi. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.8.1914. Tämä Hartkopfin Panoptikon Anatoominen Museo oli suurin matkustava vahakabinetti. Se ei ollut siis minkään tivolin osana. Esillä oli kaikki elävät ihmisrodut ja kuuluisat henkilöt. Näyttely sisälsi yli 1000 numeroa, ryhmiä ja kuvia, vahasta valmistettuja luonnolliseen kokoon. Yksi vetonauloista oli karvainen Juliana Pastrana sekä hänen karvainen lapsensa. Pääsymaksu oli 50 penniä, mutta anatoomiseen osastoon piti maksaa 25 pennin lisämaksu. Museon omisti Niels Nielsen.